Menoleikkauksia perustellaan sillä että eläkeläisiä on enemmän suhteessa työikäisiin. Pelkällä menoleikkurilla tätä ei kuitenkaan kannata ratkaista.

On riski että menojen leikkaus vähentää työssä käyvien osuutta. Tästä riskistä puhutaan liian vähän.

• Tarvitsemme uupumusta ehkäisevää työkulttuuria ja nopeasti toimivia mielenterveyspalveluita. Mielenterveys on suurin syy ennenaikaiselle eläkkeelle joutumiseen, ja tuen saamisen pitkittyminen pahentaa tilanteita vaikeahoitoisiksi.

Esimerkiksi hoivahenkilöstön uupumus on suurta. Tehyn kyselyn mukaan alle 30-vuotiaista 71 % ei usko jaksavansa työuran loppuun. Säällinen palkka voisi houkutella alalle enemmän ihmisiä, ja saada työn vähemmän stressaavaksi, kun ei tarvitse paikata monen ihmisen työpanosta.

• Tarvitsemme nuoret, jotka osaavat lukea ja pärjäävät koulussa ja työelämässä. Nyt 14% peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea riittävän hyvin selviytyäkseen arjesta. Suomeksi: säästöt kouluissa syrjäyttävät nuoria.

• Tarvitsemme lisää koulutuspaikkoja ja resursseja koulutuksen järjestämiseen, niin meillä on osaajia työelämään. Osaamistasomme on laskenut Turkin ja Chilen tasolle..

• Tarvitsemme ikäihmisten kuntoutusta ja mahdollisuuksia virkeään elämään, jotta toimintakyky ja itsenäinen hyvä elämä säilyvät pitkään ilman kallista laitoshoitoa.

• Tarvitsemme nopeaa maahanmuuttajien työlupaa ja selkeitä polkuja yritysten perustamiseen Suomessa. Jo nyt iso osa pk-yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia, ja näistä vain pieni osa on ravintola-alalla. Kaikki osaamisen alat ovat edustettuina. Eniten uusia työpaikkoja tulee nimenomaan pk-yrityksiin.

• Virossa syntyvyys on noussut perhemyönteisen politiikan johdosta.: Panostusta kouluihin. varhaiskasvatukseen, lapsilisiin, neuvoloihin jne. Korjausliike olisi teoriassa mahdollista Suomessakin, mutta vaatisi merkittiviä investointeja perheiden palveluihin sekä perheiden taloudellisen stressin vähentämiseen. 

Yksistään näillä ei ratkaista velkaantumista - tarvitaan myös järkevää tarkastelua menoille.

Mutta ideologisissa säästöissä on riski kasvattaa kustannustasoa ja huonontaa huoltosuhdetta (työllisten ja työtä tekemättömien suhdetta).

On vakava riski, että huonosti kohdennetut menoleikkaukset huonontavat huoltosuhdetta edelleen.

Kuva: Päätöksenteon pitäisi perustua faktoihin ja tutkittuun tietoon. Tutkijoita ja asiantuntijoita ei kuulla siitä miten sosiaali- ja terveydenhuoltoon kannatatisi investoida, vaan leikataan lynhytnäköisesti vuosi kerrallaan. Taustalla kuntien päätöksenteossa vaikuttaa myös ideologiaa, jossa tyhmyys, köyhyys ja sairaidet ovat sisäsyntyisiä.