On puppua väittää lentoradan olevan ratakapasiteetin vuoksi tarpeen, sillä kulunvalvonnan digitalisointi vapauttaa reippaasti ratakapasiteettiä.

• Vantaa lähti jo kerran Suomirata-yhtiöön, ja menetti siihen sijoitetut rahat.
• Lentorata tulisi olemaan Vantaan suurin ilmastopäästö, mistä valtuutetut kaupungin historian aikana päättävät. 
• Lentorata ei lisää käytännössä joukkoliikenteen käyttöä.
• Yhteiskuntataloudellinen hyöty mitätön, ja liikennehyödyt erittäin vähäiset.
• Junaliikenteen nopeuttaminen onnistuisi paremmin ja halvemmin olemassa olevaa rataverkkoa parantamalla.

Taloudellista selvitystä liikennöinnistä ei ole tehty. Suomen kalleimman radan kustannukset nostavat väylä- tai ratamaksut tasolle, joka nostaa lipunhinnat nin korkeiksi, että matkustajia on vaikea saada. Liikennettä tulisi tukea erittäin paljon, jotta sitä kannattaisi pyörittää.

Tämän lisäksi on iso riski, että HSL:ltä vaaditaan lippuyhteistyötä. Länsimetron vaikutus HSL:n lippujen hintoihin on yli kolmannes. Lentotunneli on huomattavasti metroa kalliimpi. Jos radalle haluttaisiin paikallisliikennettä, se vaatisi aivan eri luokan jatkuvaa tukea kunnilta, kuin tähän asti joukkoliikenteelle on voitu budjettoida.

Myös Vaula Norrena on koonnut hyvän kirjoituksen tästä Vantaan Sanomiin.

"Mielipide | Lentoradan rakentaminen olisi paha erehdys – "Tuskin kustannukset alle kolmen miljardin jäävät"

Lentorata on raportissa todettu erittäin kannattamattomaksi, kirjoittaja muistuttaa.

Vantaan kaupunginhallitus saa 15. tammikuuta päättää, siirtyykö Vantaa osakkaana Suomi-rata Oy:stä suoraan Lentorata Oy:hyn ja lähtee maksamaan 28 kilometrin pituisen ratatunnelin suunnittelua ja rakentamista Pasilasta Vantaan lentoasemalle ja siitä edelleen Keravalle.

Kolmen miljardin euron hanketta on vuosien ajan perusteltu sillä, että pääradan kapasiteetti ei tulevaisuudessa riittäisi ilman erillistä ratatunnelia.

Nyt Lentoradan virallinen YVA eli ympäristövaikutusten arviointiraportti toteaa, että kapasiteetin takia ei Lentorataa tarvita, ei tarvita edes yhtä lisäraidetta pääradalle.

Tulevaisuuden tarvitsema lisäkapasiteetti saadaan aikaan jo uudella digitaalisella junien ohjausjärjestelmällä ja pääradan peruskorjauksella (joka on jo pääosin tehty).

Tämän sain tietää VR:n rataliikennesuunnittelijalta jo vuonna 2020, kun asiasta viimeksi kiisteltiin kaupunginhallituksessa, vaan eihän minua silloin kukaan uskonut. Äänestimme silloin hanketta vastaan valtuutettu Jouko Jääskeläisen kanssa ja saimme toisilta rapaa niskaan.

Nyt on mustaa valkoisella YVA-raportissakin, silti päättäjät toistavat kapasiteettimantraa. Toinen suosittu perustelu Lentoradalle on ollut nopeampi, suora yhteys Tampereelta ja Helsingistä lentoasemalle.

Lentorata ei ole iso ratkaisu, vaan iso ongelma.

Vaan tämäkään ei toteutuisi kuin osittain: Tampereen suunnasta matka-aika ei lyhenisi, sanoo YVA. Helsingin suunnasta matka lentoasemalle lyhenisi kyllä, joskin on arvioitu, että se olisi saavutettavissa myös kehäradan vuoroja ja pysäkkejä uudelleen järjestelemällä.

Ei siis ihme, että lähes kaikki Suomi-radassa mukana olleet kunnat ovat jääneet pois Lentorata-yhtiöstä. Jopa Tampere ja lentoasemaa pyörittävä Finavia Oyj.

Maksajien ja osakkaiden määrä on supistumassa valtion lisäksi kolmeen: Helsinki, Vantaa ja Laht

Vantaan junayhteydet muualle Suomeen heikkenisivät merkittävästi. Kun vantaalainen lähtisi junalla Tampereelle tai mihin tahansa pohjoiseen tai itään, vain kehäradan varrella asuva selviäisi yhdellä vaihdolla. Muiden pitäisi ensin matkustaa bussilla Tikkurilaan tai Myyrmäkeen ja siitä kehäradalla lentoasemalle.

Kahden vaihdon taktiikalla laukkujen kanssa junaan. Vai oletatteko, että siirrämme myös bussiasemamme lentoasemalle, joka ei varsinainen arkiliikenteen solmukohta ole?

Lentorata on hankearviointiraportissa todettu yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattamattomaksi. Sen rakentaminen maksaisi 2,8 miljardia, josta matka-aikahyötyinä yhteiskuntaan palautuisi aikanaan 524 miljoonaa euroa, hyötysuhde on vain 0,19.

Hyötyjä vähentävät vielä vuosittaiset noin miljoonan euron käyttökustannukset sekä Tikkurilan heikentynyt palvelutaso, raportti toteaa. Hyötyjiä olisivat lähinnä Helsingistä lentoasemalle menijät. Tavalliset kaukojunien käyttäjät eivät hyötyisi. Vantaalaisille tulisi lähinnä haittaa.

Oma lukunsa ovat Lentoradan ympäristörasitteet ja ilmastopäästöt. Radan rakentaminen tuottaa 5,5 miljoonaa kiintokuutiota louhetta (josta vain 30 000 voidaan käyttää hankkeessa), louhinta vaatii valtaisat määrät puhdasta vettä, tunneli vaatii hirmuiset määrät betonia, joka on yksi pahimpia päästölähteitä ylipäänsä. 800 000 kuorma-autollista louhetta ajetaan ja varastoidaan pitkin pääkaupunkiseutua. Ei halpaa eikä ympäristöystävällistä.

28 kilometrin mittainen kaksi erillistä tunnelia käsittävä Lentorata on valtaisa urakka. Tuskin kustannuksetkaan alle kolmen miljardin jäävät. Vertailun vuoksi: kolmella miljardilla eurolla saisi esimerkiksi kymmenen pikaratikkaa parantamaan pk-seudun työmatkaliikennettä.

Meidän on laskettava, mikä on järkevää ja mitä todella tarvitaan, jotta ihmisten arki sujuu ja elinkeinoelämä pyörii.

Lentorata ei ole iso ratkaisu, vaan iso ongelma.

Vaula Norrena

kaupunginvaltuutettu (vihr.)"

#lentorata #budjetti #vantaa #joukkoliikenne #lentäminen #lennot