Digitalisaation arvioidaan syövän 2030 mennessä 26% Vantaan, 22% Helsingin ja vain 20% Espoon työpaikoista. Osaamistason nosto olisi elintärkeää. Osaamistaso ei nouse oppimiskampuksella tai kulttuuritaloilla, vaan sillä että jengi oppii lukemaan ja pärjää koulussa. 

Ja se vaatii erityistä tukea ja opettajia. Just juttelin eilen erkkaopen kanssa, että tarvittaisiin riittävän pienet luokat joissa riittävästi aikuisua. Vantaalla koulutustaso onkin alhaisempi kuin muilla suurilla kaupungeilla. Kiitos koko valtuustolle, aloitimme lukutaidon mittaamisen.

Joka kymmenes nuori ei osaa lukea niin että pärjäisi arjessa. Pisatuloksia laskee se, että osa putoaa kyydistä. Opetussuunnitelman mukaan jokaisen oppijan on yllettävä omaan potentiaaliinsa. Se, että hitaammin oppivat lapset kerätään jo pienestä omiin tasoryhmiin ja mahdolliset haasteet samaan, vähentää mallioppimista toisilta lapsilta, eikä positiivinen asenne kouluun ja oppimiseen leviä. Eriyttäminen on tärkeää, mutta nyt se pudonnut häntä vain kasvaa ja alkaa haitata koko luokkaa. Oppimiseroja pitää kiriä. Mitä useampi lapsi pärjää, sitä harvemman tarvitsee hakea respektiä hulinalla, huumeilla ja väkivallalla.

Siinä missä yhä useampi pojista ei opi lukemaan niin yhä useampi tyttö ahdistuu.

Uupumus ja ahdistus on lisääntynyt. Nyt pallo on ammattilaisilla siellä kasvatuksella ja sivistyksellä miettiä miten opetusmetodeissa ja järjestelyissä vähennetään uupumusta? Pelkkä psykologien määrän lisääminen ei riitä, vaikka on tärkeää.

Kun verrataan kuuden suuren kunnan panostusta opetukseen, ja toimeentulotuen saajien määrää, huomaamme että panostus opetukseen kannattaa taloudellisesti. 

Lukuseula on käytössä 34 kunnassa, ja digitaalisena monipuolisena mittarina on kiitetty. Oleellista on se, että kakkosen lopussa lukeminen sujuu. Jos kolmoselle mentäessä ei lukeminen onnistu, koko koulupolku menee penkin alle, ja itsetunto menee. Tämän mittarin pitkäjänteinen seuraaminen on aivan oleellista. 

Meidän on päättäjinä tiedettävä, riittävätkö resurssit siihen että kouluissa opitaan perustaidot jo varhain.

Yliopiston taannoisen selvityksen mukaan rrityinen tuki on täysin riittämätöntä. Tuen riittävyyttä on vaikea mitata, ja koska, sitä pitäisi seurata. Seminaarissa kehittelimme mittaria erityisopettajien määrästä per oppimasmäärä. Samaan tapaan kuin psykologien määrä per oppilasmäärä, ja syvä kiitos paremmalle asiantuntijalle, valtuutettu Åstrandille tämän mittarin kehittämisestä. 

Puhe budjetin lähetekeskusteluun.

***

Asiasanat: Hyvinvointi, talousarvio, ahdistus, uupumus, koulu