4.5.2022

Miksi lukutaito laskee?

Mitkä tekijät ovat lukutaidon laskun takana? Näitä ovat asiantuntijat nostaneet esiin:

  • Säästöt perusopetuksessa, jotka ovat vuosia pienentäneet opetuksen resursseja. Esim. Espoo käyttää vuodessa opetukseen yli 1300€/oppilas ja Vantaa alle 900€/oppilas, ja Espoossa on parempi lukutaito. Vantaan valtuusto on säästänyt kasvatuksen ja opetuksen toimialalta jo vuosia, vaikka oppilasmäärä ovat lisääntyneet. Eräs opettaja tokaisi kyllä saavansa opetettua kaikki lukemaan, jos vain tuntikehys riittäisi.
  • Tuen puutteet, eli lain vaatimaa tukea ei saa Vantaan yliopistolla teettämän kolmiportaisen eikä Karvin (kansallisen oppimisen arviointi keskus) mukaan. Lainatakseni erästä opettajaa: ainoa tuki on siirtää oppilas eturiviin.
  • Inkluusio eli erityisoppilaiden tuominen luokkiin ilman että tukea tuotiin mukana
  • Itseohjautuvuuden vaatimus tulee monen psykologin mukaan liian varhain. Kolmasluokkalainen pojankloppi ei ehkä valitse itse omia englanninläksyjään parhain päin. 
  • Kännyköiden ja ruutujen vähentämä vuorovaikutuksen määrä vanhempien kanssa.
  • Pelien ja somen viemä aika lukemiselta. Kännyköitä räplätään myös tunneilla.
  • Vieraskielisten osuuden ja S2 opetuksen resurssien suhde (ei selitä suomenkielisten lukutaidon laskua).
  • Inklusiivinen valmistavan opetuksen malli ei toimi. Valmistavan opetuksen pituus pitäisi olla yksilöllinen.
  • Opetussuunnitelman täyttyminen kaikella muulla hienolla perustaitojen sijaan.
  • Liian meluisat tilat ja rauhattomat suuret luokat. Opettajan aika saattaa mennä opetuksen sijaan väkivaltaisen oppilaan pitelemiseen. Viidennes hyötyi etäkoulusta. Avoimet oppimisympäristöt ovat esim. Leppäkorvessa, Sanomalassa ja Uomarinteessa toteutettu liian vähin hiljaisin tiloin. Äänellisesti samassa tilassa saattaa olla monta eri opetusta päällekkäin. Tämä ei aina tue kaikkien oppilaiden opetusta. Avokonttorikoulu sopii vain osalle, ja aikuisila avokonttorit laskevat työtehoa. 
  • THL:n tutkimuksen mukaan myös sisäilmaongelmat laskevat oppimiskykyä. Vantaalla ei seurata sisäilman aiheuttamaa terveyshaittaa, vaikka ilmainen tutkimus terveyshaitan tasosta olisi tarjolla. Turun yliopiston oirekysely toi esiin merkittävän tai sietämättömän riskin tilat, joissa pitäisi tehdä välittömiä korjauksia terveyshaitan vähentämiseksi. Terveyshaitan vähentyminen säälliselle tasolle pitäisi varmistaa, sillä korjaukset ovat usein epäonnistuneet.
  • Sekä oppilaat että opettajat uupuvat. OAJ:n työhyvinvointibarometrin mukaan yli puolet opettajista kokee työtaakkansa liian suureksi, ja työkuorma on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan.
  • Oppilashuollon puutteet. Säästöt oppilashuollosta olivat rajuja, ja ollaan kaukana 90-luvun tasosta.
  • Ahdistus, syömishäiriöt, masennus jne. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan viidenness 4-5 luokkalaisiten ahdistus on lisääntynyt. Esimerkiksi erilaisista syömishäiriöistä kärsii jo joka viides tyttö. Saavatko perheet riittävää tukea? Lisääkö perheiden toimeentulostressi liikaa lasten pahoinvointia? Korona on lisännyt väkialtaa kodeissa ja tuottanut lasten mielenterveysongelmia. 
  • Unen ja liikunnan sekä terveelliseen ruokavalion puute vaikeuttaa tarkkaavaisuutta. 
  • Segregaatio eli alueellinen eriytyminen. Tähän liittyy mm. se että kavereiden roolimallit ovat vain negatiivisia koulumenestyksen kannalta. Erot koulujen ja alueiden välillä ovat selvästi kasvaneet. 
  • Opetussuunnitelman eriyttäminen painottuu käytännössä "hyvien oppilaiden" opettamiseen, eikä "huonoille" riitä heidän tarvitsema aika. Siksi oppimiserot kasvavat. Eriyttäminen syventää oppimiseroja myös mm. mallioppimisen kautta. 
  • On myös mahdollista että opetussuunnitelmassa, -metodeissa tai ajattelutavoissa muuttui jokin 90-luvulla, jonka jälkeen oppimiserot ovat vain kasvaneet. Panostus ylöspäin eriyttämiseen ei ole yhtä vaikuttava kuin hännän tukeminen.
  • Monet eivät koe koulunkäyntiä mielekkäänä, tuntevat itsensä ulkopuolisiksi ja alisuoriutuvat.
  • Onko koulutuksen arvostus perheissa ja kaveriporukoissa laskenut?
  • Opettajien ajasta mene yhä enemmän erilaiseen byrokratiaan. Myös ns silpputyö on lisääntynyt eli kaikenlaisen kirjaamisen lisäksi viestiminen, it-hässäkät, lukuisat aikaa vievät hankkeet, projektit, työryhmät ja ylimääräiset järjestelyt. 
  • Kouluterveyskyselyn mukaan kouluväkivallassa erot koulujen välillä ovat merkittävät, ja seksuaalinen häirintä on lisääntynyt. Jos koulu on pelon helvettiä, oppiminen ei ole helppoa. Etäkoulu toikin viidennekselle helpotusta oppimiseen ja keskittymiseen.

