Ensimmäinen aluevaltuuston kokous päätti hallintosäännöstä ja luottamushenkilöistä. Poliittinen vääntö ja äänestykset syntyvät avoimuudesta. Myös monikulttuurisuus sekä delegoitavat rahamäärät vaativat äänestyksen. 

Vihreät vaativat, että virallisten esityslistojen liitteetkin tulisi saada nettiin. Kokoomuksen ehdotus jätti harkinnan varaa esityslistan virallisten liitteiden julkaisemiseen. Usein asian pihvi on kuitenkin liitteissä.

• Avoimuutta kannatti koko vihreän ryhmän eli Sirpa Siru Kauppinen, Tuire Kaimio, Eva Tawasoli, Vaula Norrena, Reija Friman,Olga Gilbert, Tia Seppänen, Eve Rämö, lisäksi lisäksi Teemu Purojärvi (ps), Tiina Keskimäki (vkk) ja Kai-Ari Lundell (ps). 

Vihreät saivat läpi monia demokratiaa lisääviä muutoksia hallintosääntöön, eli kaikkien puolueiden yhteisellä päätöksellä hallintosääntö parani.

Myös se aiheutti poliittisen ristiriidan päätetäänkö seuraavat asiat avoimesti valtuustossa vai suljettujen ovien takana hallituksessa:

- terveysasemien ym toimipisteiden lakkauttaminen ja perustamisnen
- palveluiden hinnat
- palveluiden yksityistäminen eli avaaminen kilpailulle.

Myös voi-sanasta äänestettiin: Asetetaanko monikulttuurisuusneuvottelukunta, vai voidaanko asettaa monikulttuurisuusneuvottelukunta.

• Voi-sanan poistoa vastustivat perussuomalaiset.

Delegoitavista rahamääristä änestettiin: miten paljon viranhaltijat voivat omalla päätöksellään rahaa käyttää.

• Rahamäärien pienentämistä esitti perussuomalaiset, ja myös se kaatui. 

Sananen julkisuusperiaatteesta

On julkisuuslain hengen mukaista julkaista esityslistat ja pöytäkirjat sellaisena, että ihmiset saavat siitä selville sen mitä konkreettisesti päätetään. Jaostojen esityslistat käsittelevät asukkaille oleellisia asioita, kuten vaikkapa ikäihmisten palvelujen järjestämistä.

Osallisuus tarkoittaa myös sitä, että asukkailla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon silloin kun se on vielä helppoa ja käytännössä mahdollista, eli ennen kokouksia. Osallisuutta ei lisää se, että että päätösasiakirjat pitää peitellä viranhaltijoiden selän taa. Laki on kuitenkin selvä: esityslistojen liitteet ovat julkisia. 

Julkisuuslaki sisältää myös ison kasan poikeuksia - jo laissa kirjoitettuna - milloin ei tarvitse asiakirjan olla julkinen.

Chydenius loi julkisuusperiaatteen Ruotsi-Suomen lainsäädäntöön, ja yhä vieläkin kaikkien hallinnon asiakirjojen julkisuus periaate, joka on vahvistettu useaan otteeseen myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Virossa asiakirjojen julkisuus on vielä laajempi, ja sekin toimii erittäin hyvin. 

Nyt on kyse vain virallisten esityslistojen virallisista liitteist. Siis päätösasiakirjoista. 

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen esityslistat ja pöytäkirjat tulisi löytyä täältä, mutta juuri nyt sivut eivät näytä toimivan: 

• https://vakehyva.cloudnc.fi/fi-FI

Ryhmäpuheissa hoitojonot ja Ukraina 

Lauri Kaira piti henkilkohtiasella otteella Kokoomuksen ryhmäpuheen. Taloudellinen tehokkuus on kokoomuselle tärkeää. 

SDP linjoista Pirkko Letto toi esiin miten asukkaiden turvallisuus pitää turtava muuttuneesa turvallisuustilanteessa. Palveluita tarvitaan oikea-aikaisesti, jonottamatta ja yhden luukun periaatteilla. Hän kertoi myös miten koronapandemia on vaatinut veronsa ns. normaaleista palveluista ja luonut hoito- ja hoivavelkaa, jonoja sekä henkisen pahoinvoinnin lisääntymistä.

