Lukutaito ja matematiikan osaaminen on laskee sekä lasten pahoinvointi - erityisesti tyttöjen - on kasvaa. Koronan aiheuttama oppimisvaje vaikuttaa ja erityistä tukea antavien opettajien ja varhaiskasvatuksen osaajien pula on melkoinen. Hienoa on, että vihreät ovat saaneet jo läpi lukutaidon mittauksen ja lisättyä psykologieja ja kuraattoreja. Kouluväkivaltaa ei ole vähennetty merkittävästi, ja se on raaistunut.

Vantaalla veronmaksukyky, elinkeinoelämän tarpeet ja syrjäytymisen ehkäisy on pitkälti kiinni lukutaidosta ja osaamiserojen kirimisestä. Yhä useampi nuori ei pärjää arjessa huonon lukutaidon vuoksi. Tämä syö Vantaan tulevaisuuden. Vantaa panostaa huomattavasti Espoota vähemmän per oppilas, ja se näkyy.

LUKEMAAN OPPIMINEN

Lukutaitoon tulee nyt panostaa jotta sen lasku pienenisi. Lasten osaamiserot ovat kasvaneet yli kymmenen vuotta. Eriarvoistumista on torjuttava kaavoituksella, satsaamalla lähiöihin ja koulurakentamiseen mutta ennen kaikkea varhaiskasvatuksessa ja kouluissa lapsiin, jotka tarvitsevat tukea pysyäkseen mukana ja oppiakseen lukutaidon.

Miksi lukutaito laskee?

• http://www.sirpakauppinen.fi/node/1299

OPETUS/VARHAISKASVATUS

• Budjettiluonnoksen strategiset painopisteet ok.

• Erityisen tuen mittarointi: Erkkaopettajien määrä / oppilasmäärä. Kehitetty valtuustsemmassa yhteistyössä rkp:n Patrik Karlssonin ym kanssa. Samaan tapaan kuin spykologien määrä / oppilasmäärä.

• Päiväkotien riittävyyteen tarvitaan mittari, kyselyä tai jotain mutta helposti ja halvasti. Kuinka iso osa saa paikan mistä hakee, tai läheltä, noin parin kilsan päästä tms. (siis ei automatka lapsellekaan). Tää on myös aikamoinen ilmastopahis, jos muksuja kärrätään autolla joka ikinen päivä kahdesti pitkiä matkoja.

• Suomi toisena kielenä eli S2-oppilaiden määrää ja heidän opetuksen resursseja tulee seurata. 

• Voiko opettajien byrokratiaa vähentää mistään ja vapauttaa resursseja opettamiseen?

• Asenneongelma: Eräs ope: Vantaalle opetustoimen henkilökunta on pelkkä resurssi.

• Ukrainalaisia oli syksyllä muistaakseni 120 oppilasta. Voiko pakolaisista etsiä ukrainankielisiä opettajia tueksi, esim. koulunkäyntiavustajanimikkeelle tms.

• Voiko koulussa opetusmetodien valinnoilla vähentää uupumusta ja ahdistusta? Lisääkö esim liian suuri itseohjautuvuus uupumusta? Tästä ei oltu haettu tietoa, mutta hyvä selvittää että opetusmetodit ja keinot eivät lisää ahdistusta. Entä miten vaikuttaa vastuu pienemmistä oppilaista, jos luokkia on hajoitetaan ja yhdistellään sekoittaen vuosikursseja pienten rauhoittamiseksi? Ja tuleeko suorituspaineita jos lapset jaetaan jo ekalla tasoluokkiin (näin tehdään mm. Hämeenkylän koulussa.. kyllä ne oppilaat keksivät mitä ovat koirat, kissat, pöllöt ja aasit ja identifioivat itsensä oppimisen suhteen sitten sen mukaan)?

• On riski että “jokainen saavuttaa oman potentiaalinsa” kasvattaa yhä edelleen tasoeroja. Tasoerot ovat kasvaneet, ja sen lisänneet alisuoriutumisen kierrettä ja korjausliikettä tarvitaan nimenomaan osaamiserojen pienentämiseen. tasoeroja on nimenomaan kirittävä, ei vain kasvatettava.

• Arvaa vaan mitä pojankloppi valitsee kun saa valita itse läksynsä? Itseohjautuvuus voi edelleen kasvattaa osaamiseroja ja pudottaa osan jengistä.

• Iltapäiväkoerhojen harrasteisiin sellaista satsausta, että harrastamattomat oppilaat löytävät omansa (ei kaikki pelaa korista) missä saavat onistumisen kokemuksia. Esim roolipelit yms.

• Kolmatta sektoria messiin läksyparkkeihin ym.

• Terveisiä opettajilta: 1. Helpottaisi kun yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaita ei olisi niin paljon. Joka luokka asteen pienryhmä helpottaisi tilannetta. Samoin erityisopettajien lisääminen, jolloin useamman tunnin voi jakaa pienempiin ryhmiin. 2. Vantaalla vain erityisen tuen oppilaita harkitaan pienryhmiin. Ei mene niin yksioikoisesti. Esim. Sellainen lapsi (esim kolmannella luokalla), joka lukee vasta sanoja eikä pysty keskittymään eikä ole erityisen tuen oppilas ei voi olla normaalikokoisessa (esim 23 oppilasta) luokassa. 

