Petteri Orpo (kok) on vakuuttanut koulutuksen olevan erityissuojelussa. Hän kuitenkin haluaa tarkastella leikkauksia siinäkin. Myös leikkauksia kunnilta on luvassa ja sehän tarkoittaa käytännössä leikkaamista peruskoulusta.

Viimeksi kun Kokoomus lupasi olla leikkaamatta kouluista, leikkaukset olivat historiallisen suuria.

Lukutaito on laskee: 14% nuorista ei osaa lukea että niin että pärjäisi arjessa.

Keskustelu on kääntynyt pelkkiin leikkauksiin. Talouden hoito kokonaisuutena vaatisi mm. työntekijöitä enemmän, ei vähemmän. Työntekijöitä ei synny jos lukutaitoa ei ole.

• Vaadin omassa kunnassani viranhaltijoiden palkkioiden sitomista lukutaitoon kakkosluokan lopussa (lukuseula budjetin strategiseksi mittariksi).

Näin sain lisäviikkotunteja ja erityisopetusta jotta lukutaito ja matematiikka opitaan paremmin jo ennen kuin siirrytään kolmoselle.

• Jos kolmosella ei osaa lukea, tipahtaa kärryiltä, ja koko koulu-ura voi menee penkin alle.
• Koko Suomessa tarvitaan riittävä lukutaito kolmoselle mennessä. 

Lukutaidon nosto vaatii paljon pitkäjänteistä työtä, ja osaavia opettajia. (Ei meluisia jättiluokkia ilman riittävää tukea ja liian vähin opettajin).

Kunnassani keskityn erityisesti osaamiserojen kirimiseen: miten saadaan häntä mukaan.

Käytännössä SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto panostavat kouluihin, lukutaitoon, kouluväkivallan vähentämiseen jne. Sen sijaan Perussuomalaiset, keskusta ja kokoomus lähtevät liikkeelle leikkauslista edelle tuottaen huonompaa kouluruokaa, opetusta ja lukutaidon laskua ja lisäävät syrjäytymistä. Kokemukset ovat huonot: 

• 90-luvun laman säästöistä syntyi suuria kustannuksia: 1987 syntyneestä ikäluokasta 20% on mielenterveysongelmaisia ja 17% jätti opiskelun pelkkään peruskouluun. Tämä näkyy yhä lovena taloudessa. hoitovellalla on suuri taloudelli vaikutus vuosikymmeniä.
• Talous voidaan hyvin romuttaa myös hoitovelalla ja oppimisvelalla eli sukupolvena, josta isohko osa on työelämän ulkopuolella.

Tämän lisäksi sain mukaan muut puolueet koulu- ja päiväkotiverkon kattavaaan oirekyselyyn, jossa löytyi useita kouluja jotka sittemmin ovat korjattu tai purettu. Viranhaltijoiden onnistuivat kuitenkin piilottelemaan tuloksia myös henkilökunnalta, ja suosimaan myös näennäisiä korjauksia, joita alan tutkijat eivät suosittele. Kyselylomakkeen lähettäminen viranhaltijoiden kautta aiheutti myös osan jäämistä tutkimusten ulkopuolelle. Kourallinen kouluja ja päiväkoteja odottaa yhä korjauksia koska pihistellään väistötiloista.

Vantaalla sisäilaongelmien aiheuttamat sairaus- ja sijaiskulut ovat arviolta 4 miljoonaa vuodessa.

Ratkaisuja:

