Nyt Vantaalla ei ole varaa opettaa kaikki lapsia lukemaan. Lukutaito on laskenut. Tämä on arvovalinta.

Eikä oelkästään arvovalnta. Ollaan nyt puhuttu velasta ja taloudesta. Hyvää taloutta ei ole ilman veronmaksajia ja veronmaksajia on paljon vähemmän jos he eivät osaa lukea. 

Me kaikki valtuutetut tiedämme, että oppilaiden lukutaito laskee sen sijaan että se paranisi.

Me kaikki valtuuutetut tiedämme, että oppilaista kolmanneksella lukutaito on nini heikko, etät he eivät pärjää arjessa, koulussa tia työelämän vaatimuksissa.

Me kaikki valtuutetut tiedämme että vieraskielistaustausisista yli 70 % omaa juuri näin heikon lukutaidon.

Järkevintä olisi siis satsata täsmäisku vieraskielisten mukaan saamiseksi. 

Suomi, ja Vantaa tekee jotain eri tavoin kuin muissa Pisamaissa: meillä ero on kaikkein suurin suomenkielisten ja vieraskielisten oppimistuloksissa. Näin suurta eroa ei ole missään. Me jätämme jotain tekemättä mitä muissa maissa osataan paljon paremmin.

Mutta ei hätää. 

Viranhaltijat valmistelivat monikielisten lukutaito-ohjelman paikkaavin täsmätoimin. Vaan miten kävi budjetin kanssa: 

• 2,8 miljoonan sijaan siihen satsataan vain kymmenen prosenttia tarpeesta, eli 0,3 miljoonaa. 

Vantaalla on reilu kolmannes oppilaista taustaltaan muita kuin suomenkielisiä. Eihän tuolla saa kuin 4 päivän kouluruuat. Ei sillä paikalta lukutaitoa!

Mikäli satoja tai tuhansia nuoria jää vuosittain työelämän ulkopuolelle vain siksi, että Vantaalla ei ole ollut varaa opettaa heitä lukemaan, syntyy valtavan kallis lovi verotuloihin, lovi työvoiman saatavuuteen sekä kasvava syrjäytyneiden joukko. 

Se, että ei ole muka varaa opettaa kaikkia lukemaan, on kaikkein kalleinta säästämistä. (Budjettipuhe 18.11.2024)

***