28.10.2024

Joukkoliikenteen ALV:n korotus nostaa lipunhintoja

Hallitukselle esiteltiin 2 skenaariota: 8 %:n ja huomattavasti suurempi lippujen hintojen korotus. Vaadin vaikutustarkasteluun myös 6 %:n korotusskenaarion. Muita vaihtoehtojen vaikutuksia ei ole mallinnettu.

6 %:n lipunhintojen korotus on puhdas ja pelkkä joukkoliikenteen ALV:n korotus, jonka vuoksi yhä harvempi ostaa lipun, jolloin pitää nostaa 6 % lipunintoja, jotta alv:n 4:n %:n korotus tulee katettua. 

Korotuspaineet:

  • ALV:n korotus: 4 %, mutta jotta hinnan korotuksen aiheuttama matkustajamäärien vähennys eli 16 miljoonan myynnin menetys saadaan katettua, kokonaiskorotus olisi oltava 6%. Tämä on ns. hallituksen "Purra-lisä".

  • Kuntaosuuden lasku kuntien toivomaan 55 prosenttiin toisi niin ikään roiman korotuksen. Tosiasiallinen kuntaosuus on kuitenkin selkeästi pienempi, kun huomioidaan infrakorvaukset, joilla suuret kunnat rahoittavat kaupunkikehitystään. 

  • Operointikustannusten kasvu, vaikka tarjontaa ei lisätty: 34 miljoonaa.

  • Infrakorvaukset nousevat taas ensivuonna 16 miljoonaa.

  • Vuoden 2024 AB-lipun hinnanalennus vei lipputuloja, mutta ei tuonut matkustajia: 15 miljoonaa. 

On todennäköistä, että vihreät tai vasemmistoliitto tuovat myös nollakorotuksen äänestykseen (tämä julkista, koska asiasta on jo somea liikkeellä). Pohjaesitys on 8 %. Pohjaesitys sisältää jo jonkin verran joukkoliikenteen vähentämistä. 

Nollalinjan keinovalikoima: 

  1. Nollalinja toisi palveluleikkauksia: linjojen lakkauttamisia ja harvennuksia liikenteeseen. Nollalinjalla matkustajamäärät vähenee hintojen korotusta enemmän. Ihmisten arki vaikeutuu.
  2. Koronatukien jämät eli ylijäämät käytettäisiin, jolloin hetkellisesti voidaan siirtää palveluleikkauksia tai hinnankorotuksia. Seuraava korotusporras on sitten suurempi. Samalla syödään mahdollisuus kehittää joukkoliikennettä varojen avulla , mikä vähentää mahdollisuuksia lisätä matkustajamääriä. Samoin puskuri yllätyksiin pienenee. (Esim. tämän vuoden kaltaisia ylläreitä ei kestä).
  3. Kuntaosuuksia nostetaan, mikä olisi todella hienoa. Kokoomus tuskin tähän lähtee, joten sitä ei ole realistista saada läpi.

Myös kuntaosuuden lasku kuntien toivomaan 55 prosenttiin aiheuttaisi joukkoliikenteen merkittäviä harvennuksia ja laajat alueet jäävät kokonaan ilman joukkoliikennettä.

AB-vyöhykkeellä hintajousto ei vaikuta, vaan palvelujousto. Hintojen alentaminen viime vuonna AB-vyöhykkeillä EI lisännyt liikennettä. Siihen kulutettiin 15 miljoonaa.

Hintajousto sen sijaan vaikuttaa kalliimmissa eli ABC ja ABCD-lipuissa. 

Todelliset kuntaosuudet laskevat joka vuosi

Todellinen kuntaosuus on 42,8 % jos huomioidaan infrakorvaukset, Millään kaupunkiseudulla ei kaupunkikehityksen eli ratojen rakentamisen kustannuksia joukkoliikenteen lippujen hintaan.

Kuntakohtaiset kuntaosuudet 8 prosentin korotuksessa: Helsinki 41,4 %,  Espoo 47,4 %, Kauniainen 49,9 %,  Vantaa 42,5 %,  Kerava 21,0 %,  Kirkkonummi 44,2 %,  Sipoo 52,2 %,  Tuusula 46,4 %  ja Siuntio 74,6 %.  

Neuvottelut infrakorvausmallin muutoksista ovat kariutuneet, sillä Espoo ei suostunut ehdotukseen, eikä jatkosta ole käsittääkseni tietoa. 

E-vyöhyke ja Järvenpään siipeily

Nyt lippuvalikoimaan ollaan tuomassa E-vyöhyke, ja toisaalta poistetaan muutama vähemmän käytetty kausilipun pituus. Vielä tänä vuonna lippulajeja on 128 erilaista, mutta uutta määrää eivät viranhaltijat osanneet lonkalta laskea: Jo nyt lippulajien määrää on vanhojenkin matkustajien vaikea hahmottaa, ja monimutkaisuus on vakava este uusien matkustajien tulolle. Pienet kunnat ovat vastustaneet E-vyöhykettä. 

