29.11.2021

Sisäilmatilanne Vantaalla

Puolueiden yhteinen neuvottelukunta paneutui viimeiset vuodet sisäilmaongelmien ratkaisemiseen yhdessä eri toimialojen ja Vantin kanssa.

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan suositukset jäivät ehkä valtuustokauden vaihtumisen jalkoihin, eikä tieto ongelmakohdista ole siirtynyt uudelle kaupunkitilalautakunnalle. Tässä viimevuoden suositukset, jotka pääosin vielä odottavat toteutumista.

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan lausunto tekniselle lautakunnalle

Asia: Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan lausunto, joka koskee Vantaan kaupungin talousarviokehystä vuodelle 2021.

Sisäilma-asioiden neuvottelukunta lausuu budjettikehyksestä vuodelle 2021 seuraavaa:

Sisäilma-asioiden neuvottelukunta on toiminut elokuusta 2017 lähtien tehtävänään seurata sisäilma-asioita Vantaalla. Neuvottelukunnan kokouksiin osallistuu luottamushenkilöiden lisäksi eri toimialojen viranhaltijoita sekä sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunta on toiminnallaan edistänyt Vantaan kaupungin toimintaa sisäilma-asioissa ja jatkossakin kokouksissa käytävällä vuoropuhelulla on suuri merkitys toimintatapojen ja prosessien kehittämisessä. Neuvottelukunnalla ei kuitenkaan ole päätösvaltaa talousarvioon. Tässä lausunnossa neuvottelukunta nostaa esiin seikkoja, jotka tulisi huomioida talousarviokehyksen laadinnassa.

Yleistä

Sisäilma-asioiden hoitaminen Vantaalla on edistynyt kuluneen valtuustokauden aikana toivottuun suuntaan. Luottamushenkilöiden, kaupungin työntekijöiden ja kuntalaisten tiedonsaantia on siitäkin huolimatta syytä edelleen parantaa ja kaupungin kollektiivista osaamista sisäilma-asioissa on jatkuvasti kehitettävä. Tavoitteena on oltava sisäilmasta sairastuneiden esteettömyys kaupungin palveluissa sekä yleisen luottamuksen lisääminen avoimuuden avulla.

Sisäilmatilanteen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ja suunnitelmat kannattaa selvyyden vuoksi koota omaksi kappaleeksi talousarvioon.

Väistötilat

Terveiden väistötilojen puute hidastaa Vantaalla sisäilmakorjausten toteutusta. Mikäli altistuminen oireilua aiheuttavalle tekijälle pitkittyy, sisäilmasta sairastuneen toipuminen pitkittyy tai sairaus voi muuttua krooniseksi. Toiminta on siirrettävä väistötiloihin mahdollisimman pian ongelmien havaitsemisen jälkeen, mikä edellyttää kaupungilta nykyistä parempaa varautumista. Väistötiloja on hankittava riittävästi eri puolilta kaupunkia, jotta päivittäinen koulu-, työ tai asiointimatka ei muodostu kohtuuttoman pitkäksi. Myös osakorjausten yhteydessä on suositeltavaa hyödyntää väistötiloja työnaikaisten terveyshaittojen vähentämiseksi.

Korjaaminen ja onnistumisen mittaaminen

Vantaan kaupunki on kehittänyt uudis- ja korjausrakentamista oikeaan suuntaan. Sisäilmaongelmista kärsivien rakennusten laaja korjaaminen osakorjausten sijaan on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Kaikessa rakentamisessa kannattaa panostaa suositusten mukaiseen sisäilmaterveelliseen rakentamistapaan sekä sisustuksen sisäilmaesteettömyyteen, vaikka se aiheuttaa lisäkustannuksia.

Korjausrakentamisessa rakenteiden ja vaurioiden huolelliset tutkimukset ennen toimenpiteitä ovat avainasemassa korjausten onnistumisen kannalta. Jotta korjaukset voidaan varmentaa onnistuneiksi, oireilun väheneminen ja käyttäjien terveydentilan koheneminen on todennettava uskottavilla mittauksilla.

Ilmanvaihdon riittävyys

Tasapainoinen ja määrältään riittävä ilmanvaihto on hyvän sisäilman perusedellytys. Ilmanvaihtojärjestelmien kuntoon, huoltoon sekä huoltotoimenpiteiden dokumentointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ilmanvaihdon riittävyys tulee varmistaa myös silloin, kun tilojen käyttäjämäärää lisätään tai niihin tuodaan päästöjä aiheuttavia materiaaleja.

Kohteissa, joissa on havaittu ilmanvaihdon ongelmia tai esimerkiksi viemärin hajua, on ryhdyttävä toimenpiteisiin mahdollisimman pian. On syytä varmistaa, että nopeaan reagointiin on riittävät resurssit.

Siivouksen ja kiinteistöhuollon laatu

Siivouksen ja kiinteistönhuollon laadun seuranta edellyttää nykyistä huolellisempaa keskittymistä laatukriteereihin, seurantaan ja reklamointikäytäntöihin. On myös tarkasteltava, onko tilatun siivouksen määrä riittävä kohteen käyttöön nähden. Käyttäjien havaitsemat puutteet kiinteistönhoidossa täytyy pystyä korjaamaan nykyistä paremmin ja nopeammin.