Vihreiden linjapuheessa Olga Gilbert tähdensi oikea-aikaisia palveluita ja tukea, ennaltaehkäisyä sekä mielenterveyspalveluiden tärkeyttä tällaisena aikana.

Keskustan Pirjo Luokkala puhui toivoa antavasta tulevaisuudesta. Vasemmistoliitto puhui Ukrainasta, samoin perussuomalaiset. Liike nyt puhui yksityisten ja kolmannen sektorin palveluiden puolesta.

Kristillisdemokraattien Tiina Tuomela haluaa uudistaa palvelut potilaslähtöiseksi, ennaltaehkäiseväksi, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja parantaa integraatiota (palveluiden yhteen sopimista).

RKP muistutti että palveluita on saatava kun niitä tarvitaan. Terveyskeskusten määrä on hyvä ja hoitojonot purettava. RKP nosti esiin miten lapset ja nuortet ja perheet tarvitsevat tukea, ja koulupsykologeja ja kuraattoreita tarvitaan lasten ja nuorten luonnollisiin.

Valta kuuluu kansalle nosti esiin miten 53 kunnavaltuutettua tai kansanedustajavaltuutettua tuli valituksi, ja vain 16 uutta pääsi läpi - joten ei olla ihan uuden äärellä.

Lähes kaikki puolueet nostivat esiin palveluiden pääsyn nopeuden ja moni puhui Ukrainan aiheuttamasta hädästä.

Vihreiden aloite meilenterveyspalveluiden saatavuudesta

Vihreät jättivät kokouksessa myös aloitteen mielenterveyspalveluiden saatavuudesta.

Riittävät mielenterveys- ja päihdepalvelut turvattava Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Käsissämme on mielenterveyskriisi. Julkiset mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät ole vastanneet tarpeeseen ennen pandemiaa, jonka aikana hoidon tarve on kasvanut merkittävästi entisestään. Mielenterveyden haasteet korostuvat erityisesti nuorilla – joka viides vuonna 1997 syntynyt on saanut jonkin psykiatrisen diagnoosin.

OECD arvioi jo vuonna 2018, että mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat Suomessa 11 miljardia vuodessa. Mielenterveyssyyt nousivat jo ennen pandemiaa suurimmaksi syyksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Psyykkisesti oireilevan henkilön terveydenhuollon kustannukset ovat noin 60 prosenttia korkeammat kuin asukaskohtainen keskiarvo.

On inhimillisesti oikein ja taloudellisesti kestävää huolehtia jokaisen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaan mielenterveydestä ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Moni saa apua jo muutaman kerran psykososiaalisesta tuesta ja keskustelusta ammattilaisen kanssa. Nuoria tuettaessa on yhtäältä huolehdittava koko perheen jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdehoitoyksikön toimintaedellytykset turvataan.

Palvelu voi olla esimerkiksi tehostettua avohoitoa, jota on saatavilla jonottamatta. Matalan kynnyksen palveluita tulee olla tarjolla kaikille ikäryhmille ilman lähetettä ja ajanvarausta. Palveluita voidaan järjestää myös esimerkiksi jalkautuvilla toimintamuodoilla tai sähköisiä kanavia hyödyntäen.

Hyvinvointialueen on huolehdittava, että palvelutuotantoa lisätään ja kehitetään niin, että riittävä tuki ja psykososiaalinen apu turvataan oikeaan aikaan sitä tarvitsevalle.

Palvelua voidaan tuottaa yhteistyössä niin HUS:n kuin järjestöjen kanssa. Hoidon vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Vaikuttavuuden mittareina voidaan käyttää esimerkiksi jonotusaikaa, tyytyväisyyskyselyä, mielialaseurantaa ja työkyvyttömyyden keston pituutta ja siinä tapahtuneita muutoksia. Palveluiden sisällön tulee noudattaa Käypä hoito -suosituksia.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää mielenterveys- ja päihdepalveluiden nykytilaa ja mahdollisen lisäresurssin tarvetta matalankynnyksen palveluihin, ja että tähän tarvittaessa varaudutaan talousarvioesityksessä vuodelle 2023.

Aloite keräsi parikymmentä allekirjoitusta, ja tulee näin aluevaltuuston käsittelyyn myöhemmin.

***

Avainsanat: 

#vakehyva, vantaakerava, aluevaltuusto, vihreät, avoimuus, osallisuus, demokratia, julksiuusperiaate, päidenpalvelut, mielenterveys