Ilmasto- ja kestävyysstrategia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle
Aluevaltuuston kokouksessa vihreät jättävät aloitteen ilmasto- ja kestävyystrategiasta, sillä nämä asiat eivät ole olleet valmistelussa yhtään esillä. Tämän llsäksi valitaan johtaja Vantaan - Keravan hyvinvointialueelle.
Aluevaltuustoaloite ilmasto- ja kestävyystrategiasta
Hyvinvointialueiden pitkän aikavälin toimintaa ohjaa hyvinvointialuestrategia. Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että hyvinvointialuestrategiassa yhtenä läpileikkaavana teemana on kestävyysnäkökulma. Lisäksi esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laatii erillisen ilmasto- ja ympäristöstrategian.
Merkittävänä julkisten resurssien käyttäjänä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on tärkeä toimija hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa, sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Se, millä tavoin julkiset hankinnat, kiinteistönhallinta sekä erilaiset palvelut siivouksesta kuljetuspalveluihin järjestetään, vaikuttaa merkittävästi alueen ilmastopäästöihin ja muihin ympäristövaikutuksiin.
Hillitsemättömän ilmaston- ja ympäristönmuutoksen taloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Strategia auttaa pitkällä aikavälillä hillitsemään kustannusten kasvua. Vauhdilla lämpenevä ilmasto lisää terveysriskejä ja uhkaa ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, joten ilmastonmuutoksen lieventäminen ja strateginen sopeutumistyö tukee hyvinvointialuetta perustehtävässään. Negatiiviset vaikutukset kasautuvat usein sosioekonomisesti jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleville ja syventävät eriarvoistumista.
Ilmasto- ja ympäristöstrategian kautta hyvinvointialue auttaa luomaan osaltaan ilmastotoivoa sekä sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin moninaisiin haasteisiin. Poikkileikkaava kestävyysnäkökulma on tärkeä osa hyvinvointialueen strategiaa alusta alkaen, taaten osaltaan turvallisen siirtymän ja suuntaviivat hyvinvointialueen tulevaisuuden toiminnalle muuttuvassa toimintaympäristössä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue voi käyttää strategian laadinnan pohjana Vantaan ja Keravankaupunkien hiilineutraalius- ja kestävyysstrategioita sekä sairaanhoitopiirien ympäristöohjelmia.
Vihreä valtuustoryhmä
- § 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- § 39 Pöytäkirjan tarkastaminen
- § 40 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimus
- § 41 HUS-yhtymän perussopimuksen hyväksyminen
Aiemmin kuntaytymissä ja muissa yhteistyöelimissä jotka käyttävät merkittävää poliittista harkintaa ja valtaa kuntalaisten asioista, on noudatettu vaalituloksen mukaista edustusta. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että alustavasti kukin alue nimeää eniten ääniä saaneista puuleista edustajat - jolloin tuloksena leijonan osa edustajista on kokoomuslaisia ja rkp:läisiä.
Vaikka sote-uudistuksen tarkoitus oli päästä eroon kuntayhtymistä ja deomkratisoida päätöksentekoa, HUS:ia hallitsee Helsinki ja 3 hyvnvointialuetta.
Valtuustossa käytiin pitkä keskustelu, ja sitä ennen asiasta oli äänestetty aluehallituksessa. Perussuomalaisten, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja vkk:n muutosesitys valitsee yhtymäkokouksen sijaan malliksi HUS-valtuuston, joka on demokraattisten voimasuhteiden mukaan valittu.
Aikaa hioa mallia on vähän, mutta periaatteessa on vain kaksi vaihtoehtoa: valtuusto tai yhtymäkokous. Asia käsitellän tänään kahdessa muussa hyvinvointialueessa, ja jos joku näistä ei saa aikaan päästöä, asia siirtyy valtioneuvoston päätettäväksi.
Jos joku rynmä tai koalitio saa yksinkertaisen enemmistön, päätöksenteon taso usein laskee. Tutkitusti heterogeenisimmät osakeyhtiöin hallitukset tuovat parhaan menestyksen.
Myös valtuusto ääensti asiasta: pohjaesitys voitti äänin 52-17. Malliksi valikoitui Vantaa-Keravan esityksessä viiden hengen yhtymäkokous.
Hyvinvointijohtajaksi ryhmien haastatteluihin päätyi vain kaksi ehdokasta, joista toinen on Timo Aronkytö (kok), joka on hoitanut valmistelevaa virkaa tähän saakka. Aronkydöllä on kokemusta niin yksityiseltä, HUS-kuntayhtymästä kuin Vantaaltakin.
Mielestäni tärkeitä johtamisen elementtejä ovat
- henkilökunnan aito kuuleminen ja mukaan ottaminen valmisteluun,
- ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden näkökulma
- mutta pyrkimys myös pitkänaikavälin taloudelliseen kestävyyteen.
Tulee myös huomioida terveydenhuollon lisäksi kriisivalmius, pelastustoimi, sosiaalipuoli ja ennen kaikkea yhteistyö kuntien ja muiden tahojen kanssa. Palvelut tulisi rakentaa ei organisaation vaan pienen ihmisen näkökulmasta.
Nyt sotessa säästetään liikaa ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta sekä kasvatetaan kustannuksia esimerkiksi sillä, että mielenterveyttä ei huolleta ajoissa ja ikäihmiset päästetään vanhuudenraihnaisiksi.
Kokonaiskuvaa pitää parantaa monin kohdin. Vaikkapa tavoite laitospaikkojen vähentämiseen kasvattaa niin ikään kustannuksia: ensihoito ja terveyskeskukset kuormittuvat, kun ikäihmisten hoiva-asumiseen ei pääse.
Pienillä investoinneilla palveluihin voitaisiin kustannuksia vähentää. Tämä ei ole mahdollista, mikäli hyvinvointialue ei voi tehdä investointeja palveluihin, jotka tuottaisivat ja maksaisivat itsensä vasta seuraavana vuonna. Ne maksaisivat itsensä takaisin pysyvänä kustannustason laskuna hyvinvoinin parantumisen myötä - usein taloudellisesti erittäin kannattavasti.
Sen sijaan moni investointi joita tehdään infrastruktuuriin, maksaa itsensä hitaammin. Näitä kuitenkin tehdään. Se kuuluu päätöksentekokulttuuriimme.
Jos emme muuta ajattelua siinä että palveluihin voi investoida, hyvinvointialueen kustannustaso kasvaa.
Säästöjä sen sijaan on helppo tehdä vain ei-lakisääteisistä palveluista, jotka ovat useimmiten kustannusten hillintää ennaltaehkäisyllä ja oikealla, kevyemmällä palvelulla ennen kuin tilanne on rypsähtänyt vaikeahoitoikseksi ja akuutiksi. Nämä ovat usein jo seuraavana vuonna ei-säästöjä, ja kasvattavat kustannustasoa.
***
Asiasanat:
#Hyvinvointialue #sote #johtaja #ilmasto #kestäväkehitys #keke
Hyvinvointoalueen johtajaksi valittiin Timo Aronkytö.
Kirjoita uusi kommentti