21.10.2022

Kouluruoka: kokoomuksen aie hakea säästöjä yksityistämällä ei sitä paranna

Halvimmalla tuotettu ruoka ei ole kehu, mutta Kokoomuksen aikomus saada säästöjä yksityistämällä ei todennäköisesti paranna asiaa. 

"Vantaan kouluruoka on yksi Suomen halvimmista: vuonna 2020 ateriaa kohden käytettiin keskimäärin 1,74 euroa, kun esimerkiksi Helsingissä yhden aterian budjetti oli 2,41 euroa ja Espoossa 2,25 euroa. Koko maan keskihinta kouluruokailulle oli 2,80 euroa päivässä oppilasta kohden." (Yle 21.10 https://yle.fi/uutiset/74-20002020). Nuorisovaltuusto vaatii parempaa ruokaa.

On aika hurjaa tuottaa näin vähällä rahalla ruoka, ja se johtuu siitä, että Vantaalla on vuosi säästetty kouluista.- opetuksesta, materiaaleista, tiloista, ilmanvaihdosta, opettajista ja ruuasta. Tämä on arvokysymys.

Rahaa tarvitaan enemmän, mutta myös maukkaampaa reseptiikkaa: osa ruuista menee kaupaksi, osa ei. Moni ruoka on ihan hyvää, esim kehuja tulee kovasti ruskeasta kastikkeesta, kasvissosekeitoista ja pinaattiletuista.

Sitten on teinien asenteet: urheilulliset lapset syövät kyllä, mutta osa jättää syömättä, koska kouluruuan välttelu on cool. Kouluterveyskyselyn mukaan nelosluokan jälkeen moni jättää syömättä.

Erityisesti ylikeitetty makaroni on puhututtanut. Tämän pitäisi olla järjestelykysymys. Ja jos makaronista ei saada hyvää kuljetuksineen, voisi etsiä sellaisia reseptejä jotka toimivat. 

Ruoka on tosi tärkeää jaksamisne ja kasvamisen kannalta.

- Kannattaisiko kehittää palautteen saamista ruuista, kehittää reseptiikkaa ja samalla valtuuston satsata lisää rahaa?

Jussi Saramo (vas) esitti kahta miljoonaa lisää kouluruuan järjestämiseen. Kannatan ajatusta, mutta sitä ei saa ottaa pois opetuksesta. Lukutaito laskee kuin kissanhäntä, ja ilman lukutaitoa on vaikea pärjätä. Myös psykologieja ja muuta tukea tarvitaan lain mukainen taso yleistyneen ahdistuneisuuden vuoksi. Sisäilmaongelmaiset tilat tulisi myös korjata, eikä ahtaa oppilaita paikkoihin missä opetuksen seuraaminen on käytännössä mahdotonta.

Tiina Tuomela (kd) on myös ollut huolissaan kouluruokailun lyhyestä ajasta ja viiden tunnin ruokailuväleistä. Opplaiden päivä saattaa alkaa ruualla tai päättyä ruokaan, sillä liian pienissä tiloissa ruokailu on nopeuden lisäksi porrastettu. Viiden tunnin välit ovat liian pitkiä, ja päivä, joka alkaa ruualla, tarjoaa ruuan ennen kuin on nälkä. Tarvitaan yksinkertaiseseti lisää tilaa, jotta koulut voisivat toimia järkevästi.

***

#kouluruoka #yksityistäminen #vantti

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
21.10.2022

Kouluruoka: kokoomuksen aie hakea säästöjä yksityistämällä ei sitä paranna

Halvimmalla tuotettu ruoka ei ole kehu, mutta Kokoomuksen aikomus saada säästöjä yksityistämällä ei todennäköisesti paranna asiaa. 

"Vantaan kouluruoka on yksi Suomen halvimmista: vuonna 2020 ateriaa kohden käytettiin keskimäärin 1,74 euroa, kun esimerkiksi Helsingissä yhden aterian budjetti oli 2,41 euroa ja Espoossa 2,25 euroa. Koko maan keskihinta kouluruokailulle oli 2,80 euroa päivässä oppilasta kohden." (Yle 21.10 https://yle.fi/uutiset/74-20002020). Nuorisovaltuusto vaatii parempaa ruokaa.

On aika hurjaa tuottaa näin vähällä rahalla ruoka, ja se johtuu siitä, että Vantaalla on vuosi säästetty kouluista.- opetuksesta, materiaaleista, tiloista, ilmanvaihdosta, opettajista ja ruuasta. Tämä on arvokysymys.

Rahaa tarvitaan enemmän, mutta myös maukkaampaa reseptiikkaa: osa ruuista menee kaupaksi, osa ei. Moni ruoka on ihan hyvää, esim kehuja tulee kovasti ruskeasta kastikkeesta, kasvissosekeitoista ja pinaattiletuista.

Sitten on teinien asenteet: urheilulliset lapset syövät kyllä, mutta osa jättää syömättä, koska kouluruuan välttelu on cool. Kouluterveyskyselyn mukaan nelosluokan jälkeen moni jättää syömättä.

Erityisesti ylikeitetty makaroni on puhututtanut. Tämän pitäisi olla järjestelykysymys. Ja jos makaronista ei saada hyvää kuljetuksineen, voisi etsiä sellaisia reseptejä jotka toimivat. 

Ruoka on tosi tärkeää jaksamisne ja kasvamisen kannalta.

- Kannattaisiko kehittää palautteen saamista ruuista, kehittää reseptiikkaa ja samalla valtuuston satsata lisää rahaa?

Jussi Saramo (vas) esitti kahta miljoonaa lisää kouluruuan järjestämiseen. Kannatan ajatusta, mutta sitä ei saa ottaa pois opetuksesta. Lukutaito laskee kuin kissanhäntä, ja ilman lukutaitoa on vaikea pärjätä. Myös psykologieja ja muuta tukea tarvitaan lain mukainen taso yleistyneen ahdistuneisuuden vuoksi. Sisäilmaongelmaiset tilat tulisi myös korjata, eikä ahtaa oppilaita paikkoihin missä opetuksen seuraaminen on käytännössä mahdotonta.

Tiina Tuomela (kd) on myös ollut huolissaan kouluruokailun lyhyestä ajasta ja viiden tunnin ruokailuväleistä. Opplaiden päivä saattaa alkaa ruualla tai päättyä ruokaan, sillä liian pienissä tiloissa ruokailu on nopeuden lisäksi porrastettu. Viiden tunnin välit ovat liian pitkiä, ja päivä, joka alkaa ruualla, tarjoaa ruuan ennen kuin on nälkä. Tarvitaan yksinkertaiseseti lisää tilaa, jotta koulut voisivat toimia järkevästi.

***

#kouluruoka #yksityistäminen #vantti

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.