Vuosina 2015- 2021 15–17-vuotiaiden rikosepäilyjen väestöön suhteutettu taso on kasvanut 32 prosenttia, 9–11-vuotiaiden 90 prosenttia ja 12–14- vuotiaiden peräti 134 prosenttia vuoden 2015 tasoon nähden. Kasvu on ollut lukumäärällisesti merkittävintä perusmuotoisia pahoinpitelyitä koskevissa epäilyissä. Prosentuaalisesti eniten ovat lisääntyneet törkeät ryöstöt sekä henkirikokset ja henkirikoksen yritykset.

Alaikäisten tekemät väkivaltarikokset kohdistuvat valtaosin toisiin alaikäisiin henkilöihin: vuosina 2017–2021 uhrit ovat olleet yleisimmin 13–15-vuotiaita. 

Erityisesti alle 15-vuotiaisiin kohdistuvissa rikoksissa tapahtumapaikka on yleisimmin koulu tai kouluun liittyvä paikka (mukaan lukien koulumatka). (Keskusrikospoliisi 2022.)

Potentiaalisia selittäviä tekijöitä ovat muun muassa nuorten mielenterveysongelmien kasvu, koronan aiheuttama lapsiperheiden tilanteiden vaikeutuminen ja mahdollinen muutos alaikäisten asenteissa väkivaltarikoksia kohtaan. Toisaalta myös koulujen ja vanhempien ilmoitusaktiivisuuden kasvun on arvioitu osaltaan selittävän poliisin tietoon tulleiden, alaikäisiä koskevien rikosepäilyjen kasvua.  Myös huumausaineiden käytön ja kaupan lisääntymisen sekä näihin liittyvien väkivallantekojen on arvioitu vaikuttavan osittain alaikäisten rikollisuuden kasvuun. (Keskusrikospoliisi 2022.)

Vantaa-Keravalla on

• Lasten ja nuorten osuus väestöstä on maan suurimpia 
• Lapsiperheistä maan suurin osuus sai toimeentulotukea pitkäaikaisesti ja maan toiseksi suurin osuus on yhden vanhemman perheitä.
• Lapsiperheköyhyydellä on yhteys moniin sosiaalisiin ongelmiin, kuten syrjäytymisriskiin ja perheiden hyvinvoinnin heikkenemiseen. Pitkittynyt pienituloisuus koskettaa erityisesti yhden aikuisen perheitä ja monilapsisia perheitä.

Alaikäisten väkivaltarikollisuus ja vakavat väkivallanteot ovat lisääntyneet Vantaan ja Keravan alueella. Nuorten vakavat rikolliset teot ovat vuoden 2023 aikana näyttäytyneet enenevässä määrin lastensuojelun asiakkuuksien ja kodin ulkopuolisten sijoitusten syynä.

Sokerina pohjalle maan hallitus leikkaa lastensuojelun jälkihuollosta, etsivästä nuorisotyöstä ja nuorten kuntoutusrahasta. Miten se vaikuttaa täällä?

Pääkaupunkiseudulla tai edes Vantaa-Keravalla ei ole asetettu tavoitteita lasten ja nuorten väkivallan vähentämiseksi. Miksi? On paljon hyviä hankkeita ja hyviä toimintamalleja ja hyvin erilaisia tahoja näiden toteuttajina. Olen hyvin huolissani koordinaatiosta ja resurssien riittävyyden seurannasta.

Jos poliittista tahtoa löytyy, ongelmaa voidaan hillitä. Nyt väkivalta jatkuu ja lisääntyy. Se on meistä päättäjistä kiinni, haluammeko satsata sen vähentämiseen niin että se vähenee. Ilmeisesti poliittista tahtoa ei löydy tämän enempää.

Samaan aikaaan lähes jokainen koululainen pelkää väkivaltaa ja katsoo väkivaltavideoita. Tukea perheille ei ole riittävästi tarjolla eli budjetoitu, ja lapsia liukuu huomattavan kalliisiin lastensuojelun toimenpiteisiin. Eikä kouluissakaan ole riittävästi tukea eikä aikuisia vaan osa lapsista välkillä piilottelee vessoissa väkivallan pelossa. Poliisi on huolissaan myös siitä, että alle 15-vuotiaita hyödynnetään tulevaisuudessa entistä enemmän rikosten tekijöinä.

Ongelma on tällä alueella akuutti, ja lisää turvattomuutta. Me tarvitsemme selkeitä tavoitteita väkivallan vähentämiseksi, jotta pääsemme arvioimaan miten vastauksessa mainitut keinot riittävät. Nyt ne riittävät väkivallan jatkumiseen ja arkipäiväistymiseen.

***

Asiasanat: Väkivalta, rikokset, nuoriso, nuoret