Lukuseulan tuloket annettiin päättäjille kesän vitkuttelun jälkeen. Vantaalaislasten lukutaito on kuudesta vertailukunnasta huonoin. Ei ihme, sillä peruskoulusta on säästetty toistakymmentä vuotta.

Nyt Vantaa panostaa lukutaitoon lisämällä tukea ja 1-2luokkien luku- ja matikantunnit sekä monikielisiä ohjaajia. Nämä viimevuonna pätetyt päänostukset pääsevät vauhtiin vasta nyt.

Lukutaidon nostaminen vaatii vielä pitkäjänteistä työtä yli budjettivuosien. Panostus pitkäjänteisesti on todella vaikeaa politiikan säästöpaineissa ja -aalloissa.

Siihen, että joka lapsella on oikeus lukutaitoon, on vielä matkaa. Se vaatisi poliitikoilta rohkeutta ja valmiutta panostaa merkittävästi perusopetukseen ja monipuoliseen tukeen tulevaisuudessakin, jo päätetyn lisäksi. 

Kun päättäjät pihistelevät lukutaidosta, opettajat eivät saa tehdä työtään. Eräs erityisopettaja kertoi, miten kaikki kyllä oppisivat, jos hänen vain annettaisiin opettaa - tuntikehys on liian tiukka.

Alaspäin eriyttämistä ei saisi tehdä tuen puutteen vuoksi. Eriyttäminen ylöspäin on hienoa, mutta peruskoulun perälauta on kadonnut. Lopputuloksena osa ysiluokkalaisista on matematiikassa vielä kakkosluokan tasolla.

Lukuseulan tulosten mukaan

• Kaikki lukemiseen lisätukea tarvitsevat eivät saa tarvitsemaansa tukea. 
• Taustaltaan vieraskielisten jo hyvin pärjäävien tulisi herkemmin päästä äidinkieleltään suomen opetukseen.

Suomi äidinkielenä -oppilaiden on helpompi päästä esimerkiksi yiiopistoon. On hyvä myös, jos aikaa vapautuu näin myös niille jotka sitä enemmän tarvitsevat. Olen kahdestikin kysynyt tuosta iiikkuvuudesta, ja sen on vakuutettu olevan sujuva. 

Lukutaito linkittyy vahvasti myös yhteiskuntarauhaan. Kun lapsi ei osaa kunnolla lukea, hän putoaa kärryiltä, turhautuu, ja syntyy kaikenlaista häiriökäyttäytymistä. Huonoa itsetuntoa pönkitetään hakemalla huomiota sekoilemalla ja kunnioitusta väkivallalla. Syntyy huono kierre, joka lisää rauhattomuutta niin koulussa kuin kaduilla.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on myös vaatinut panostusta peruskouluun. Harva duunarikaan pärjää ilman peruslukutaitoa tai matematiikkaa. On riski, jos lähihoitaja ei osaa laskea lääkkeitä tai koneen käyttäjä lukea ohjeita.

Vantaa on ollut tehokas säästämään, ja velka onkin sulanut hyvää vauhtia. Mutta pihistely opetuksessa ja tuessa on tullut kalliiksi. Kuntataloudelle lukutaitoiset ja pärjäävät kuntalaiset ovat huomattavasti kannattavampi vaihtoehto lukutaidottomille. Investoinnit hienoihin pytinkeihin ja väyliin eivät tuota taloudellisesti läheskään yhtä hyvin verrattuna opetukseen.

Oppiminen tarvitsee myös toimivat tilat jossa mahtuu ja pystyy oppimaan. Esimerkiksi Kartanonkosken koulun ilmanvaihto tulisi saada toimimaan ennen kuin rakennuskin pilataan. Kartanonkosken koulussa on oppilaille lävähtäneet jo parissa päivässä terveyshaittaa mm. astman ja ihottuman muodossa. Rakennuksen lisäksi osaamattomuus korjata ilmanvaihtoa toimimaan pilaa myös lasten ja henkilökunnan terveyden.

Luku- ja matematiikan taidon seurantaa on välttämätöntä jatkaa tulevina vuosina. Kun sillä mitataan onnistumista (budjetin strateginen mittari), niin rahoituksen riittävyys näkyy suoraan päättäjille. 

Matematiikan mittariksi kaavaillaan Funaa, joka mittaa vain numeerista osaamista. On hienoa, että tähän löytyi ratkaisu. Matemaattista osaamista tullaan testaamaan Ville-järjestelmän sisällä 3 ja 7-luokilla. Ville onkin tuttu Vantaan oppilaille.

***

Aiheesta aiemmin: 

• Miksi lukutaito laskee?
• Kokoomuksen leikkaukset vähentävät rajusti työvoiman saatavuutta
• Tarvitaan tukea lukemiseen ja nuorten väkivallan ehkäisyyn, ja opetusta tukevat tilat ja materiaalit - budjetin lähetekeskustelu maanantaina
• Jengiytymistä ei saa odotella tumput suorana
• Kasvatuksen ja opetuksen järjestäminen vaatii aiempaa enemmän rahaa
• Lukutaitoon 13 miljoonaa ja kulttuuritiloja, mutta opetustilojen niukkuus hankaloittaa oppimista
• Lukutaidon lasku pysäytettävä - mutta se vaatisi resursseja
• Lapsia ja nuoria syrjäytetään

***

Asiasanat: lukutaito, talousarvio, lukuseula, matematiikka, lukeminen, peruskoulu