Vantaan pellot hiilivarastoiksi
"Kaupungilla on parituhatta hehtaaria peltoja.
Carbon Action parantaa selviytymistä äärisäistä, vähentää riippuvuutta ostopanoksista, parantaa viljelyn kannattavuutta ja maaperän kasvukuntoa, vähentää vesistöjen kuormitusta ja hillitsee ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä maaperään.
Verkosto jakaa tietoa ja on ilmainen.
Ehdotamme Vantaan kaupunki selvittää liittymistä Carbon Action -verkostoon."
Taustatietoa:
Suomen pellot ovat keskimäärin hiilen lähteitä eli niistä vapautuu hiilidioksidia ilmakehään tai huuhtoutuu enemmän kuin sitoutuu. Suomen pinta-alasta on 5 % maatalousmaata, mutta maaperän päästöistä 40 % tulee viljellystä maasta. Vantaan kaupungilla on 2000 ha peltoa.
Maaperän hiilivarastoja voi lisätä.
Viljellyillä turvemailla hiilipitoisuus vähenee 5 000 kg ja kivennäismailla 220 kg hehtaarilta vuodessa. Turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä voi hyvin hillitä ja ennen kaikkea kivennäismaan voi muuttaa hiilinieluksi.
Carbon Action-projektissa parannetaan maata niin että hiili sitoutuu huomattavasti enemmän kuin vapautuu.
- Pieneliötoiminta kuohkeuttaa maaperää.
- Kestävyys ilmastonmuutoksen lisäämille sään ääri-ilmilöille paranee.
- Huuhtoima eli päästöt vesistöön vähenevät.
- Maaperän vesitalous paranee.
- Maaperän ravinnetase paranee.
- Monimuotoisuus vahvistuu.
- Maaperän tuottavuus paranee.
Kuohkea, ravinnepitoinen maaperä kasvattaa kasveja tehokkaammin. Menetelmiä on mm. viljelykierto, maan muokkausen minimoiminen ja kasvipeitteiden suosiminen sekä ravinteita sitovien kasvien käyttö. Maaperän mikrobit vaikuttavat sen toimintaan.
Kuva: Kasvipeitteisessä maassa mikrobit sitovat tehokkaasti hiiltä maaperään. Pellon hiilivarasto kasvaa 5-10 vuodessa maksimiinsa. (BSAG Hiilivilelyopas 1; 2020 / Carbon Action)
Tällä hetkellä verkostoon kuuluu noin sata viljelijää sekä yrityksiä. Vantaa voisi olla ensimmäinen kaupunki, joka tulee mukaan. Vantaan maita hoitaa pehtoori, ja pellot ovat usein maisemallisesti arvokkaita.
Jo nyt Vantaan pelloilla on mm. viljelykiertoa mutta määrätietoista hiilensidontaa ja osaamista voisi parantaa Carbon Action-projektin kanssa. Vantaa on sitoutunut strategiassaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä, ja pyrkii kaikessa toiminnassaan huomioimaan ilmastopäästöt ja myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen.
Ravinteiden huuhtoutumisen vähentäminen on ydinasia maailman saastuneimman murtovesialueen eli Itämeren tilan parantamisessa. Rehevöityminen lisää leviä ja pahentaa happikatoa sekä vähentää monimuotoisuutta.
Tehdään Vantaan pelloista hiilinielu. Hiilensidonnalla tulee olemaan tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä.
- Carbon Action -verkosto
- Yle Areena (pod cast) Sopeutuminen ilmastonmuutokseen voi tehdä maanviljelijöistä tulevaisuuden ilmastosankareita
- MTK:n hiilensidonnasta kertovat sivut
- Ilmastoviisas: Maaperän hiilensidonta, pdf-kalvot
Lämmin kiitos että tuette ilmasto- ja itämerityötä allekirjoittamalla aloitteen:
- Sirpa Siru Kauppinen (vihr)
- Mikko Viilo (vihr)
- Suvi Karhu (ps)
- Minttu Sillanpää (vas)
- Tiina Tuomela (kd)
- Reija Friman (vihr)
- Marjo Vacker (Liike Nyt)
- Vaula Norrena (vihr)
- Minna Erkkilä (kok)
- Faysal Abdi (sdp)
- Tarja Eklund (sdp)
- Jussi Särkelä (sdp)
- Jari Jääskeläinen (vas)
- Niilo Kärki (ps)
- Hanna Valtanen (vihr)
- Maija Rautavaara (vihr)
- Minna Heikkinen (ps)
- Tuire Kaimio (vihr)
Mukana siis useita puolueita ja leijonanosa vihreistä.
***
Avainsanat: hiiliviljely, hiilensidonta, maaperä, maanviljely, rehevöityminen, itämeri.
Kirjoita uusi kommentti