On parannettava maatalouden kriisien kestävyyttä
Maataloutta tulee tukea tavalla joka parantaa maatalouden taloudellista kestävyyttä myös epävarmoina aikoina. Nyt tuet eivät ole sitä tehneet.
- Maatalouden kriisinsietokykyä lisäävä viljelyn ja eläintuotannon ravinnekiertoa tulee parantaa jotta voidaan vähentää kallistuvia lannoitteita.
- Fossiilisista irtautumista tukeviin asioihin; esimerkiksi Ruotsissa maatalouden ja pienimuotoinen energiantuotanto on vahvemmassa roolissa, jolloin fossiiliriippuvuus vähenee.
- Energiariippuvuuden vähentämiseen mm. kasvihuoneiden energiatehokkuutta parantamalla.
- Rehevöitymistä vähentävään vesistön suojeluun jotta matkailuelinkeinot eivät kärsi esim. levästä.
- Lähituotteiden saamiseen kauppoihin ja suoramyynnin helpottamiseen.
Maatalous mahdollistaa ruokahuollon myös kriisiaikoina, pitää Suomen asuttuna ja monet leivässä kiinni - ja myös suomalaiset hyvässä suomalaisessa ruuassa.
Maatalouden lisätulipaketit ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus, vaikka sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen tulee vain voimistumaan. Ilmasto muuttuu Suomessakin, ja riippumattomuus parantaisi huoltovarmuutta. Pelkkä viljelyala ja eläintuotanto ei riitä, jos ravinteita, rehuja ja energiaa ei ole. Häkämies myi lannoitetuotannon pois Suomesta.
Energia- ja lannoitekriisissä päätetty tuki tulee osin vasta heinäkuussa, mikä on liian myöhään kevätkylvöjen rahoituksen kannalta. Kepun kiuluttelun vuoksi maataloutta ei saa jättää pulaan, vaan tukea taloudellisesti kestävämmälle pohjalle. Energia, rehut ja lannoitteet ovat kallistuneet.
- Kansallinen luonnonhaittakorvaus 120 miljoonaa.
- Kansallisten tukien lisätuet sika- ja siipikarjatalouteen, kasvihuonetuotannolle, puutarhatuotteiden varastointiin, porotalouteen ja kalatalouteen 27 miljoonaa.
- EU:n kriisituki ja sen kansallinen täydennysrahoitus 20,6 miljoonaa.
- Energiaverojen 2021 palautuksen lisääminen kerran 45 miljoonaa.
Kepun kiukuttelu
Harvinaiset luontotyypit eivät ole talousmetsänä hyödynnettäviä luontotyyppejä. Oman kannatuksen nosto disinformaatiota levittelemällä ja virheellisiin laskelmiin perustuen ("laskelmat" käytiin Helsingin sanomissa läpi) ei ole vastuullista tässä tilanteessa, missä Suomen turvallisuus ja toimintakyky tulisi olla tärkeämpää. Vaikka luontotyypit jätettiin uudesta suomen luonnonsuojelulaista pois, laki kuitenkin otti reippaita askelia kohti parempaa.
Esimerkiksi pölyttäjähyönteisten katoaminen olisi kohtalokas osalle maatalousyrittäjistä, puhumattakaan ruokavarmuudesta.
Kuva: Maatalouden ja Suomen huoltovamrmuus ja kestävyys kriiseissä kulkee yhdessä muun muassa ruuantuotannon, lannoitteiden saannin ja energiantuotannon kanssa. Myös maatalouden sivuvirroilla voidaan lisätä Suomen omavaraisuutta ja kriisinkestävyyttä.
***
#kepu #lannoite #luomu #luomuruoka #maaseutu #maatalous #pientuotanto #lähiruoka #luontomatkailu #vihreät #fossiilivapaa
Kirjoita uusi kommentti