• Riittävä tuki: 2000 erityisopettajan palkkaamiseen 55 miljoonaa eurolla. Koulutuspaikkoja on lisättävä erityisesti kasvukeskuksiin, ja jatkokoulutusta sekä pätevöitymisreittejä mahdollistettava. Jokaiselle lapselle ensin lukutaito. Lisäksi on päästävä opetuksessa siihen, että osaamiserot pienenevät, eivät kasva, peruskoulun aikana, eli kaapattava putoavat oppilaat tuen piiriin. 
• Ryhmäkokojen pienentäminen: Opettajien  (OAJ:n kanta) mukaan toimivat ryhmäkoot vaativat 150 miljoonaa euroa. Tämä tulee tehdä asteittain niin että ryhmäkokoja pienennetään nimenomaan siellä missä sille on suurin tarve.
• Tuki toimivaksi: konkreettista oppimisen tukea, ei paperinpyöritystä. Kolmiportainen tuki jää paikoin teoreettiseksi.
• Koulusuunnittelun lähtökohdaksi riittävät pienryhmätilat, luokkakokoot jotka tukevat oppimista sekä ruokatilat jotka mahdollistavat myös kaikkien ruokailun järkevässä ajassa jollain tavalla järjestettynä. Hiljaisuus ja pysyvät turvalliset paikat ovat olennaisia monen oppilaan keskittymiselle. Osa toki pärjää missä vaan.
• Sisäilmaongelmat korjattava: Nyt moni pätevä opettaja menettää terveytensä ja työkykunsä eikä saa sosiaaliturvaa. THL:n tutkimuksen mukaan myös oppiminen vaikeutuu sisäilmaongelmaisessa koulussa. 
• Opettajille koulutusta kohtaamaan eri tavoin tuen tarpeisia.
• Byrokratian vähentäminen: mikä on tarpeellista, mikä taas turhaa kourmitusta ja vie resursseja opetukselta.
• Uskonnon opettaminen vie runsaasti resursseja koska joka uskonnolle on järjestettävä oma opetus ja uskontoa on paljon joka vuosiluokalla. Uskonto on monessa yksityiskoulussa korvattu yleisellä elämänkatsomustiedolla (ET) jossa on etiikkaa ja kaikki uskonnot mukana. Tämän hyvän mallin voisi siirtää myös valtion kouluun. Vaikka etiikka on tärkeää, voisi osan uskonnosta korvata tunnetaidoilla, mikä parantaa oppilaiden kykyä käsitellä tunteita ja toimia ryhmässä sekä vähentää kiusaamista. 
• Lukutaidon ja matematiikan opetuksen lisäys 1-2 luokille - eli käytännössä näiden vähimmäisviikkotuntimäärän korottaminen koko Suomessa 1 ja 2 luokilla.
• Tarvittaessa valmistavaa opetusta muualta tulleille toinenkin vuosi oppilaan tason mukaan
• S2-opetuksen uudistaminen: alkuvaiheessa on oltava kontaktissa suomea puhuvien kanssa, ja sen jälkeen syventäviä opetuskielestä. Siinä missä muissa maissa kantakielisten ja vieraskielisten oppimisella ei ole kuilua, Suomessa kuilu on valtava. Jotain tehdään väärin. Etsitään parhaat käytännöt ja resursoidaan ja uudistetan opetus näiden mukaan.
• Segregaatioalueille erityisiä rseurseja S2-oppilaiden opettamiseen sekä tuen tarpeiden kohtaamiseen.
• Ruotsinkielen opetuksen uudistus: pahimmassa murkkuiässä pakkoruotsi ei toimi. Siksi ruotsia tulee päästä oppimaan vielä kun aivoissa kielten oppimisen herkkyyttä on olemassa leikkien, pelien ja laulujen jne voimin ensimmäisilä luokilla. Tämän jälkeen ruotsi on valinnainen. Dualingolla moni muualta tullut on suorittanut koko ruotsin oppimäärän 2-4 kuukaudessa, kun oppiminen on tehokasta.
• Taito ja taideaineista ei voi säästää, vaan ne tukevat koulunkäynnin mielekkyyttä ja oppilaan onnistumisen kokemusta. Aivotutkimuksen mukaan esimerkiksi musiikki auttaa kielen ja matematiikan opetuksesta. Tarvitsemme tulevaisuudessa myös sisällöntuottajia, luovia aloja ja käsityökäisiä. 
• Painotettua opetusta mm. segregaatiovaarassa oleville lapsille. Nyt esim. musaluokille pyrkii lähinnä parempiosaiset, koska usein ulkomaalaistaustaiset vanhemmat eivät edes tiedä tai osaa lukea Wilma-viestejä mahdollisuuksista. 
• Erilaisten kielten opetukseen enemmän mahdollisuuksia vaadittavaa ryhmäkokoa piennetämällä ja hyödntämällä digitaalisuuden mahdollisuuksia.

• Varhaiaskasvatukseen riittävästä opettajia, ja panostusta koulussa käytettävän kielen opettamiseen.
• Kansainvälisiä kouluja lisää kasvukeskuksiin. 
• Neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa järjestelmällisemmin oireileville ja väkivaltaisille lapsille sekä lasten perheille tukea jo varhain, eikä vasta teinirikollisuuden huostaanottojen kautta (jolloin kustannukset kohoavat korkeiksi). 
• Oppilashuollon yhteistyö sotealueiden kanssa sujuvaksi. Eriytymiskehityksestä kärsiville alueille on kohdennettava perhetyön ja koulusykologian resursseja enemän.
• Oppilaiden stressille ja uupumukselle erityisesti lukioissa on tehtävä jotain. Pääsykokeiden osuutta lisättävä oppilasvalinnoissa, ja opiskleupaikkoja lisättävä erityisesti Uudellemaalle.
• Pieleen mennyt toisen asteen reformi (joka käytännössä oli ammattioppilaitosten opetuksen vähentämistä) on otettava tarkasteluun. Oppilaiden on valmistuessaan vastattava työelämän vaatimuksia. Tukea on järjestettävä myös toiselle asteelle.
• Harrasteita kouluilla koulupäivän jälkeen juuri niille lapsille ja nuorille joilla harrasteita ei ole. Jos ei löydä hyvää tekemistä, niin löytää pahaa tekemistä.
• Segregaatioalueilla on otettava kolmas sektori mukaan rauhoittamaan tilannetta, sekä mm. vieraskielistaustaisia koulun yhteisöön. Näin koulu toimii paremmin alueen yhteisöllisyyden tukena ja vähentää mm. kouluväkivaltaa ja syrjäytymistä. 
• Ukrainalaisia opettajia ja koulupsykologeja ym koulutettua väkeä töihin ukrainalaisten opetukseen. Suomessa on arviolta pian 55 000 ukrainalaista. Oppivat sitten suomenkin kielen nopeasti ja integroituvat yhteiskuntaan hyödyllisiksi työntekijöiksi, eikä heidän osaaminen jää pois.
• Parhaita ratkaisuja on kuitenkin etsittävä avoimin silmin, mutta ilman riittävää tukea eli osaavia opettajia lukutaidon ja muun oppimisen laskua ei käännetä.

Tämän lisäksi apua olisi myös:

• Lapsiperheköyhyyden ja perheiden taloudellisen stressin vähentämisestä esim. perustulon kaltaisella järjestelmällä, joka poistaa tilanteet jossa perhe putoaa sosiaaliturvan ulkopuolelle, mutta poistaa myös passivoivat kannustinloukut ja tekee työn tekemisestä aina kannattavaa.
• Perheiden tuen riittävyydestä.
• Jengytymisen ehjäksystä
• Toimivasta päihdetyöstä