• Kouluväkivaltaan tarvitaan aikuisia käsiä lisää jokaiseen haasteelliseen kouluun vaikka vapaaehtoisvoimin, mm. pari K-0 koordinaattoria (jotka saattavsekä selkeät ohjeet siitä miten hajotetaan kiusaajien hallintorakenne. Kohdistettava resursointia kouluihin joissa kouluterveyskyselyn kiusaamisprosentti suuri. Somekiusaamiseen ekäisyn ja tuen työkalut kaikkiin kouluihin.

• Mittarina kouluterveuskyselyn kiusaamisprosentti joka toinen vuosi. 

TILAT

Tilahallinto tekee tasan sen mitä Kaso tilaa.

• Päiväkotipaikkaa on erittäin vaikea saada Länsi-Vantaalta (Linnaisista Myyrmäkeen saakka) ja Korso-Nikinmäki-alueella lähipalveluna, vaan se vaatii yhä useammin auton. Puute estää vanhempien työssäkäyntiä. Esim. lännessa Espoon on alkanut rajoittaa vantaalaislasten pääsyä espoon puolen päiväkoteihin, mikä tulee syventämään puutetta.

• Kouluverkkosuunnitelmassa pitäisi huomioida paremmin täydennysrakentaminen jota taphtuu kaavoituksen ulkopuolella mm Hämeenkylän alueella runsaasti, lapsiystävälliset alueet jonne tulee yhä uudelleen lapsia (mm. rivarialueet), koulushoppaily (esim Kilterin läheltä siirretään lapsia kirjolle Varistoon Hämeenkylän koulun alueelle, jolloin ne on pakko ottaa sinne oli tilaa eli ei), tulevat kaavat, koulujen kunnostustarpeet suuremmille oppilasmäärille sekä sisäilmaongelmien korjaukset. 

• Tilasuunnitteluohjeet on uusittava: Erityisesti uusissa kouluissa ei voi toteuttaa avoimia oppimisympäristöjä tilan puutteet vuoksi, ja opetus kärsii kulkeutuvasta melusta.  Osassa vanhoissa (mm. kansainvälinem koulu) pyörtyily tavanomaista hiilidoksidipitoisuuden noustessa eli riittämättömän ilmanvaihdon ja suuren oppilasmäärän vuoksi. Jopa kalustoa on riittämättömästi (naulakot, istumapaikat ym).

• Vanvary on vaatinut ilmanvaihdon mitoituksen noudattamista, eikä oppilaita saisi vain lisätä määrättömästi. (Tiedän että tämä maksaa liikaa). 

• Kaksikielisten koulujen kokeilu saattaisi lyhentää ruotsinkielisten lasten koulumatkoja, mutta tässä tulee huomioida vanhempien toiveet.

• Vaihtelevat ja laajat oppilaaksiottoalueet vaatisivat turvallisten koulumatkojen saamiseksi huomattavasti kalliimpia remontteja tiestöön kuin Tuomelan lakkauttaminen ja Hevoshaan lakkauttaminen toi tullessaan.

• Merkittävän ja sietämättömän riskin kouluissa ja päiväkodeissa tulisi tehdä ilmainen oirekysely, jotta tiedetään onko terveyshaitta laillisella tasolla.

• Korjausten onnistumisen kysely on vienyt luottamusta (kolmelta opettajalta ei oikein saa kunnon otosta, varitenkin kun pahimmat tilat jätetään ksymättä, eikä oppilailden tärkeipiä oireita edes kysytä). Opettajien vaihtuvuus on suurta sisäilmakohteissa.

• Kuntotutkimusten sensuroinnista on luovuttava, Vantaa on ainoa joka sensuroi terveyshaitan aiheuttajia sisäilmatutkimuksista.

• Investointikehys ei vastaa Kason tarpeita kasvavassa kaupungissa jossa peruskorjauksia on siirretty hierra ties kuinka kauan.

• Koulurakentamisessa siirryttävä pois pelkästä betonista. Toki nyt rakentamisen hinta on vaihdellut, mutta pitkässä trendissä esim CLT-koulu on maksanut 60% betonikoulun hinnasta. Espoon tapa tehdä nopeasti nousevia huokeita puukouluja on parantanut Espoon kouluverkkoa huomattavasti. Vantaan yhden koulun hinnalla on saanut melkein kaksi puukoulua. (Penttilä ei aikanansa suostunut muihin kuin betonikouluihin valtuuston toiveista huolimatta).

• Koulu- ja päiväkotiverkkosuunnittelussa tulisi huomioida, että nyt Vantaalta lähtee parhaita veronmaksajia homekouluja ja liian pitkiä päiväkotimatkoja karkuun.  

KYSYMYKSIÄ:

- Kuinka moneen koulun oppilasmitoitusta on lisätty viimeisen 10 vuoden aikana?