Ajoin Vantaan budjettiin asemanlasten K0-toimintaa ja vaadin tietoa jengiytymisen ehkäisystä. Pääkaupunkiseudulla vaikuttaa kymmenkunta nuorten porukkaa tehden väkivaltarikoksia. Suurin osa näistä nuorista on hoidettavissa esimerkiksi asemanlasten avulla, jos noin 500 000 euron rahoitus onnistuu.

Katujengien torjuntaan ohjelma

Katujengeiksi luokiteltavassa porukoissa on yhteensä 100-200 jäsentä, jotka ovat pääasiassa täysi-ikäisiä. Heikki Turkka on tuonut esiin Aseman lasten toiminnan vaikutuksia: miten pienellä rahalla jokaiseen pääkaupunkiseudun nuorisojengiin luodaan kontakti, rakennetaan luottamus ja sitä kautta suurin osa porukasta saadaan kaidalle tielle.

Katujengien torjuntaan pääkaupunkiseudulla tarvitaan ohjelma yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa. Keinot puuttua ovat olemassa, joten turha odotella ongelman kasvamista suuremmaksi.

Alaikäisten väkivaltarikokset

Alle 15 vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. Alaikäisiä myös houkutellaan rikoksiin koska rikosseuraamukset ovat pienempiä. Rikollisuuden taustalla ovat mm. lisääntynyt perheiden pahoinvointi ja lasten itsetunto-ongelmat.

Tehokkaita on panostaa ennen kuin maito on maassa:

1. Koulussa kärryiltä putoaminen luo itsetunto-ongelmia ja häiriökäyttäytymistä. Kouluväkivallasta voi tulla tapa hakea hyväksyntää. Lukutaitoon tarvitaan riittävä tuki, ja kouluväkivaltaan tulee puuttua nykyistä napakammin. Molemmat vaativat aikuisia käsiä.

2. Perheiden pahoinvointi ja toimeentulostressi lisää lasten pahoinvointia ja kalliita huostaanottoja.

3. Neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on puututtava varhain oireileviin lapsiin. Tarvitaan yhteistyötä mm. perhe- ja lastensuojelupalveluiden, mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa. 

4. Jonkin mielekkään harrastuksen saatavuus on taattava jokaiselle.

Usein lasten oireilu on huomattu jo neuvoloissa, varhaiskasvatuskessa tai alaluokilla. Tähän ei ole kuitenkaan ollut resursseja puuttua. Puuttumattomuudella ongelmat syvenevät ja niitä on hankalampi ja kalliimpi korjata. Perheiden tuen tulisi helposti saatavilla ja mutta usein projektirahotus tekee tukimuodoista lyhytjänteisiä. 

Kouluväkivalta on väkivaltaa

Fyysiseen, psyykkiseen ja someväkivaltaan on puututtava napakammin. Viidennes oppilaista joutuu kouluväkivallan kohteeksi joka viikko. Puuttumiseen tarvitaan aikuisia kouluihin. Nimikkopoliisi ja nuorisotyöntekijä olisi hyvä, mutta paljon riippuu siitä riittääkö koulussa aikuisia. 

Erityisesit raa-at väkivaltavideot ovat yleistyneet. Väkivaltaiset valtarakenteet on hajotettava. Uhrin vaihtaminen uuteen väkivallan kohteeseen eli aiemman uhrin siirtäminen uuteen kouluun ei poista ongelmaa. Liian usein prosessit kestävät vuosia, jolloin jengi pääsee koulusta ilman että asiaan on kunnolla puututtu.

Lähes aina hyvin väkivaltaisesti käyttäytyvistä nuorista on ollut huolta jo lapsena, neuvolassa, varhaiskasvatuksessa tai alaluokilla - kuitenkaan ei tähän olla puututtu. Väkivaltaisen teinin auttaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin pienen lapsen ohjaaminen positiivisen kehityksen tielle, joten puuttumisen ja perheen tuen saaminen kuntoon säästäisi paljon.

Kouluväkivalta kytkeytyy usein mielenterveyden ongelmiin. Kouluväkivaltaa on kitkettävä yhteistyössä mm. nuorisotyön ja poliisin kanssa ja lisäkäsiin kouluissa on satsattava. Kouluissa pitää olla terkkari tai kuraattori helposti saatavilla.