Mahdollisimman aikainen kontakti terveydenhuoltoon

On pyrittävä siihen, että sisäilmasta aiheutuva oireilu saadaan mahdollisimman pian ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tietoon. Kouluterveydenhuollon sekä työterveydenhuollon resursseja on arvioitava kokonaisuutena huomioiden myös sairauspoissaolojen tai työkyvyttömyyden pitkäaikaiset vaikutukset.

Sisäilmaan liittyvän oireilun käsittelyä tulee keskittää sisäilmaterveydenhoitajalle ja muille aiheeseen perehtyneille asiantuntijoille. Asiantuntijoiden osaamista on jatkuvasti kehitettävä ja myös muulle henkilökunnalle on järjestettävä koulutusta sisäilmaan liittyvistä asioista.

Sisäilmaterveydenhoitajan osaamista kannattaa hyödyntää oireilevien koululaisten terveydentilan ylläpitämisessä ja opetuksen järjestämisessä. Myös huoltajia tulee tiedottaa kattavasti tarjolla olevasta avusta.

Pitkän tähtäimen suunnitelma

Akuuttien ongelmien ratkaisujen lisäksi on suositeltavaa laatia pitkän tähtäimen suunnitelma sisäilmatilanteen parantamiseksi. Toimintamallien ja prosessien parantamisen lisäksi on arvioitava myös investointi- tai käyttömenoja kasvattavien toimenpiteiden kokonaistaloudellisuutta pitkällä aikavälillä.

Pitkän tähtäimen suunnitelmassa voidaan esimerkiksi aikaistaa ilmanvaihdoltaan riittämättömien rakennusten korvaamista tai peruskorjausta, mikäli se arvioidaan kasvavan kapasiteetin sekä terveyshyötyjen perusteella kannattavaksi. On myös syytä arvioida kriittisesti, kannattaako huonokuntoisten rakennusten elinkaarta pitkittää.

Uusia rakenteita ja menetelmiä kannattaa kokeilla suunnitelmallisesti sekä monipuolisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

***

Lausunnon taustalla huonokuntoisia päiväkoteja ja kouluja

Vantaalle tulee joka vuosi noin 500 lasta lisää. Tämän lisäksi moni päiväkoti ja koulu aiheuttaa terveyshaittaa. Monen korjauksia on siirretty vuosia.

Aina kyse ei kuitenkaan ole suurista korjauksista: esimerkiksi viemärinhaju joka johtuu riittämättömästä ilmanvaihdosta tai korvausilmasta on helposti korjattavissa.

  • Vihreät vaativat viime budjettiin aikataulutettua suunnitelmaa ilmanvaihdon virheiden korjaamiseksi. Ongelmakohteiden listaaminen ja suunnitelman laatiminen ei  kuitenkaan käynyt sdp:lle ja kokoomukselle. Kyse ei ollut mistään suuritöististä korjauksista, vaan pitkälti säädöistä ja tuloilman varmistamisesta esimerkiksi lisäventtiilillä tai pienellä jatkuvalla ilmanvaihdolla.

Muutama vuosi sitten tehtiin laaja yliopiston tutkimus, missä koulujen ja päiväkotien rakenteet, tehdyt korjaukset ja kaikki tekniset sisäilmatutkimukset sekä lasten ja työntekijöiden oirekysely käytiin tutkimusryhmän kanssa läpi. Tutkimusryhmässä oli niin insinööriä kuin sisäilmsairauskiin erikoistunutta kansainvälisesti meritoutunutta alan lääkäriäkin.

Tulosten mukaan suurin osa sisäilmakorjauksista epäonnistuu, eikä korjausten onnistumista ei seurattu. Usein kosteus jätetään rakenteisiin, eikä sisäilmatutkimusten toimenpidesuosituksia noudateta. Terveyden kannalta merkittäväin löydösä oli kuitenkin merkittävän ja sietämättlömän riskin kohteet, joissa terveyshaitan taso on saatava välittömästi alas, tai ihmiset siirrettävä väistötiloihin. Terveydensuojelulain mukaan tällaisissa tiloissa ei saa työskennellä.

  • Sen sijaan että kaupunki olisi varmistanut rakentamisen ja korjaamisen laatua, tutkimusta vähäteltiin, ja Tilakeskuksen mukaan “se ei aiheuta mitään toimenpiteitä”.

Käytännössä kuitenkin moni pahasti sisäilmaongelmainen rakennus priorisoitiin korjauslistalle, ja yhä enemmän tehdään peruskorjaustasoisia sisäilmakorjauksia. Silti yhä kuntotutkimusten suosituksia jätetään tekemättä ja kosteus jätetään rakenteisiin (mm. Askiston koulu korjaus).

Kun poliitikot vaativat korjaamisen onnistumisen mittaamista, kaupunki kehitti työterveyshuollon kanssa oman kyselyn joka ei anna viranhaltijoidenkaan mukaan tietoa terveyshaitan tasosta tai sen laskusta.

