14.1.2022

Mielipidekirjoitus: Ennaltaehkäisy säästää

Apua on saatava kun on hätä, eikä vasta puolen vuoden päästä.

Terapiatakuu on mielenterveyden lyhytterapiahoidon saamista kuukauden sisällä. Näin ennaltaehkäistään ongelmien syvenemistä.

Joka viides lapsi joutuu koulussa kiusatuksi päivittäin tai viikoittain. Sen jäljet ovat elämän pituiset ja yksi syrjäytymisen ja masennuksen syistä.

Masennus vie työelämästä noin 4000 ihmistä joka vuosi. Mielenterveydenongelmat ovat suurin työkyvyttömyyden syy.

MIELENTERVEYSPOTILAIDEN tulee saada sitä hoitoa, mistä on hyötyä. Terapiaa on oltava riittävästi tarjolla. Kuntoutukseen on panostettava.

Ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa – ja antaa mahdollisimman varhain apua. Yhteistyö eri tahojen välillä on saatava sujuvaksi.

Tarvitaan matalankynnyksen mielenterveyspalveluita, parempaa kuntoutusta ja ennaltaehkäisyä. Sote-uudistuksessa luotava yhteys mm. koulujen ja kunnan ennaltaehkäisyyn ja auttaviin käsiin.

Harrasteet, yksinäisyyden vähentäminen, etsivä vanhustyö, kulttuuri ja lähiluonto ovat myös kuntien investointeja mielen hyvinvointiin.

Helposti saavutettava lintutorni, hiihtolatu, lähiluonto, konsertti. Jokainen ymmärtää miten näissä sydän täyttyy ja sielu lepää stressin väistyessä.

KORONA lisää yksinäisyyden, toimeentulostressin, etäkoulun, harrasteiden puutteen ja pelon vuoksi mielenterveyden haasteita.

Koronan jälkitauti long covid voi aiheuttaa neurologisia oireita ja muutoksia muistin toiminnassa.

Turun yliopiston Risto Roine muistuttaakin että “Covid-19:n sairastaneilla lähes kaikki neurologiset ja psykiatriset diagnoosit olivat huomattavasti tavallisempia – myös dementia. Joka neljäs covidin sairastanut sai depressio- tai ahdistuneisuusdiagnoosin”.

“Näin suuri hermostollisten oireiden yleisyys on virusinfektiolle poikkeuksellista. Neurocovidin tyypilliset muutokset on onnistuttu dokumentoimaan aivokuvissa, ja neurologisten oireiden kohdalla diagnostiikan herkkyys korostuu.”

TARVITSEMME koronanhaittojen torjuntaan erityisiä voimavaroja. Hoitovelka on niin fyysinen kuin henkinen.

Tässä työssä erityisesti olisi tärkeää, että kunnan ja alueen ennaltaehkäisevä työ sujuu yhdessä erinomaisesti. Juuri mielenterveystyö ja aivojen hyvinvointi hyötyy ennaltaehkäisystä. Ennaltaehkäisy on näissä edullista ja jälkihoito kallista erikoissairaanhoitoa.

Mielen terveyteen voi vaikuttaa ja sitä tukea ennen kuin ongelmat ovat syviä.

Sirpa ”Siru” Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc, valtuutettu, Vantaa (vihr.)

Sanna Tuhkunen, opettaja, muusikko, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen, Tuusula (vihr.)

Kirjoitus julkaistu Keskiuusimaassa 14.1.2022

***

Avainsanat: Mielenterveys, lapset, hyvinvointi, mielenterveysongelmat, masennus, kiusaaminen, kulttuuri

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
14.1.2022

Mielipidekirjoitus: Ennaltaehkäisy säästää

Apua on saatava kun on hätä, eikä vasta puolen vuoden päästä.

Terapiatakuu on mielenterveyden lyhytterapiahoidon saamista kuukauden sisällä. Näin ennaltaehkäistään ongelmien syvenemistä.

Joka viides lapsi joutuu koulussa kiusatuksi päivittäin tai viikoittain. Sen jäljet ovat elämän pituiset ja yksi syrjäytymisen ja masennuksen syistä.

Masennus vie työelämästä noin 4000 ihmistä joka vuosi. Mielenterveydenongelmat ovat suurin työkyvyttömyyden syy.

MIELENTERVEYSPOTILAIDEN tulee saada sitä hoitoa, mistä on hyötyä. Terapiaa on oltava riittävästi tarjolla. Kuntoutukseen on panostettava.

Ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa – ja antaa mahdollisimman varhain apua. Yhteistyö eri tahojen välillä on saatava sujuvaksi.

Tarvitaan matalankynnyksen mielenterveyspalveluita, parempaa kuntoutusta ja ennaltaehkäisyä. Sote-uudistuksessa luotava yhteys mm. koulujen ja kunnan ennaltaehkäisyyn ja auttaviin käsiin.

Harrasteet, yksinäisyyden vähentäminen, etsivä vanhustyö, kulttuuri ja lähiluonto ovat myös kuntien investointeja mielen hyvinvointiin.

Helposti saavutettava lintutorni, hiihtolatu, lähiluonto, konsertti. Jokainen ymmärtää miten näissä sydän täyttyy ja sielu lepää stressin väistyessä.

KORONA lisää yksinäisyyden, toimeentulostressin, etäkoulun, harrasteiden puutteen ja pelon vuoksi mielenterveyden haasteita.

Koronan jälkitauti long covid voi aiheuttaa neurologisia oireita ja muutoksia muistin toiminnassa.

Turun yliopiston Risto Roine muistuttaakin että “Covid-19:n sairastaneilla lähes kaikki neurologiset ja psykiatriset diagnoosit olivat huomattavasti tavallisempia – myös dementia. Joka neljäs covidin sairastanut sai depressio- tai ahdistuneisuusdiagnoosin”.

“Näin suuri hermostollisten oireiden yleisyys on virusinfektiolle poikkeuksellista. Neurocovidin tyypilliset muutokset on onnistuttu dokumentoimaan aivokuvissa, ja neurologisten oireiden kohdalla diagnostiikan herkkyys korostuu.”

TARVITSEMME koronanhaittojen torjuntaan erityisiä voimavaroja. Hoitovelka on niin fyysinen kuin henkinen.

Tässä työssä erityisesti olisi tärkeää, että kunnan ja alueen ennaltaehkäisevä työ sujuu yhdessä erinomaisesti. Juuri mielenterveystyö ja aivojen hyvinvointi hyötyy ennaltaehkäisystä. Ennaltaehkäisy on näissä edullista ja jälkihoito kallista erikoissairaanhoitoa.

Mielen terveyteen voi vaikuttaa ja sitä tukea ennen kuin ongelmat ovat syviä.

Sirpa ”Siru” Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc, valtuutettu, Vantaa (vihr.)

Sanna Tuhkunen, opettaja, muusikko, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen, Tuusula (vihr.)

Kirjoitus julkaistu Keskiuusimaassa 14.1.2022

***

Avainsanat: Mielenterveys, lapset, hyvinvointi, mielenterveysongelmat, masennus, kiusaaminen, kulttuuri

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.