26.5.2024

Kuntien tuki joukkoliikenteelle on laskenut roimasti - lisälasku karsisi linjojja ja nostaisi lipunhintoja

Lippujen hintojen pitäminen viime vuonna kohtuuhintaisena elvytti joukkoliikenteen käyttöä. Kestävien liikkumismuotojen osuus kasvoi. Vantaan bussiliikenteessä marraskuun 2023 nousijamäärät olivat jopa 12 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2019. Helsingin keskustan etätyöläiset ovat siirtyneet myös pyöräilemaan baanojen parantuessa.

Junaliikenteen nousijamäärät sen sijaan laskivat muun muassa ratatöistä johtuneesta lähijunaliikenteen merkittävästä harventumisesta.

Hintajoustomallilla ennustetaan aika tarkkaan sitä, miten lippujen hintojen korotukset tai alennukset muuttavat käyttäjämääriä. Palvelujousto on yleensä hintajoustoa voimakkaampaa, eli linjojen karsiminen vähentää joukkoliikenteellä kulkemista. 

Lähipäivinä päätetään HSL:ssä bussiliikenteen budjettiehdotuksesta. Todellinen tuki joukkoliikenteelle kunnilta on laskenut 42 %:iin (Vantaalla 41,5 %:iin) kun huomioidaan miten kunnat imevät HSL:ltä rahaa kaupunkikehityshankkeisiin, kuten länsimetron rakennuskustannuksiin. Pääkaupunkiseutu onkin ainoa maailmassa, jossa infran rakentamiskustannuksia siirretään lipunhintoihin.

Mikäli kaupunkien tuki laskee edelleen eli jos kunnat vaativat kuntaosuuden laskemista tavoitetasoon eli 55 %:iin niin että infrakorvauksia ei ole huomioitu, runsaan linjojen karsimiseln lisäksi hintoja tulee nostaa yli 10%.

Vantaalta ja Espoosta on jo linjastouudistusten yhteydessä karsittu useita suoria linjoja, ja tämä vaikeuttaa asukkaiden arkea. Lisää ei voi enää karsia.

Myös mahdollinen hinnankorotus on niin suuri, että hintajoustomalli ei osaa ennustaa miten paljon joukkoliikenteen käyttö vähenisi - ja siten HSL:n talous edelleen huonontuisi. Asiasta tullee äänestys.

Vyöhykkeistä luopuminen ja tasahinnoitteluun siirtyminen auttaisi HSL:n säästöpaineita tuomalla lisää käyttäjiä ilman erillistä rahallista panostusta. Tätä osa Helsinkiläis-poliitikoista on vastustanut, vaikka tutkikmuksen mukaan se lisäisi käyttöä myös Helsingin alueella sekä vapauttaisi katutilaa muulle - ja olisi pidetyin hinnoittelumalli. Yhä useampi eurooppalainen kaupukiseutu onkin siirtynyt tasahinnoitteluun. Hintajoustomalleissa ei ole edes huomioitu tasahinnoittelun tuomaa spykologista helppoutta läytää yksinkertaiseen järjestelmään uusia käyttäjiä. Nyt erilaisia lippulajeja on 127, ja monet pelkäävät ajavansa väärälle hintavyöhykkeelle.

 

***

Avainsanat: HSL, tariffi, tasahinta, tasatariffi, bussi, junaliikenne, ratikat

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
26.5.2024

Kuntien tuki joukkoliikenteelle on laskenut roimasti - lisälasku karsisi linjojja ja nostaisi lipunhintoja

Lippujen hintojen pitäminen viime vuonna kohtuuhintaisena elvytti joukkoliikenteen käyttöä. Kestävien liikkumismuotojen osuus kasvoi. Vantaan bussiliikenteessä marraskuun 2023 nousijamäärät olivat jopa 12 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2019. Helsingin keskustan etätyöläiset ovat siirtyneet myös pyöräilemaan baanojen parantuessa.

Junaliikenteen nousijamäärät sen sijaan laskivat muun muassa ratatöistä johtuneesta lähijunaliikenteen merkittävästä harventumisesta.

Hintajoustomallilla ennustetaan aika tarkkaan sitä, miten lippujen hintojen korotukset tai alennukset muuttavat käyttäjämääriä. Palvelujousto on yleensä hintajoustoa voimakkaampaa, eli linjojen karsiminen vähentää joukkoliikenteellä kulkemista. 

Lähipäivinä päätetään HSL:ssä bussiliikenteen budjettiehdotuksesta. Todellinen tuki joukkoliikenteelle kunnilta on laskenut 42 %:iin (Vantaalla 41,5 %:iin) kun huomioidaan miten kunnat imevät HSL:ltä rahaa kaupunkikehityshankkeisiin, kuten länsimetron rakennuskustannuksiin. Pääkaupunkiseutu onkin ainoa maailmassa, jossa infran rakentamiskustannuksia siirretään lipunhintoihin.

Mikäli kaupunkien tuki laskee edelleen eli jos kunnat vaativat kuntaosuuden laskemista tavoitetasoon eli 55 %:iin niin että infrakorvauksia ei ole huomioitu, runsaan linjojen karsimiseln lisäksi hintoja tulee nostaa yli 10%.

Vantaalta ja Espoosta on jo linjastouudistusten yhteydessä karsittu useita suoria linjoja, ja tämä vaikeuttaa asukkaiden arkea. Lisää ei voi enää karsia.

Myös mahdollinen hinnankorotus on niin suuri, että hintajoustomalli ei osaa ennustaa miten paljon joukkoliikenteen käyttö vähenisi - ja siten HSL:n talous edelleen huonontuisi. Asiasta tullee äänestys.

Vyöhykkeistä luopuminen ja tasahinnoitteluun siirtyminen auttaisi HSL:n säästöpaineita tuomalla lisää käyttäjiä ilman erillistä rahallista panostusta. Tätä osa Helsinkiläis-poliitikoista on vastustanut, vaikka tutkikmuksen mukaan se lisäisi käyttöä myös Helsingin alueella sekä vapauttaisi katutilaa muulle - ja olisi pidetyin hinnoittelumalli. Yhä useampi eurooppalainen kaupukiseutu onkin siirtynyt tasahinnoitteluun. Hintajoustomalleissa ei ole edes huomioitu tasahinnoittelun tuomaa spykologista helppoutta läytää yksinkertaiseen järjestelmään uusia käyttäjiä. Nyt erilaisia lippulajeja on 127, ja monet pelkäävät ajavansa väärälle hintavyöhykkeelle.

 

***

Avainsanat: HSL, tariffi, tasahinta, tasatariffi, bussi, junaliikenne, ratikat

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.