Kansallisesti 14 % nuorista ei omaa riittävää lukutaitoa pärjätäkseen arjessa. 10 vuotta sitten puutteita lukutaidossa oli vain kahdeksalla prosentilla.

Jos lukutaitoon, tarvittavaan tukeen ja lasten hyvinvointiin ei satsata, yhä useampi ei pääse tai kykene töihin ja yhteiskunnan huoltosuhde käy yhä huonommaksi.

Ensimmäinen askel ongelmien ratkaisemiseksi on ongelmien myöntäminen. Kiitos rohkeudesta viranhaltijoille siitä, että ongelmaa aletaan seuraamaan lukutaitomittarein. Tieto resursoinnin riittävyydestä on äärimmäisen tärkeää resursoinnin korjaamiseksi.

Kuva: Lukutaidon laskulla on iso merkitys koko kaupungin taloudelliselle tulevaisuudelle. Satsaaminen taas on yksi taloudellisesti kannattavimmista investoinneista mitä voi tehdä.

***

Avainsanat: lukutaito, sisäilma, koulu, oppivelvollisuus, opetus, budjetti, inkluusio, peruskoulu, oppilashuolto

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
4.5.2022

Miksi lukutaito laskee?

Mitkä tekijät ovat lukutaidon laskun takana? Näitä ovat asiantuntijat nostaneet esiin:

  • Säästöt perusopetuksessa, jotka ovat vuosia pienentäneet opetuksen resursseja. Esim. Espoo käyttää vuodessa opetukseen yli 1300€/oppilas ja Vantaa alle 900€/oppilas, ja Espoossa on parempi lukutaito. Vantaan valtuusto on säästänyt kasvatuksen ja opetuksen toimialalta jo vuosia, vaikka oppilasmäärä ovat lisääntyneet. Eräs opettaja tokaisi kyllä saavansa opetettua kaikki lukemaan, jos vain tuntikehys riittäisi.
  • Tuen puutteet, eli lain vaatimaa tukea ei saa Vantaan yliopistolla teettämän kolmiportaisen eikä Karvin (kansallisen oppimisen arviointi keskus) mukaan. Lainatakseni erästä opettajaa: ainoa tuki on siirtää oppilas eturiviin.
  • Inkluusio eli erityisoppilaiden tuominen luokkiin ilman että tukea tuotiin mukana
  • Itseohjautuvuuden vaatimus tulee monen psykologin mukaan liian varhain. Kolmasluokkalainen pojankloppi ei ehkä valitse itse omia englanninläksyjään parhain päin. 
  • Kännyköiden ja ruutujen vähentämä vuorovaikutuksen määrä vanhempien kanssa.
  • Pelien ja somen viemä aika lukemiselta. Kännyköitä räplätään myös tunneilla.
  • Vieraskielisten osuuden ja S2 opetuksen resurssien suhde (ei selitä suomenkielisten lukutaidon laskua).
  • Inklusiivinen valmistavan opetuksen malli ei toimi. Valmistavan opetuksen pituus pitäisi olla yksilöllinen.
  • Opetussuunnitelman täyttyminen kaikella muulla hienolla perustaitojen sijaan.
  • Liian meluisat tilat ja rauhattomat suuret luokat. Opettajan aika saattaa mennä opetuksen sijaan väkivaltaisen oppilaan pitelemiseen. Viidennes hyötyi etäkoulusta. Avoimet oppimisympäristöt ovat esim. Leppäkorvessa, Sanomalassa ja Uomarinteessa toteutettu liian vähin hiljaisin tiloin. Äänellisesti samassa tilassa saattaa olla monta eri opetusta päällekkäin. Tämä ei aina tue kaikkien oppilaiden opetusta. Avokonttorikoulu sopii vain osalle, ja aikuisila avokonttorit laskevat työtehoa. 
  • THL:n tutkimuksen mukaan myös sisäilmaongelmat laskevat oppimiskykyä. Vantaalla ei seurata sisäilman aiheuttamaa terveyshaittaa, vaikka ilmainen tutkimus terveyshaitan tasosta olisi tarjolla. Turun yliopiston oirekysely toi esiin merkittävän tai sietämättömän riskin tilat, joissa pitäisi tehdä välittömiä korjauksia terveyshaitan vähentämiseksi. Terveyshaitan vähentyminen säälliselle tasolle pitäisi varmistaa, sillä korjaukset ovat usein epäonnistuneet.
  • Sekä oppilaat että opettajat uupuvat. OAJ:n työhyvinvointibarometrin mukaan yli puolet opettajista kokee työtaakkansa liian suureksi, ja työkuorma on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan.
  • Oppilashuollon puutteet. Säästöt oppilashuollosta olivat rajuja, ja ollaan kaukana 90-luvun tasosta.
  • Ahdistus, syömishäiriöt, masennus jne. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan viidenness 4-5 luokkalaisiten ahdistus on lisääntynyt. Esimerkiksi erilaisista syömishäiriöistä kärsii jo joka viides tyttö. Saavatko perheet riittävää tukea? Lisääkö perheiden toimeentulostressi liikaa lasten pahoinvointia? Korona on lisännyt väkialtaa kodeissa ja tuottanut lasten mielenterveysongelmia. 
  • Unen ja liikunnan sekä terveelliseen ruokavalion puute vaikeuttaa tarkkaavaisuutta. 
  • Segregaatio eli alueellinen eriytyminen. Tähän liittyy mm. se että kavereiden roolimallit ovat vain negatiivisia koulumenestyksen kannalta. Erot koulujen ja alueiden välillä ovat selvästi kasvaneet. 
  • Opetussuunnitelman eriyttäminen painottuu käytännössä "hyvien oppilaiden" opettamiseen, eikä "huonoille" riitä heidän tarvitsema aika. Siksi oppimiserot kasvavat. Eriyttäminen syventää oppimiseroja myös mm. mallioppimisen kautta. 
  • On myös mahdollista että opetussuunnitelmassa, -metodeissa tai ajattelutavoissa muuttui jokin 90-luvulla, jonka jälkeen oppimiserot ovat vain kasvaneet. Panostus ylöspäin eriyttämiseen ei ole yhtä vaikuttava kuin hännän tukeminen.
  • Monet eivät koe koulunkäyntiä mielekkäänä, tuntevat itsensä ulkopuolisiksi ja alisuoriutuvat.
  • Onko koulutuksen arvostus perheissa ja kaveriporukoissa laskenut?
  • Opettajien ajasta mene yhä enemmän erilaiseen byrokratiaan. Myös ns silpputyö on lisääntynyt eli kaikenlaisen kirjaamisen lisäksi viestiminen, it-hässäkät, lukuisat aikaa vievät hankkeet, projektit, työryhmät ja ylimääräiset järjestelyt. 
  • Kouluterveyskyselyn mukaan kouluväkivallassa erot koulujen välillä ovat merkittävät, ja seksuaalinen häirintä on lisääntynyt. Jos koulu on pelon helvettiä, oppiminen ei ole helppoa. Etäkoulu toikin viidennekselle helpotusta oppimiseen ja keskittymiseen.

Kansallisesti 14 % nuorista ei omaa riittävää lukutaitoa pärjätäkseen arjessa. 10 vuotta sitten puutteita lukutaidossa oli vain kahdeksalla prosentilla.

Jos lukutaitoon, tarvittavaan tukeen ja lasten hyvinvointiin ei satsata, yhä useampi ei pääse tai kykene töihin ja yhteiskunnan huoltosuhde käy yhä huonommaksi.

Ensimmäinen askel ongelmien ratkaisemiseksi on ongelmien myöntäminen. Kiitos rohkeudesta viranhaltijoille siitä, että ongelmaa aletaan seuraamaan lukutaitomittarein. Tieto resursoinnin riittävyydestä on äärimmäisen tärkeää resursoinnin korjaamiseksi.

Kuva: Lukutaidon laskulla on iso merkitys koko kaupungin taloudelliselle tulevaisuudelle. Satsaaminen taas on yksi taloudellisesti kannattavimmista investoinneista mitä voi tehdä.

***

Avainsanat: lukutaito, sisäilma, koulu, oppivelvollisuus, opetus, budjetti, inkluusio, peruskoulu, oppilashuolto

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.