Sosiaali- ja terveydenhuollon tiloista tulee tehdä strategia ennen kuin niitä pistetään lihoiksi kunnan puolella. Kunnat haluavat päästä eroon nopeasti tiloista jotka eivät kuulu heidän rooteliin. Maltti olisi kuitenkin kokoniasuuden kannalta järkevää.

Riskinä on että sosiaali- ja terveydenhuollon tilat ovat tulevaisuudessa pääomasijoittajien omaisuutta, ja vuokria hilataan tappiin. Tilanne vuokrissa ei ole vapaiden markkinoiden kaltainen, vaan muistuttaa monopolia - mikä on huono yhdistelmä gryndereiden kanssa. 

Tilojen yksityistäminen ei saisi syödä varoja palveluilta. Kuviosta on vaarassa tulla suorastaan markkinahäiriö: samaan aikaan markkinoille tulee lähes kaikki Suomen sotekiinteistöt sijoittajille. Silloin ei ole myyjän markkinat, ja kansainväliset pääomasijoittajat saattavat napsaista verorahoin kustannetun omaisuuden halvalla. 

Riippuvuus pääomasijoittajista on sote-alalla hankalaa: monet toiminnat tarvitsevat siihen erikoistuneet tilat vaikkapa sairaaloiksi tai vanhusten asumiseen, eikä näille ole vaihtoehtoja. 

Osassa tiloista on myös sisäilmaongelmia. Tilojen kunto kannattaa selvittää myös oirekyselyllä, jotta piilevistä kosteus ym vaurioista saadaan kiinni, ja sairaspoissaolot vähentyvät sekä henkilökunnan pysyvyys paranee. Nyt työntekijöitä ja asikkaita kierrätetään tiloihin joista edelliset työntekijät on evakoitu sisäilmaongelmien vuoksi. 

Myös pelastuspalveluiden puolella tulee huolehtia työolosuhteet, joissa sisäilma ei aiheuta terveyshaittaa.

Tarkoitus on että sote-alueet luovat piktäaikaiset vuokrasopimukset tilojen käytöstä. itäisi myös varmsitaa että esimerkiski uusi Tikurilan sotekeskus ei päädy 20 vuoden vuokrasopimuksen jälkeen eniten tarjoavalle - ja näin pois kuntien tarjomista palveluista. 

Nyt on mietittävä tarkkaan ja avoimesti:

• Mitä tiloja tarvitaan

• Palveluverkko pitää olla avoin demokraattinen päätös (suom. lakkautetaanko tai perustetaan esim terveysasemia, neuvoloita tms) ja sen tulee tukea hiilineutraaliustavoitteita ja sopia yhteen helpon ja saavutettavan kulkemisen kanssa.

• Mitkä tilat ovat tarkoituksenmukaisia ja mitkä jo vanhentuneita, liian kuumia tai korjauskelvottomia tai hankalia käyttää.

• Mitkä tilat ovat kunnossa ja mitkä liian huonokuntoisia.

• Tilojen ja palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus.

Asiassa ei kannata hötkyillä.

Sisäilma huomioitava

HUS kiinteistöissä 24 % kärsi homeen ja 26% viemärin hajusta sekä 56% riittämättömästä ilmanvaihdosta Tehyn kyselyssä. Kätilöt kaatoivat kätilöopiston, mutta moni rakennus on yhä ongelmainen. Kohdistamalla korjaukset eniten terveyshaittaa aiheuttaviin tiloihin saataisiin säästettyä terveyskustannuksissa ja poissaoloissa. 

Aina tieto sisäilmaongelmista ei mene johtoon saakka. Esimerkiksi Vantaalla koronajäljittäjät sijoitettiin tiloihin, mistä edelliset poistuivat sisäilmaoireiden vuoksi. Niinpä kaikki jäljittäjät eivät voineet työskennellä, ja näitä oli erittäin vaikea saada.

Myös testaukselle annettiin tilat joissa oli lakkautettu sisäilmaongelmainen koulu. Työsuojeluvaltuutettu evakoi tilat kun kuusi yhdeksästä koronatestaajasta sai oireita. (Nyt tiloissa toimii väistöpäiväkoti.)

Oirekysely voisi säästää monta miljoonaa siinä että saadaan kohdennettua korjaukset sinne missä ne vaikuttavat parhaiten, eikä läpihomeisesiin tiloihin tarvitsisi sitoutua 20 vuodeksi. Terveissä tiloissa sairaskulut laskevat, puhumattakaan siitä että työntekijöitä saa paremmin, mikä on aivan kriittinen tekijä alueella.  

***

Vantaa Kerava hyvinvointialueen valtuuston eslityslista 30.8. käsittelee lähinnä toiminnan siirron organisointia.  
§ 67 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 68 Pöytäkirjan tarkastaminen
§ 69 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen puolivuosikatsauksen 2022 hyväksyminen
§ 70 Hyvinvointialuetodistusohjelman perustaminen Kuntarahoitus Oyj:n kanssa ja limiitin vahvistaminen
§ 71 Keravan kaupungin selvityksen täydennys Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle siirtyvästä sosiaali- ja terveydenhuollon omaisuudesta ja sopimuksista  
§ 72 Keravan kaupungin selvityksen täydennys Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle siirtyvistä Keravan kaupungin järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloista ja asunnoista 
§ 73 Vantaan kaupungin selvityksen täydennys Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle siirtyvästä sosiaali- ja terveystoimen omaisuudesta ja sopimuksista 
§ 74 Vantaan kaupungin selvityksen täydennys Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle siirtyvistä Vantaan kaupungin järjestämistä sosiaali- ja terveyshuollon toimitiloista ja asunnoista 
§ 75 Vantaan kaupungin selvityksen täydennys Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle pelastustoimelta siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista 
§ 76 Eteva kuntayhtymän Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle erityishuoltopiirin omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista antaman selvityksen täydennys 
§ 77 Hyvinvointialueen hallintosäännön päivittäminen 30.8.2022 lukien 

***

Avainsanat: sisäilma, tilahallinto, sote-kiinteistöt, kiinteistöhallinto, sote, vakehyvä