Tänään valittiin HSL:n uusi toimitusjohtajan viransijainen: Vesa Silfver. Hän on ollut Motivan toimitusjohtaja 3 vuotta, ja sen jälkeen ehti olla vain pari kuukautta KPMG:llä.

Kisa käytiin kolmen ehdokkaan välillä: HSL:n markkinajohtaja Mari Flink (5 ääntä), VR:n entinen liikenne- ja turvallisuusjohtaja Ilkka Heiskanen (3 ääntä) sekä Motivan entinen toimitusjohtaja Vesa Silfver (6 ääntä). Kokoomus ajoi voimakkaasti virkaan Heiskasta (kok), mutta lopulta kokoomuksen sisälläkin äänet hajaantuivat.

HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen (kok) siirtyi tammikuun puolivälissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja työministeri Arto Satosen (kok.) valtiosihteeriksi.

Yksi näkökulma on, että toimitusjohtaja osaa kuunnella kuntia ja luoda monimutkaisessa toimintaympäristössä luottamusta. 

HSL:n tiedote asiasta:

• https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2024/02/vesa-silfver-on-valittu-hsln-toimitusjohtajan-viransijaiseksi?fbclid=IwAR2XeqObH7KB7dmMSI0p1pX6TO97FKYkciiOcNPKVdRjks9cGt8jwY_zqtY

Viimeaikaisia haasteita ovat olleet muun muassa

• Kuntakorvausten kasvu, joka johtuu etätyön 
• Joukkoliikenteen käyttäjämäärän kasvattaminen, jossa taloudellisesti tehokkaimpia keinoja ei pienen porukan poliittisista syistä oteta käyttöön.
• Yhdessä hyväksytyn strategian noudattamatta jättäminen.
• Infrakorvausten luomat kostannuspaineet, ja kuntien viivyttely infrakorvausjärjestelmän uusimisessa.
• Koronan ja etätyön aiheuttama joukkoliikenteen käytön väheneminen erityisesti keskustan hyväosaisella alueella, jossa pyörily on lisääntynyt. Toisaalta kestävät liikkumismuodot ovat hyviä.
• Lukuisat remontit jotka keskeyttävät ja vaikeuttavat erityisesti raideliikennettä. Metro, junat ja ratikat ovat tulevaisuudessa monin paikoin katkolla.
• Asukkaiden tyytymättömyys suorien linjojen lakkauttamiseen ja runkolinjojen vieminen hyvinkin syrjädeuduille, mikä lisää vaihtojen määrä. Monet vaihdot suunnitellaan paikkoihin, mitkä eivät ole turvallisia tai miellyttäviä. Tämän lisäksi keräilylinjoista tulee hyvin monimutkaisia. Runkolinjojen haaroittumista ei ole hyväksytty Tukholman tapaan. Asukkaille voi tulla myös tunne siitä että heiltä ei kuunnella.
• Kunnilla ja HSL:lle voi olla erilainen tilannekuva.

Isoja haasteita syntyy jos päätöksenteko siirtyy pois asiantuntijaelimeltä jossa kaikki tieto on. Kuntien - lähinnä Helsingin - yllättävät vedot jo hyväksytystä taloussuunnitelmasta luovat myös HSL:lle haasteita. Molemmat ongelmat kertovat paitsi vallankäytöstä ilman kokonaiskuvaa, niin myös luottamuksen puutteesta kuntien ja HSL:n välillä.