Halusin lukutaidon seuraamisen osaksi budjettia ja strategiaa. Kyse on myös kaupungin taloudesta, ei vain lasten pärjäämisestä.

Vantaa mittaa vuosittain lukutaitoa:

- budjetissa lukuseulalla suhteutettuna vieraskieliseen väestöön.

 - strategiassa lukuseulalla 2 - ja 7- luokilla (mikäli strategialuonnos hyväksytään ensi valtuustossa). 

Lukuseulan perusteella arvioidaan tuen tarve. Tästä eteenpäin sillä saadaan samalla tietoa päätöksentekoon resursoinnin riittävyyden arviota varten.

Oppimisen testaus:

Strategiassa 3- , 6- ja 9-luokkalaisten taidot tutkitaan Opi oppimaan-tutkimuksella joka antaa laadullista tietoa opiskelukyvystä ja -motivaatiosta.

Kun kansalliset tutkimukset lukutaidon laskusta toistuivat, halusin että sitä seurataan ja myös päättäjät saavat tietää kehityksestä. Vantaan kolmiportaisen tuen selvitys toi esiin puutteita, joihin en ole tullut suuria korjauksia. 

Vantaalla muutaman sadan lukuseulan otoksella suomenkiielisistä kakkosluokan tytöistä 20 % ja pojista 26 % ei saa tarvitsemaansa tukea. Seiskaluokkalaisista tytöistä 25 % ja pojista 35 % tarvitsisivat tukea jota ei tarjota. Mielenkiintoinen havainto on myös se, että osa vieraskielisistä pärjäisivät mainosti normaalissa suomen äidinkielen opetuksessa, ja turhaa kuormittavat S2-ryhmiä. 

• Jos lapsi ei opi sujuvaa lukutaitoa kolmanteen luokkaan mennessä, koulussa ei pärjää.
• Jos koulussa ei pärjää, turhautuu ja tulee häiriökäyttäytymistä.
• Itsetunto laskee ja masennus lisääntyy tai respektiä haetaan väkivallalla.
• Vantaan koulutustaso laskee kun hyviin jatko-opintoihin ei päästä.
• Elinkeinoelämä ei saa osaajia ja myös ammattilliset opinnot kärsivät lukutaidon puutteesta.
• Arjessa ei pärjätä ja yhä useampi syrjäytyy. Yhteiskunnan kustannukset nousevat.
• Verotulot laskevat.

Panostus lukemaan oppimiseen on tuottavimpia investointeja talouden näkökulmasta, mitä voi tehdä. Tämä unohtuu kunnissa.

Kaikki alkaa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulun ensimmäisiltä luokilta. Myös S2 opetukseen eli viekraskielisten suomenkielen opetukseen resursointia on tarpeen seurata: koska vieraskielisten lasten osuus on kasvanut vuosia ilman että resurssit kasvavat, tämä vaikeuttaa lukemaan oppimista.

Mitkä tekijät ovat lukutaidon laskun takana? Tähän ei ole yhtä tai ehkä edes oikeaa vastausta, mutta näitä ovat asiantuntijat nostaneet esiin:

• Säästöt perusopetuksessa, jotka ovat vuosia pienentäneet opetuksen resursseja. Esim. Espoo käyttää vuodessa opetukseen yli 1300€/oppilas ja Vantaa alle 900€/oppilas, ja Espoossa on parempi lukutaito. Vantaan valtuusto on säästänyt kasvatuksen ja opetuksen toimialalta jo vuosia, vaikka oppilasmäärä ovat lisääntyneet. Eräs opettaja tokaisi kyllä saavansa opetettua kaikki lukemaan, jos vain tuntikehys riittäisi.

• Tuen puutteet, eli lain vaatimaa tukea ei saa Vantaan yliopistolla teettämän kolmiportaisen eikä Karvin (kansallisen oppimisen arviointi keskus) mukaan. Lainatakseni erästä opettajaa: ainoa tuki on siirtää oppilas eturiviin.

• Inkluusio eli erityisoppilaiden tuominen luokkiin ilman että tukea tuotiin mukana. 

• Itseohjautuvuuden vaatimus tulee monen psykologin mukaan liian varhain. Kolmasluokkalainen pojankloppi ei ehkä valitse itse omia englanninläksyjään parhain päin. 

• Kännyköiden ja ruutujen vähentämä vuorovaikutuksen määrä vanhempien kanssa.

• Pelien ja somen viemä aika lukemiselta. Kännyköitä räplätään myös tunneilla.

• Vieraskielisten osuuden ja S2 opetuksen resurssien suhde (ei selitä suomenkielisten lukutaidon laskua).

• Opetussuunnitelman täyttyminen kaikella muulla hienolla perustaitojen sijaan.

