Julkaistu Vantaan Sanimissa 23.6: Vantaa hakee lapsiystävällisen kaupungin statusta. Mutta mitä on lapsiystävällisyys?

Lapsiystävällisyys voisi tarkoittaa sitä, että lapset saavat keinua talvellakin. Vantaa on ainoa kaupunki jolla on varaa nostaa keinut ylös lukoilla.

Se voisi tarkoittaa sitä, että lapset eivät menetä terveyttään sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa, ja sitä vanhemmilta ei sensuroida tietoja terveysriskeistä, eikä jätetä mikrobeja tutkimatta ja tutkita vain lämpötiloja.

Se voisi tarkoittaa sitä, että koulujen ja päiväkotien peruskorjauksia ei siirretä siksi, että valtuusto ei halua hankkia väistötiloja, jotka ovat edellytys kunnolla korjaamiseen.

Se voisi tarkoittaa myös lasten oikeutta harrastuksiin. Sitä, että koulupäivän päätteeksi ilman vanhempien kyysäilyä, on ilmaisia roolipeli-, näytelmä-, pokemon-, höntsäily ja muita villejä kerhoja niillekin joilla ei ole rahaa tai intoa joukkuepeleihin tai voimisteluun. Jotain, mistä saada onnistumisen kokemuksia ja hienoa tekemistä lasten ehdoilla. Harrastusten Suomi -hanke on hienolla alulla, mutta haaste on löytää ne harrasteet, jotka saavat mukaan ne lapset joilla ei ole mitään harrasteita.

Lapsiystävällisyys voisi tarkoittaa lapsen oikeutta lukutaitoon. Se voisi tarkoittaa sitä että lapsi saa sen tuen mitä tarvitsee, sillä lukutaidoton nuori on täysin riippuvainen muista.

Eräs ope sanoi, että ainoa mitä voi tehdä on siirtää lapsi eteen istumaan, jolloin pian kaikki tukea tarvitsevat ovat edessä - eikä se kuitenkaan lisää opetusta. Eräs erkkaope taas kertoi että kyllä hän saisi kaikki oppimaan lukemaan jos vain annettaisiin, eli tuntimäärä mitä hän saa käyttää opetukseen on niin vähän että kaikki eivät ehdi oppia. Mutta Vantaalla lukutaidon antamiseen kaikille lapsille ei valtuustolla ole varaa.

Lapsiystävällisyys voisi tarkoittaa myös sitä että tilamitoitus koulussa olisi sen verran hyvä että myös he jotka eivät nauti keskittymisestä avokonttorissa, pystyisivät oppimaan.

Ja se voisi tarkoittaa myös sitä että erityislapsen ei tarvitse tavata psykologia tms koulun käytävällä, vaan olisi riittävästi hiljaisia ja yksityisiä tiloja.

Lapsiystävällisyys tarkoittaa sitä että lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen, eivätkä vanhemmat joudu jäämään töistä pois siksi että päiväkotipaikkaa ei saa järjellisen matkan päästä. Käytännössä perheen arki on rankkaa, kun matkat ovat pitkiä. Päiväkodeille ja kouluille pitäisi antaa tontteja hyviltä paikoilta, eikä vain gryndereille.

Lapsiystävällisyys on sitä että lapsi saa tavata psykologin kun sitä oikein tarvitsee. Ja että perheet saavat tukea eikä lasta revitä huostaan siksi että perheiden tukipalvelut ovat budjetissa alimitoitettu. Se tarkoittaa että opetus, palvelut, tilat ja kaupunki tehdään hyviksi myös erilaisille lapsille.

Lapsiystävällisyys tarkoittaa että varhaiskasvatus ei ole vaihtuvia sijaisia ja alimitoitusta, vaan riittävästi pysyviä ammattilaisia.

Ammattilaiset tekevät kyllä parhaansa tässä arvokkaassa työssä. Se tarkoittaa, että pientä lasta ei heitellä ryhmästä toiseen vieraiden kasvojen keskelle.

Lapsiystävällisyys tarkoittaisi myös turvallisia kouluteitä, eikä vaihtuvia oppilaaksiottoalueita joilla turvallisuus joka suuntaan on vaikea järjestää. Se tarkoittaa kyläkouluja, joissa pienen koululaisen on hyvä aloittaa koulupolkunsa. Se tarkoittaisi myös bussivuorojen järjestämistä koulujen alkamisten ja pääsyjen mukaan, niin että ekaluokkalainen ei joudu odottamaan 55 minuuttia koulun pihalla koulun alkua.

Lapsiystävälisyys on sitä, että vakava fyysinen kouluväkivalta ei ole normaalia, ja että valtuusto antaa palkata aikuisia käsiä puuttumaan väkivallan kulttuuriin. Sitä, että kiusaajien jengit hajotetaan jotta lapsen ei tarvitsisi joka päivä elää pelossa.

Lapsiystävällisyys ei ole vain sitä, että henkilökunta tietää lasten oikeudet ja lapsille tehdään kysely mistä he pitävät.

Lapsiystävällisyys on sitä, että me kasvatamme investointiehystä, hankimme väistökoulun ja päiväkodin jotta voimme korjata terveyshaitat, ja seuraamme terveyshaitan tasoa ilmaisella pätevällä kyselyllä. Se tarkoittaa sitä, että me lisäämme kasvatuksen ja opetuksen budjettiin tukea niin että kaikilla vantaalaisilla lapsilla on varaa lukutaitoon, ja koulupäivään ilman pelkoa.

Sirpa Siru Kauppinen, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Kirjoitus on julkaistu Vantaan sanomissa 23.6 2022

• https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4683829