Ydinenergiaan panostaminen tehtiin vastoin suurimpien kansainvälisten luottoluokittajien arviota sen kannattavuudesta ja riskeistä. Itselleni selitin tätä jonkinlaisella suomettumisen kulttuurilla. Fennovoiman pääomistajan Rosatomin tehtävä virallisten nettisivujen mukaan on paitsi ydinasetuotanto niin myös energian käyttäminen ulkopoliittisena voimakeinona. 

Voimalahankkeiden investoinneissa tulee arvioida energia- ja raaka-ainemarkkinoiden tilanne 35-50 vuotta eteenpäin. Suomen energiantuotanto on varsin suurissa yksiköissä verrattuna moneen länsi-eurooppalaiseen maahan. Hajautettu energiantuotanto on kuitenkin vähemmän altis erilaisissa riskitilanteissa.

Kirjoitin vuona 2018:

"Fennovoima ja päästöpolitiikka

Vantaan ja Helsingin kaupunkien omistama Vantaan energia Oy on Fennovoiman suurin kunnallinen omistaja. Hankkeesta irtautuminen nousi esiin vihreiden aloitteen johdosta sekä Vantaalla että Helsingissä.

Kuva: Fennovoima

Virkamiehen laatimaa vastausta asiaan: "Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta irrottautumiseen liittyy monimutkaisia sopimus- ja yhtiöoikeudellisia kysymyksiä. Osakkeenomistajat eivät tunne irrottautumisen vaikutuksia yhtiöön ja siten osakkaiden omistuksen arvoon. Muun ohessa yhtiötä sitovien osakassopimusten nojalla taloudellinen vaikutus ei ole vain tehtyjen sijoitusten määräinen tai laskettavissa sen taloudellisen vahingon perusteella, joka yhtiölle syntyisi, kun se osana hankkeesta irrottautumista myisi osakeomistuksensa Voimaosakeyhtiö SF Oy:stä. Koska osakkeille ei ole toimivia markkinoita, ei ”irrottautuminen” (Voimaosakeyhtiö SF Oy:n osakkeiden myynti) ole mitenkään yksinkertaista pitkäaikaisista vastuista johtuen. Yksipuolinen irrottautumispäätös saattaisi jo sinällään aiheuttaa osakkeenomistajille huomattavia taloudellisia menetyksiä."

Korkean riskin hankkeesta on voitava lähteä. Fennovoimaan liittyy useita taloudellisia riskejä, mutta myös turvallisuuspoliittinen näkökulma on saanut liian vähän huomiota suomalaisessa keskustelussa.

Vielä lyhyt kertaus miten rakennetaan kestävä energiantuotantojärjestelmä: Muu maailma panostaa uusiutuviin - niissä pyörii globaalit markkinat ja tulevat työpaikat - sekä energian kulutuspiikkien hillintään ja rakentaa energian varastointikapasiteettia.

- Energiankulutuksen pienentäminen: Halvin lisäenergia tulee energiatehokkuden parantamisella. Esimerkiksi vanhojen kerrostalojen lämpökäyrien tasaus, vuotavien vesilaitteiden korjaus ja mahdollisesti lämmöntalteenotto poistoilmasta laskevat energiankulutusta noin kolmanneksella. Lämpökäyrien säätö uusissakin taloissa voi laskea energiantarvetta jopa neljänneksellä. Aina jokin tila on liian kuuma kun toisaalla palellaan. Myös teollisuuden energiatehokkuuden lisäämispotentiaali on suuri, ja moni prosessi muuttuisikin energiapihimmäksi jos energian hinta hieman nousisi.

- Kulutuspiikkien tasaus: Energiankulutusta voi tasata hinnoittelulla. On tärkeää seurata energiayhtiöiden hintapolitiikaa, jotta kalleimmiksi tulevat piikit tasoittuisivat. 

- Energian varastointi: Tuotannon ja kulutuksen piikkejä voidaan tasata energian varastoinnilla. Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimala yksi esimerkki. Kun sähkö on kallista, vettä valutetaan alas, ja kun on ylituotantoa, vesi pumpataan ylös. Toinen suuri akusto liittyy sähköautoihin. Mikäli latausverkkoon liitettyjä autojen akkuja voidaan käyttää tarvittaessa myös energian ottamiseen, ja lataamista säännöstellä energian riittävyyden mukaan, voi tulevaisuudessa huippuenerigantarve pienentyä voimakkaasti. 

- Virtuaalivoimalat: Hankkeet sähköautojen akkujen käyttämisessä energian varastoimiseen (otetaan energiaa akuista kulutushuippuhetkenä, ei vain ladata) sekä kotitalouksien lämminvesivaraajia sammuttamalla kymmeneksi minuutiksi luovat valtavan potentiaalin. Sekä Suomessa että maailmalla on rakennettu ensimmäisä tällaisia järjestelmiä.

• Tekniikka&Talous: 1 megawatin akku koostuu kotitalouksista...

- Uusiutuvien lisäys: Aurinko, tuuli jaaaltoenergia ovat vähäpäästöisiä. Jotta lisääminen onnistuu, tulisi esimerkiksi taloyhtiöiden ylijäämäenergian syöttäminen verkkoon olla helppoa ja halpaa. Nyt verkkoyhtiöt voivat vähentää uusiutuvien houkuttelevuutta korkeilla maksuilla ja byrokratialla. Suomi on mm. Ruotsiin verrattuna Tuulivoiman kääpiö, vaikka ilmasto-olosuhteet ovat aika samankaltaisia.

- Norjalainen vesivoima: Tarvitaan myös siirtokapasiteetin lisäys (=uusi piuha) Suomesta Ruotsiin jotta Norjalaista vesisähköä voidaan siirtää paremmin tänne.

Samaan aikaan on parannettava sekä tuotannon varmuutta hajautetulla tuotannolla, mutta myös siirtovarmuutta turvallisemmilla, vähemmän haavoittuvilla verkoilla sekä järjestelmillä. Energiaan kohdstuu voimakkaita turvallisuuspoliittisia riskejä."

***

Fennovoimahanke on lakkautettava heti.

***

Avainsanat:

Rosatom, Energiaomavaraisuus, uusiutuva, maariski, Fennovoima