Väkivalta ja rikokset on selvitettävä ja seuranta tilanten jatkosta pitää olla selvää. 

Myös someväkivaltaan on myös puuttuttava - ja aikuisten maailma voisi näyttää parempaa esimerkkiä somekulttuurista vähentämällä vihapuetta, uhkailua ja maalittamista. Someväkivalta lisää väkivaltaa. 

Lukutaito on laskenut vuosia koululeikkausten jäljiltä. 14 prosenttia nuorista ei nyt omaa riittävää lukutaitoa pärjätäkseen arjessa - koulutuksesta puhumattakaan. Seuraava hallitus ei saa leikata kouluista, vaan lukutaitoon on panostettava, ja sitä suosittaa jopa elinkeinoelämän keskusliitto.

• Aloitteeni kouluväkivallan ehkäisystä
• Pidin ratkaisukeskeisen seminaarin kouluväkivallasta, tässä löydettujä ratkaisuja
• Blogini valtuustokeskustelusta kouluväkivallasta

Huumeet lisäävät rikollisuutta

Huumeiden käyttö on lisääntynyt ja lisää rikollisuutta - sekä huumekauppaan liittyvää rikollisuutta että huumeiden hankkimiseksi tehtävää rikollisuutta. Huumeita liikkuu jopa alakoulussa, kun helppo tienesti houkuttaa.

Ilman toimivaa päihdehuoltoa addiktiota on vaikea vähentää. Usein päihteiden käyttöön putoavat ne, joilla on haasteita elämässä tai mielenterveysongelmia tai hyväksykäyttöä taustalla. Huumeet ovat huono pakokeino jo siksikin, että päihdekäyttäjien parissa seksuaalinen hyväksykäyttö ja väkivalta on enemmän sääntö eikä poikkeus.

Poliisin resurssit tulisi suunnata vahvasti huumekaupan kovan ytimen löytämiseen. Pienkäyttäjien metsästys hankaloittaa heidän hoitoon saamista, ja työnsaanti voi tyssätä kokonaan kokeiluun, mistä jäi kiinni. Päihteden käytön dekriminalisointia suosittavat THL ja WHO.

Väkivaltamyönteinen maa

Lähisuhdeväkivalta lisää lasten pahoinvointia. Lähisuhdeväkivallasta voi saada monia ehdollisia tuomioita, ja kierre katkeaa vasta kun taposta joutuu linnaan. Uhri voi joutua elämään vuosia pelossa ja väkivallan kohteena. Lähisuhdeväkivaltaa Suomessa on melko paljon - liekö sotien puhumattomana perintönä. joka kolmas nainen on kokenut väkivaltaa joko entisen tai nykyisen kumppaninsa taholta.

Edes vakava väkivalta ja kidutus ja pysyvät vammat eivät tuota ehdotonta vankeutta. Tämä voi tuntua uhreista kohtuuttomalta.

Oikeusjärjestelmämme outouksia on vahva omaisuuden suoja verrattuna väkivaltarikoksten tuomioihin. On myös hyvä että seksuaalisten rikostosten tuomioita on kovennettu, mukaan lukien lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta.

Poliisille riittävät resurssit

Laajempaan kokonaisuuteen vihreät lisäsivät hallituksen rahoitusta 19 miljooonaa euroa. Tällä lisätään mm. poiliisin resursseja selvittää rikoksia. Myös oikeuslaitoksen toimintaa on hidasta - tutkinta ja muu on tehtävä huolella, samoin harkinta mutta siviilioikeudessa tapaukset voivat kestää vuosia.

Ruotsin tiellä ei vielä olla, mutta omaa ojaa kaivetaan syrjäyttämällä nuoria.

Kuva: Mikäli lukutaitoa ei ole kolmannelle luokalle mennessä koko koullu menee helposti penkin alle. Tästä alkavat ongelmat, jos yhteiskunnasta ei löydy omaa paikkaa. Toimivat ja tutkitut keinot nuorisoväkivallan ja jengiytymisen vähentämiseen siis ovat olemassa. Tumput suorana ei kannata odottaa, vaan toimia nyt. 

***

Avainsanat: väkivalta, jengit, jengiväkivalta, nuorisoväkivalta,