Kaupunkistrategiasta puuttuu otsikkotasolla kasvatus ja oppiminen, vaikka soten lähdettyä se jää ainoaksi isoksi osaksi kaupungin budjettia. Kaupunkistrategiaan ollaan saamassa lukutaidon laskun hidastuminen - jos viranhaltijat eivät halua olla sitä mittaamatta tai pitkitä mittauksen aloittamista.

Strategiaan pientalot, monimuotoisuus ja lukutaito

Strategiaan lisättiin painotus perheasunnoille ja pientaloille. Vantaalla on erittäin paljon sijoitusasunnoiksi rakennettuja "koirankoppeja" eli erittäin pieniä kerrostaloasuntoja. Kokoomus on pitänyt vuokranantajien puolta siinä missä muut puolueet ovat vaatineet monipuolusuutta rakennettaviin asuntoihin. 

Kaupunkistrategiasta torpattiin myös ajatus, että perheasuntojen lähellä olisi hyviä päiväkotieja ja kouluja. Nyt 10 lähintä päiväkotia on usein täynnä, ja matka päiväkotiin vaatii auton hankkimisen. Mitään seurantaa ei ole siitä, miten päiväkoteihin pääsee. Tähän pitää saada korjaus.

Työntekijöiden hyvinvointia mitataan nyt muullakin mittarilla kuin tuloksen tekemisellä, sillä vihreiät halusivat oikeasti tietää hyvinvoinnista. Nyt lopppun palaminen, johtamisen ongelmat ja liian pienet resurssit ovat monin paikoin painamassa jaksamista. Esimerkiksi ikäihmisten kotihoito on vedetty niin kireälle, että syntyy eettist stressiä siitä että työtä ei voi tehdä hyvin kuin haluaisi.

Vihreät saivat kaupunkistrategiaan monimuotoisuuden mukaan. Viime hetkellä pirään liitettiin myös YK:n kestävän kehityksen periaatteet. 

Kaikki puolueet kannattavat sitä, että lukutaidon kehitystä seurataan. Lukutaidon lasku on valtakunnallinen trendi, mutta vantaa on säästänyt erityisen paljon oeptuksesta, ja moni opettaja sanookin, että jos vain aikaa opettaa olisi, kyllä loputkin oppisivat. Se, että sitä ei seurata, ei poista ongelmaa.

Lukuseula on käytössä 34 kunnassa, mm. Helsingissä ja Vantaalla, ja digitaalisena monipuolisena mittarina sopisi tähän. Vaikka lukutaito laskee erityisesti suomalasilla pojilla, yksi haaste on se, että vieraskielisten lasten osuus kasvaa, ilman että suomenkielen opetuksen resursseja on lisätty. Siksi lukuseulaa käytetään myös budjetin mittarina, mutta siinä huomioidaa myös vieraskielisten osuus.

Myös matematiikkaa aiotaan seurata.Vantaalla koulutustaso on jo nyt alle maan keskiarvon, ja alhaisempi kuin muilla suurilla kaupungeilla. Opetus ja sen tukitoimet ovat riittämättömällä tasolla. Oppilaiden lukutaidossa on isoja eroja, ja puutteet lukutaidossa estävät pärjäämisen muissa aineissa.

Ensimmäisinä vuosina opittu sujuva lukutaito on edellytys onnistumiselle koulussa ja työelämässä. Kolmannen luokan jälkeen koulussa ei pärjää ilman riittävää lukutaitoa, oppilas turhautuu ja tulee itsetunto-ongelmia, jotka näkyvät häiriökäyttäytymisenä, kiusaamisena tai masennuksena. Työelämä ei saa osaajia. Valtakunnallisesti 14 prosenttia nuorista ei omaa riittävää lukutaitoa pärjätäkseeni arjessa.

Vantaan päättäjiltä puuttuu systemaattinen data lukutaidon kehittymisestä eri kouluissa ja yleisesti, vaikka lukutaitoa mitataan varmasti jokaiselta oppilaalta. Tieto lukutaidon puutteista on tärkeää, kun halutaan arvioida esimerkiksi sitä, ovatko nykyiset resurssit oppilaiden tukemiseen riittävät vai pitäisikö niitä kehittää.

Maanantain kaupunginvaltuusto nuijii strategian, joka näyttää suuntaa kaupungin työlle vuosille 2022-2025. Strategian kuusi painopistettä ovat:

• Taloudellisesti kestävä ja elinvoimainen kaupunki

• Hyvät asukaslähtöiset palvelut

• Eriarvoistumisen estäminen

• Resurssiviisas ja hiilineutraali Vantaa

• Kehittyvät kaupunkikeskukset

• Merkityksellistä työtä vaikuttavalla

Hyvän virkamiestyön merkki on tavoitteelliset tavoitetasot ja selkeät mittarit. Alunperin näistä puuttui kasvatuksen ja oppimisen näkökulma. 

• Tässä strategialuonnos 

Näin päätöksenteko etenee: 

• Strategian lähetekeskustelussa viranhaltijat keräävät päättäijen ajatukset ja koostavat luonnoksen (joko huomioivat tai eivät päättäjien ajatukset).
• Joka valtuustoryhmä käy läpi luonnoksen ja tekee muutosehdotukset
• Joak valtuustoryhmä käy läpi muuttosehdotukset, ja päättää mitä kannattaa (ns. liikennevalomalli).
• Luonnos nuijitaan kaupunginhallituksessa.
• Asiasta päätetään valtuustossa.

Nopeusrajoitukset koulujen ym lähellä

Eva Tawasoli teki aloitteen nopeusrajoitusten alentamisesta kriittisissä paikoissa. Viranhaltijan vastauksen mukaan pientoalueilla on jo 30km/h rajoitus. Esimerkiksi Hämeenkylän koulun edessä nopeus on kuitenkin 40km/h joten onnettomuuksia on tapahtunut ja koulun vanhempainyhdistys on tehnyt aloitteen nopeuden alentamisesta.

Esiintymislava Tikkurilaan

Tuire Kaimion ja Juha Järän aloite sai positiivisen vastauksen esiintymislavasta. Nyt se on byrokratian rattaissa ja pullahtanee paikalle joku kaunis kesä.

Biodiversiteettiohjelma

Biodiveritettiohjelma on viime kauden aloitteita. Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden lasku on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Suomessa joka yhdeksäs laji on jo uhanalainen eli vaarassa kuolla sukupuuttoon. Ihmisen aiheuttama sukuuuttoaalto on nopea. 

Vantaallakin on lajeja joita missään muualla ei tavata, ja esimerkiksi ainutlaatuisen puroluonnon säilyminen on vain meidän käsissämme. Pelkästään suojelualueilla ei estetä luontokatoa, vaan monimuotoisuus on huomioitava kaikessa maankäytössä, kuten metsänhoitomenetelmissä. 

Monimuotoisuus saatiin jo kauden alussa valtuustosopimukseen. Budjetissa kaavoituksen ohessa tehtäviin luontokartoituksiin ei kuitenkaan herunut rahaa. 

Yleinen biodiversiteetin mittari on lajien lukumäärä. Biodiversiteettiin kuuluu myös lajin perinnöllinen muuntelu ja ekosysteemien monimuotoisuus.