• Liian meluisat tilat ja rauhattomat suuret luokat. Opettajan aika saattaa mennä opetuksen sijaan väkivaltaisen oppilaan pitelemiseen. Viidennes hyötyi etäkoulusta. Avoimet oppimisympäristöt ovat esim. Leppäkorvessa, Sanomalassa ja Uomarinteessa toteutettu liian vähin hiljaisin tiloin. Äänellisesti samassa tilassa saattaa olla monta eri opetusta päällekkäin. Tämä ei aina tue kaikkien oppilaiden opetusta. Avokonttorikoulu sopii vain osalle, ja aikuisila avokonttorit laskevat työtehoa. 

• Sekä oppilaat että opettajat uupuvat. OAJ:n työhyvinvointibarometrin mukaan yli puolet opettajista kokee työtaakkansa liian suureksi, ja työkuorma on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan.

• Oppilashuollon puutteet. Säästöt oppilashuollosta olivat rajuja, ja ollaan kaukana 90-luvun tasosta.

• Ahdistus, syömishäiriöt, masennus jne. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan viidenness 4-5 luokkalaisiten ahdistus on lisääntynyt. Esimerkiksi erilaisista syömishäiriöistä kärsii jo joka viides tyttö. Saavatko perheet riittävää tukea? Lisääkö perheiden toimeentulostressi liikaa lasten pahoinvointia? Korona on lisännyt väkialtaa kodeissa ja tuottanut lasten mielenterveysongelmia. 

• Segregaatio eli alueellinen eriytyminen. Tähän liittyy mm. se että kavereiden roolimallit ovat vain negatiivisia koulumenestyksen kannalta. Erot koulujen ja alueiden välillä ovat selvästi kasvaneet. 

• Monet eivät koe koulunkäyntiä mielekkäänä, tuntevat itsensä ulkopuolisiksi ja alisuoriutuvat.

• Onko koulutuksen arvostus perheissa ja kaveriporukoissa laskenut?

• Opettajien ajasta mene yhä enemmän erilaiseen byrokratiaan. Myös ns silpputyö on lisääntynyt eli kaikenlaisen kirjaamisen lisäksi viestiminen, it-hässäkät, lukuisat aikaa vievät hankkeet, projektit, työryhmät ja ylimääräiset järjestelyt. 

• Kouluterveyskyselyn mukaan kouluväkivallassa erot koulujen välillä ovat merkittävät, ja seksuaalinen häirintä on lisääntynyt. Jos koulu on pelon helvettiä, oppiminen ei ole helppoa. Etäkoulu toikin viidennekselle helpotusta oppimiseen ja keskittymiseen.

Kansallisesti 14 % nuorista ei omaa riittävää lukutaitoa pärjätäkseen arjessa. 10 vuotta sitten puutteita lukutaidossa oli vain kahdeksalla prosentilla.

Jos lukutaitoon, tarvittavaan tukeen ja lasten hyvinvointiin ei satsata, yhä useampi ei pääse tai kykene töihin ja yhteiskunnan huoltosuhde käy kestämättömäksi.

Ensimmäinen askel ongelmien ratkaisemiseksi on ongelmien myöntäminen. Kiitos rohkeudesta viranhaltijoille siitä, että ongelmaa aletaan seuraamaan. Tieto resursoinnin riittävyydestä on äärimmäisen tärkeää resursoinnin korjaamiseksi.

Päätöksenteko

- Valtuusto hyväksyi budjetin, jossa lukuseula on strategisena mittarina. Strateginen mittari kertoo kasvatuksen ja opetuksen onnistumisesta - myö ssiitä miten on osattu resursoida toimialaa.

- Valtuusto hyväksyy ensi kokouksessa strategian, jossa lukuseula on niin ikään mittarina.

- Kouluverkkosuunnitelma on tulossa kasvatuksen ja oppimisen lautakuntaan. ja sen jälkeen kaupunginhallitukseen. Ovatko opetustilat riittävät, koulumatkat kohtuulliset ja haittaako sisäilmaongelmat tai melu oppimista?

Kiitos apulaiskaupunginjkohtaja Katri Kalske, kaupunginhallituksen jäsen Vaula Norrena, valtuutettu Naima El Issaoui (kirjoitimme asiasta Vantaan sanomiin) ja muut jotka ovat sitä edistäneet. Ja kiitos ihan kaikille puolueille: ymmärsimme kaikki miten tärkeää lukutaito on.

Linkkejä: 

• Vantaan sanomat: Opetus ja sen tukitoimet ovat Vantaalla riittämättömällä tasolla
• Vaula Norrenan blogi oppimisen mittareista
• Lukuseulan nettisivut

***

Avainsanat: lukutaito, lukeminen, koulu, peruskoulu, alakoulu, yläkoulu, yliopisto, jatko-opinnot, osaaminen, strategia