Kun kysyin kaupunginhallituksessa, mitkä ovat sote-uudistuksen tavoitteet ja miten niitä mittaroidaan, pienen hiljaisuuden jälkeen tuli ilmi, että sellaisia ei ole.

- Uutta organisaatiota rakennetaan kiireellä, ilman että on tavoitellaan mitään mitä tehdän paremmin. Ja sitä rakennetaan hallintokeskeisesti.

Viranhaltijalla ei ollut kertoa tavoitteista mitään. Vaikka on todella paljon työtä siinäkin että siirtää toiminnat uuteen organisaatioon, mielestäni kannattaa hyödyntää mahdollisuus etsiä parhaat käytännöt. Kun kerran tehdään asiat uusiksi.

- Tavoitteet luvattiin valmistella.

Haasteena oli se, että uudistusta tehdään aikalailla johdon näkökulmasta. Ei ihmisen, tai edes perheen. Tai työntekijän. Nyt tilanne on parantunut ja palvelupolkuja ja eri toimijoiden yhteistyötä pohditaan. Silti 

Säästötavoitteiden lisäksi tulee pohtia miten palvelut löytää, ne saadaan sujuviksi, asukkaat eivät putoa palveluiden väliin ja ennaltaehkäisyllä, oikea-aikaisella hoidolla ja kuntoutuksella saadaan hyvinvointia.

Mitä paremmin voidaan, sitä vähemmän syntyy suuria kustannuksia.

#sote #soteuudistus #nepsy #kuntoutus #vanhus #aluevaalit

• Miten Maija Meikäläinen tai Merja Mummo löytää palvelun, ja miten kopataan koko ongelmasta ja perheestä, ei vain sen osista, kiinni?
• Mihin uudistuksen tulee tähdätä? Mitkä ovat tavoitteet palveluiden laadun ja kattavuuden suhteen, ja miten niitä mittarioidaan?
• Millaisilla hoitokokonaisuuksilla kuntoudutaan parhaiten? Miten ehkäistään onnistuneesti masennusta? Millainen palvelurakenne on optimaallinen kuntalaisille?
• Miten palvelu järjestetään? Mikä on ihmisen käyttöliittymä elämään, kuntaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin? Miten demokratia toimii, miten asukkaat voivat vaikuttaa?

Hallituksen esityksen mukainen sote-uudistus vähentäisi Vantaan menoja 49 % mutta tuloja 53 %, mikä vaarantaa elpymistä koronasta ja luo paineita leikkauksille. Tilanteessa, jossa koronan haitoista olisi kopattava kiinni. Tilanteessa, jossa koko organisaatio tuhlaa verorahoia koska ennaltaehkäisystä on pihistelty liikaa. Tilanteessa, jossa ennen koronaa moni palvelu, kuten vaikkapa

• ikäihmisten kotihoito,
• terveyskeskuspäivystys,
• lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut,
• päihdehoito,
• lastensuojelu,
• nepsu-lasten perheiden tuki

ja moni muu, ovat niin aliresursointuja, että eivät käytännössä voi tarjota palvelua kaikille jotka sitä tarvitsisivat.

Ja tällä on iso hinta myös taloudellisesti. Jos perheiden tuki ei toimi, kalliit huostaanotot lisääntyvät. Jos ikäihmiset ei pysy kunnossa, kalliit laitospaikat lisääntyvät. Jos masennusta ei varhain tueta, kalliit syvän masennuksen hoitojaksot lisääntyvät. Ja niin edelleen. Hoito ja tukiverkko on sitä halvempi, mitä paremmin ehkäistään sen käyttöä.

Minulle luvattiin tavoitteiden ja mittareiden esittely pian. Odotan toiveekkaana, että siinä on ihmisten tarpeista asioita. Että siellä on palvelun tavoitettavuudelle, esteettömyydelle jne mittarinsa. Eikä pelkästään yksikkökohtaisia taloudellisia leikkauksia.

Ennen fuusiota Keravan kanssa tulee rakentaa ikäihmisten parempi kuntoutus (siirtää kallista laitostumista vuosilla), nepsy-lasten sujuvan hoitopolku, mielenterveyspalvelut toimimaan ja monia muita puutteita kuntoon. Pelkästään organisaatiokaavion palikoiden siirtely ei riitä.

Lisää aiheesta: 

• Vantaan kärkihankkeetta taloudellisesti tehottomia - palvelut nähdään vain kuluina
• Apotti ongelmissa - uusi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä hidastaa työntekoa