  • Hyvä kysymys on, voiko Järvenpään vapaamatkustajuuteen puuttua muuten kuin nostamalla myös Sipoon, Kirkkonummen ja Tuusulan ym lippuja? Mielestäni asiana pitäisi jumpata vielä.

On riski, että jossain vaiheessa vaikkapa Kirkkonummi voi lähteä HSL:stä, sillä pieni kunta on toiseksi suurin infrakorvausten nettomaksaja Helsingin jälkeen, kun suorien linjojen matkustajat siirrettiin metron kyytiin. Järvenpää taas on “vapaamatkustaja” eli ei kuulu HSL:n piiriin ja maksa kuntaosuuksia matkustajista, vaikka he käyttävätkin HSL:n palveluita.

HSL:ssä tutkittiin myös potentiaalia saada uusia matkustajia: Helsingin keskustassa matkustajia voi saada kävelijöistä, mutta ei autoilijoista. Pidemmillä matkoilla matkustajia saataisiin autoilijoista.

Lipputyypit, missä ei todenneta kuntalaisuutta estävät kuntien tuen eli subvention kohdentamisen. Suoramaksu kasvattaa vapaamatkustajia, eli muiden kuntien matkustajia, joiden matkoja HSL:n jäsenkunnat kustantavat. Suoramaksusta on myös enemmän kustannuksia, mutta se tulee vihdoin pienimuotoiseen kokeiluun ensi vuonna. 

Pendelöinnin Helsingin keskustaan ennustetaan kasvavan, ja monista kuumakunnista pendelöinnin osuus onkin suuri, mikä näkyy päästöissä. 

Joukkoliikenteen matkustusmäärät jatkavat koronan jälkeistä kasvuaan, mikä tuo 13 miljoonaa. Tyytyväsyys joukkoliikenteeseen on lisääntynyt.

Itse pidän tärkeänä palveluleikkausten minimoimisen. Kuulen mielelläni näkemyksiä aiheesta. Kuntien tulee joukkoliikenteen vähentämisen sijaan panostaa sihien; Se on toimivan elinkeinoelämän ja talouden edellyttys, mutta myös ihmisten arjen sekä työssä- ja koulussakäynnin edellytys. Kunnille ruuhkautumisen kustannukset ovat valtavat, ja niitä hillitään tehokkaimmin joukkoliikenteellä. Toimivalla joukkoliikenteellä ja ymmärrettävällä hinnoittelulla on iso merkitys koko seudun vetovoimaan.

 

Tässä koko lista:


Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
28.10.2024

Joukkoliikenteen ALV:n korotus nostaa lipunhintoja

Hallitukselle esiteltiin 2 skenaariota: 8 %:n ja huomattavasti suurempi lippujen hintojen korotus. Vaadin vaikutustarkasteluun myös 6 %:n korotusskenaarion. Muita vaihtoehtojen vaikutuksia ei ole mallinnettu.

6 %:n lipunhintojen korotus on puhdas ja pelkkä joukkoliikenteen ALV:n korotus, jonka vuoksi yhä harvempi ostaa lipun, jolloin pitää nostaa 6 % lipunintoja, jotta alv:n 4:n %:n korotus tulee katettua. 

Korotuspaineet:

  • ALV:n korotus: 4 %, mutta jotta hinnan korotuksen aiheuttama matkustajamäärien vähennys eli 16 miljoonan myynnin menetys saadaan katettua, kokonaiskorotus olisi oltava 6%. Tämä on ns. hallituksen "Purra-lisä".

  • Kuntaosuuden lasku kuntien toivomaan 55 prosenttiin toisi niin ikään roiman korotuksen. Tosiasiallinen kuntaosuus on kuitenkin selkeästi pienempi, kun huomioidaan infrakorvaukset, joilla suuret kunnat rahoittavat kaupunkikehitystään. 

  • Operointikustannusten kasvu, vaikka tarjontaa ei lisätty: 34 miljoonaa.

  • Infrakorvaukset nousevat taas ensivuonna 16 miljoonaa.

  • Vuoden 2024 AB-lipun hinnanalennus vei lipputuloja, mutta ei tuonut matkustajia: 15 miljoonaa. 

On todennäköistä, että vihreät tai vasemmistoliitto tuovat myös nollakorotuksen äänestykseen (tämä julkista, koska asiasta on jo somea liikkeellä). Pohjaesitys on 8 %. Pohjaesitys sisältää jo jonkin verran joukkoliikenteen vähentämistä. 

Nollalinjan keinovalikoima: 

  1. Nollalinja toisi palveluleikkauksia: linjojen lakkauttamisia ja harvennuksia liikenteeseen. Nollalinjalla matkustajamäärät vähenee hintojen korotusta enemmän. Ihmisten arki vaikeutuu.
  2. Koronatukien jämät eli ylijäämät käytettäisiin, jolloin hetkellisesti voidaan siirtää palveluleikkauksia tai hinnankorotuksia. Seuraava korotusporras on sitten suurempi. Samalla syödään mahdollisuus kehittää joukkoliikennettä varojen avulla , mikä vähentää mahdollisuuksia lisätä matkustajamääriä. Samoin puskuri yllätyksiin pienenee. (Esim. tämän vuoden kaltaisia ylläreitä ei kestä).
  3. Kuntaosuuksia nostetaan, mikä olisi todella hienoa. Kokoomus tuskin tähän lähtee, joten sitä ei ole realistista saada läpi.

