Reppufirmat tulevat kalliiksi, ja myös se että palvelut ovat vajaakäytöllä hoitajapulan vuoksi. Henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista on seurattava, ja tämä - kiitos siitä - parani (strategiaa työstäessä).

Henkilöstön saatavuuteen vaikuttaa palkka. Tämän lisäksi vaikuttaa työajat, oppiminen ja terveet tila ja hyvä prosessi niiden ylläpitämiseksi, työilmapiiri joka on hyväksyy ja kannustaa siihen että ehdottaa parempia toimintatapoja, ja missä voi vaikuttaa omaan työhönsä.

Hyvinvointialueen toiminnan onnistuminen on kiinni siitä miten henkilökunta voi tehdä työtään ja viihtyy työssään.

Ongelma on syvempi. Paljon syvempi.

Kunta-alalla eläköityy 26 % sairaanhoitajista, 31 % terveydenhoitajista ja 47 % osastonhoitajista seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2021 − 2030. Vaikka koulutuspaikkoja lisättäisiin, porukka ei riitä.

Eläköitymisen lisäksi hoiva-ala kärsii koronan kärjistämästä uupumuksesta, ja moni vaihtaa alaa liian rankan työn ja huonon palkan vuoksi. Tehyn erikoissairaanhoidon kyselyssä alan vaihtoa harkitsee lähes 90 %.

Korona-aikana moni hoitaja on venynyt. Alle 30-vuotiaista alan vaihtoa on harkinnut 95 %. Alle 30-vuotiaista 71 % alle ei usko jaksavansa työuran loppuun.

Jotta saamme ihmiset jaksamaan työssään on tehtävä paljon. Erityisesti tämä vaatii toimintatapojen ja johtamistrategian muuttamista niin että eettinen stressi vähenee. Että henkilökunnan on voitava tuntea voivansa tehdä työnsä kunnolla. Että ikäihimisen voi kohdata, että potilaan voi hoitaa kokonaisuutena jne.

Kaikkien voitava tehdä työnsä kunnolla.

Puhe on 22.11. 2022 aluevaltuuston strategiakokouksessa.

Kuva: Johdon asettamat vääränlaiset tavoitteet ja mittarit mm. ajan suhteen voivat estää esimerkiksi hoitajia tekemästä työtään hyvin kokonaisuuden kannalta. Suuri ongelma on myös pula henkilöstöstä, ja väärät tavoitteet ja mittarit syventävät sitä. 

***

Asiasanat: henkilöstö, sote, hoitajapula