Energian varastointi, tuulivoima, kulutushuippujen tasaaminen älyohjauksella vapauttavat nopeammin ja kustannustehokkaammin energiaa verrattuna hitaasti rakennettaviin ydinvoimaloihin. Monipuolinen energiapaletti kestää parhaiten muutoksia.

Hidas ydinenergia

Olkiluoto 3. ydinvoimalaa rakennettiin 23 vuotta, ja sen hinta nousi 3,2 miljardista 8,5 miljardiin. Se onkin yksi maailman kalleimmista rakennuksista. Tätä huomattavasti halvemmalla ja nopeammin saa sähköä maa- ja merituulivoimasta. Kone Oy onkin kehittänyt energianvarastointia tuulivoimaloiden yhteyteen vetyteknologialla. 

Sähköä saadaan myös  aurinkoenergiasta, lämpöpumpuista, kysynnän joustoista ja energian varastoinnin kehittämisestä. Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on lisättävä, ja sitä kautta tuleekin usein se halvin “lisäenergia”. 

Samalla ne parantavat kriisinsietokykyä, eli riippvuutta vaikkapa Kazastanilaisesta tai Venäläisestä ydinpolttoaineesta, ja hajauttavat energiantuotantoa vähemmän haavoittuvaiseksi vakavissa kriiseissä.

Tuulivoima on pitänyt nyt sähköhinnan kohtuullisempana. Tuulettomina päivinä vettä on säästynyt säätövoimaksi. 

Sähkötuet ja sähköpörssi

Todennäköisesti suurta tarvetta ei ensi talvena ole, mutta mahdolliset tuet ohjattava heille, joilla hätä on suurin. 

Jos Venäjän aiheuttama markkinahäiriö uhkaa pahentua, sähköpörssin markkinamekanismia, jossa kallein energia määrää, pitää viilata vähemmän häiriöille alttiiksi. Tämä on pohdittu EU-tasolla.

Ennen kaikkea riippumattomuus fossiilisista parantaa huoltovarmuutta ja vähentää hintariskejä, ja myös tätä siirtymää on tuettava.