Myös kuntaosuuden lasku kuntien toivomaan 55 prosenttiin aiheuttaisi joukkoliikenteen merkittäviä harvennuksia ja laajat alueet jäävät kokonaan ilman joukkoliikennettä.

AB-vyöhykkeellä hintajousto ei vaikuta, vaan palvelujousto. Hintojen alentaminen viime vuonna AB-vyöhykkeillä EI lisännyt liikennettä. Siihen kulutettiin 15 miljoonaa.

Hintajousto sen sijaan vaikuttaa kalliimmissa eli ABC ja ABCD-lipuissa. 

Todelliset kuntaosuudet laskevat joka vuosi

Todellinen kuntaosuus on 42,8 % jos huomioidaan infrakorvaukset, Millään kaupunkiseudulla ei kaupunkikehityksen eli ratojen rakentamisen kustannuksia joukkoliikenteen lippujen hintaan.

Kuntakohtaiset kuntaosuudet 8 prosentin korotuksessa: Helsinki 41,4 %,  Espoo 47,4 %, Kauniainen 49,9 %,  Vantaa 42,5 %,  Kerava 21,0 %,  Kirkkonummi 44,2 %,  Sipoo 52,2 %,  Tuusula 46,4 %  ja Siuntio 74,6 %.  

Neuvottelut infrakorvausmallin muutoksista ovat kariutuneet, sillä Espoo ei suostunut ehdotukseen, eikä jatkosta ole käsittääkseni tietoa. 

E-vyöhyke ja Järvenpään siipeily

Nyt lippuvalikoimaan ollaan tuomassa E-vyöhyke, ja toisaalta poistetaan muutama vähemmän käytetty kausilipun pituus. Vielä tänä vuonna lippulajeja on 128 erilaista, mutta uutta määrää eivät viranhaltijat osanneet lonkalta laskea: Jo nyt lippulajien määrää on vanhojenkin matkustajien vaikea hahmottaa, ja monimutkaisuus on vakava este uusien matkustajien tulolle. Pienet kunnat ovat vastustaneet E-vyöhykettä. 

  • Hyvä kysymys on, voiko Järvenpään vapaamatkustajuuteen puuttua muuten kuin nostamalla myös Sipoon, Kirkkonummen ja Tuusulan ym lippuja? Mielestäni asiana pitäisi jumpata vielä.

On riski, että jossain vaiheessa vaikkapa Kirkkonummi voi lähteä HSL:stä, sillä pieni kunta on toiseksi suurin infrakorvausten nettomaksaja Helsingin jälkeen, kun suorien linjojen matkustajat siirrettiin metron kyytiin. Järvenpää taas on “vapaamatkustaja” eli ei kuulu HSL:n piiriin ja maksa kuntaosuuksia matkustajista, vaikka he käyttävätkin HSL:n palveluita.

HSL:ssä tutkittiin myös potentiaalia saada uusia matkustajia: Helsingin keskustassa matkustajia voi saada kävelijöistä, mutta ei autoilijoista. Pidemmillä matkoilla matkustajia saataisiin autoilijoista.

Lipputyypit, missä ei todenneta kuntalaisuutta estävät kuntien tuen eli subvention kohdentamisen. Suoramaksu kasvattaa vapaamatkustajia, eli muiden kuntien matkustajia, joiden matkoja HSL:n jäsenkunnat kustantavat. Suoramaksusta on myös enemmän kustannuksia, mutta se tulee vihdoin pienimuotoiseen kokeiluun ensi vuonna. 

Pendelöinnin Helsingin keskustaan ennustetaan kasvavan, ja monista kuumakunnista pendelöinnin osuus onkin suuri, mikä näkyy päästöissä. 

Joukkoliikenteen matkustusmäärät jatkavat koronan jälkeistä kasvuaan, mikä tuo 13 miljoonaa. Tyytyväsyys joukkoliikenteeseen on lisääntynyt.

Itse pidän tärkeänä palveluleikkausten minimoimisen. Kuulen mielelläni näkemyksiä aiheesta. Kuntien tulee joukkoliikenteen vähentämisen sijaan panostaa sihien; Se on toimivan elinkeinoelämän ja talouden edellyttys, mutta myös ihmisten arjen sekä työssä- ja koulussakäynnin edellytys. Kunnille ruuhkautumisen kustannukset ovat valtavat, ja niitä hillitään tehokkaimmin joukkoliikenteellä. Toimivalla joukkoliikenteellä ja ymmärrettävällä hinnoittelulla on iso merkitys koko seudun vetovoimaan.

 

Tässä koko lista:


Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.