Investointikehys ei riitä väistötilojen hankkimiseen päiväkotien korjaamiseksi tai koulujen peruskorjauksiin. Näitä on siirretty vuosia. Siirrettävät paviljongit tai puuelementtirakennukset toimivat Espoossa loistavasti.

• Hyvä kysymys onkin, paljonko Espoo on viimeisen 10 vuoden aikana käyttänyt koulujan ja päiväkotien rakentamiseen ja korjaamiseen verrattuna meihin?

Toinen haaste on budjetin riittävyys kasvatuksen ja oppimisen toimialalla: riittääkö varat siihen että lukutaidon lasku pysäytetään? Tai jopa siihen että kaikilla lapsilla on oikeus lukutaitoon. 

Vantaan budjetin kehys erityisesti infestointosan kohdalla on riittämätön - ja ollut vuosia riittämätön kasvavalle kaupungille.

Ympäristövastuuraportti

Vantaan kaupunki pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Isoja haasteita ovat

• Hiilivarastojen ja hiilinielujen huomioiminen kaavoituksessa.
• Rakentamisen ohjaaminen materiaalitehokkaaksi.
• Teollisten symbioosien muodostaminen (ymmärretään lähinnä asfaltinmurstaukseksi mitä se ei todellakaan ole)
• Luontokartoitusten riittävyys niin että kaavaprosessit eivät töksähtele, sekä monimuotoisuuden vaaliminen 
• Liikenteen päästöjen vähentäminen, missä helpottaisi joukkoliikenteen houkuttelevaksi tekeminen ja sähköistymisen edistäminen.

Kuva: Kuvassa HSY:n arvio viheralueiden hiilivarastoista.

Vantaalla tehdään hienoa työtä ympäristön hyväksi erittäin vähin henkilömäärin.

Osavuosikatsaus

Vuoden 2022 ensimmäinen osavuosikatsaus (asia 5) ja vuoden 2023 talousarviolaadinnan kehys (asia 6).  Tilanne on kohtuullisen vahva, mutta inflaatio ja korkojen korotukset luovat synkkiä pilviä. Lähtökohtana on talouskasvun hidastuminen. Sodan lisäksi epävarmuutta aiheuttaa myös koronapandemia, joka ei ole vielä ohi.

Merkittävän haasteen taloudelle muodostaa kiihtyvä inflaatio. Vantaa on suojannut hyvin pitkäaikaisia lainoja. Kehyksen tuloslaskelma ennustaa ensi vuoden vuosikatteeksi 165,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi 50,1 miljoonaa euroa. 

Lukutaidottomuus ja osaamistason lasku painaa Vantaan taloutta pitkällä aikavälillä, ja digitaalisuuden luoma työttömyys joka kohdistuu erityiesti vähän osaamista tarvitseville aloille. Vantaan tulisikin tunnistaa ja panostaa elinkeinoihin ja koulutukseen,jotka vastaavat tulevaisuuden tarpeita. 

• Taloustilanteesta erikseen: inflaation lisäksi lukutaidottomuus uhkaa Vantaan kaupunkia

Sujuva vaihto ratikasta junaan Tikkurilassa

Mikäli ratikka kiertää kaukaa pohjoisen kautta, se ei ole enää kannattava liikennöidä. Ratikan suunnittelussa on maksimoitu maankäyttötulot ja huomioitu rakennusyhtiöiden tarpeet, mutta kulkuvälineenä se on tämän vuoksi hidas ja mutkitteleva. Liikennintikustannuksia ei voi enää nostaa, eli hidastaa ratikkaa.

Sujuva vaihto junan ja ratikan välillä myös erittäin tärkeä. Jos vaihto on sujuva, käyttäjiä saattaa olla 8000 ihmistä päivittäin. 

Tikkurilan asemakaavamuutoksella ja maanalaisella asemakaavalla mahdollistetaan osa Kielotien ja Väritehtaankadun välisestä tunneliyhteydestä Vantaan ratikkaa varten (asia 11). Kaavassa osoitetaan joukkoliikenteen vaihtoasema Tikkurilan rautatieaseman laitureiden alapuolelle, ja varmistetaan sujuvat vaihtoyhteydet ratikasta juniin ja busseihin. 

Asemakaava on kaksiosainen. Maanpäällinen kaava sijoittuu Kielotielle, ja sillä osoitetaan tunneliin johtava läntinen ajoyhteys. Maanalainen kaava sijoittuu pääradan itälaidan sekä Kielotien ja Lehdokkitien risteyksen välille. Toteutuessaan raitiotie ja Tikkurilanraitio kasvattaisivat Tikkurilan matkakeskuksen merkitystä joukkoliikenteen solmukohtana. 

Vantaan ratikka on pikaraitiotieyhteys, jota suunnitellaan Mellunmäen metroasemalta Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle. Raideyhteydellä on tarkoitus lisätä kestävää ja esteetöntä liikkumista, mahdollistaa kaupungin kasvaminen kestävästi ja edistää alueellista vetovoimaa. Vantaan ratikasta tulisi toteutuessaan merkittävä osa seudullista raitiotieverkostoa.

Alueiden vaihto Länsisalmessa Helsingin kanssa

Kaupunginvaltuuston listalla on myös maa-alueiden vaihto Helsingin kaupungin kanssa Vantaan Länsisalmessa ja Helsingin Salmenkalliossa (asia 8)

Päiväkoti Korsoon

Korso-Mikkolan alueen päiväkotipaikoista on hyytävä pula. Korson päiväkodin asemakaavan muutos on käsittelyssä asiana 10. Muutos mahdollistaa Korson keskustaan uuden, kolmikerroksisen päiväkotirakennuksen rakentamisen nykyisen yksikerroksisen päiväkodin tilalle. Hienoa! 

Aloitteita mm. päiväkotipaikkojen saatavuudesta

Lisäksi kaupunginvaltuuston listalla on 12 valtuutettujen aloitetta muun muassa nuorten työllisyyteen ja yrittäjyyteen, ystävyyskaupunkeihin, lähipäiväkoteihin ja kaupungin tilojen maksuttomuuteen liittyen.

Tässä koko lista:

***

Avainsanat: kehys, tikkurilanasema, päiväkodit, varhaiskasvatus, korso, talous, hiilineutraalius, ilmastonmuutos, joukkoliikenne, hiilivarastot, hiilinielut, luontokartoitukset