Mitä maksaa kaupungille, kun joka vuosi yhä suurempi osa vuosiluokasta syrjäytyy? Samaan aikaan työvoimapula syvenee, kun yhä suurempi osa valmistuneista nuorista ei osaa laskea eikä lukea riittävän hyvin.

Kaikki kyllä oppisivat lukemaan, jos vain opetusta annettaisiin. On päättäjistä kiinni miten paljon lapsia halutaan syrjäyttää.

On kouluja joissa monet osaavat lukea jo kouluun tullessaan. Silti Vantaan keskiarvo on surkea. Kouluissa, joissa lukutaito on romahtanut, on tarve erittäin suurelle panostukselle.

Lukuseulan analyysin mukaan riittävää tukea ei anneta. Koulut laskevat vaatimustasoa.

E-kirja ja helpottaminen ei aina ole oikea resepti, vaan osa lapsista menee aina siitä mistä aita on matalin. Kaikilla itseohjautuvuus ei toimi, eivätkä kaikki saa tukea kotona. Osa oppilaista hyötyisi myös oppikirjoista digimateriaalin sijaan.

Kouluvuosi kulkee eri rytmissä kuin budjettivuosi. Siksi panostus vaatii puolitoista vuotta toteutuakseen. Jos vielä panostuksen vaikutuksia odotetaan, lukutaidon parantaminen junnaa vuosikymmeniä.

Tuhannet lapset joutuvat kolmannelle luokalle ilman mahdollisuuksia pärjätä.

Tarvitsemme tavoitteen: esimerkiksi viiden vuoden päästä lähes kaikki kolmoselle menevät osaavat lukea niin, että pärjäävät.

Ajallisen tavoitteen kanssa päättäjät osaavat suhteuttaa budjettitarpeen ajelehtimisen sijaan, eivätkä panostukset unohtuisi muiden "kärkihankkeiden" alle.

Haastamme päättäjät ja viranhaltijat: nostetaan viidessä vuodessa kakkosluokkalaisten lukutaito riittäväksi. Se ei ole ilmaista, mutta kustannukset ovat paljon suuremmat huonolla lukutaidolla.

Sirpa Siru Kauppinen (vihr.), valtuutettu

Paula Lehmuskallio (kok.), valtuutettu, opetuslautakunnan pj