Sisäilmaneuvottelukunnassa näennäiskysely sai rajua kritiikkiä, sillä validi kysely jolla terveyshaittaluokka voidaan tutkia, olisi ollut ilmaisesti Vantaan käytössä. Yliopisto tarjosi kyselypatteriston Vantaalle seurantaa varten. Kyselypatteriston kysymykset eivät edes nauti tekijäinoikeussuojaa, vaan ovat olleet pitkälti sisäilmatutkimuksessa jo 30 vuotta yleisesti käytettyjä - ja siksi valideja ja moneen kertaan vertaisarvioituja.

Viranhaltijat eivät suostuneet mittaamaan validisti korjausten onnistumista. Toimimattomat korjaukset nielevät miljoonia vuosittain. Viranhaltija torppasivat myös Olavi Homijoien terveystaloudellisen tutkimuksen (millaiset korjaukset laskevat kustannuksia). Tutkimus olisi ollut ilmainen. Eilen Yle utisoi tutkimustuloksista, joissa muut kunnat olivat mukana.

Iso moraalinen ja laillinen ongelma on yhä se, että kaupunki ei ole millään tavalla varmistanut riskikoulujen ja -päiväkotien terveyshaitan tason laskeneen säälliselle tasolle. Tämä vaatisi ilmaisen kysymyspatteriston käyttämistä parissa kymmenessä tilassa.

  • Vihreät esittävät ensi vuoden budjettiin tektilisäystä, jolla sietämättömän ja merkittävän riskin kouluissa ja päiväkodeissa terveyshaitan taso tarkistetaan tarkistetaan Vantaan käyttöön ilmaiseksi annetulla kyselyllä.

Kuva: Tutkimustulokset pähkinänkuoressa eli koulukohtaiset oire- tai olosuhdepylväiköt saa kysyttäessä osoitteesta sisailma -at- vantaa.fi ja kirjaamo -at- vantaa.fi. Julkisuuslain mukaan nämä tulee antaa (ja jos ei saa, kannattaa kysyä viranhaltijapäätöstä näiden epäämisestä). Merkittävän ja sietämättämän riskin kohteet vaatisivat välitöntä puuttumista.

Vantaa sensuroi kuntotutkimusten tuloksia

Vantaa sensuroi ainoana kuntana Suomessa koulujen ja päiväkotien kuntotutkimuksia, sekä vaatimaan näistä rahaa. Näin edes vanhempainydnistyksellä ei ole ollut varaa saada sensuroitujakaan kuntotutkimuksia kouralisesta kouluista. Ykisttäisen kuntotutkimuksen voi vanhempi saada ilmaiseksi. Vantaan tulkinta on ristiriidassa mm. tietosuojavaltuutetun toimiston ja hallinto-oikeuden prosfessaorin sekä yleisen käytännön kanssa: tietosuoja koskee ihmisiä, ei mikrobeja.

Kuva: Yllä sensuroimaton ja alla sensuroitu screenschot Simonkallion koulun kuntoraportista. Sisäilmaoireiden aiheuttajat on sensuroitu. Tälle ei ole tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan tarvetta, ja myös alan huippujuristit torppaavat sensuroinnin. Hallintojuristi pianotti sitä miten tärkeää on että tilan käyttäjillä on oikeus tietää tilojen aiheuttamista oireista.

Myöskään kuntotutkimuksia tekevät yritykset eivät pidä sensurointia tarpeellisena (osaavat kyllä lakinsa) ja osa yrityksistä sisällyttääkin klausuulin tutkimukseen, että se on julkaistava kokonaisena. Sen sijaan tietosuojalain mukaan tutkimusten tekijöiden yhteystietojen julkaisuun tulee olla lupa. Se on helppo varmistaa pyytämällä tutkimukseen vain luvalliset yhteystiedot, eikä sinne ole muuta tapana laittaakaan. Tämä on huomattavasti halvempaa kuin kaupungin tekemä tai teettämä erillinen sensurointi.

Ilman avoimuutta ei saavuteta luottamusta. Tosiasioiden tunnustaminen on ensimmäinen askel niiden korjaamiseen.

Vaikka Vantaalla avoimuus sisäilmaongelmista on ottanut takapakkia sensuroinnin myötä, moni asia on edennyt: tiedotteita julkaistaan, prosessit on laadittu ja ensitarkastuksen jonot ovat lyhentyneet. Kannattaisi vielä ottaa mallia kunnista joissa luottamus sisäilma-asioiden hoitoon on hyvä.

Vanhempien tiedonsaanti jäi kuolleeksi kirjaimeksi

Viime vuonna vihreät saivat kokoomuksen kanssa kaupunginhallituksessa vanhempien edustuksen mukaan koulukohtaisiin sisäilmatyöryhmiin. Käytännössä tämä toteutui vain Simonkallion koulussa, ja viranhaltijoiden mukaan kokeiluna. Vanhempainliitto kuitenkin suosittaa valtakunnallisesti käytäntöä, jossa vanhempien edustus huomioidaan ihan tiedonkulun parantamiseksi, ja siitä on hyvät kokemukset eri puolilla Suomea.

Kuva: Mikkolan koulun kuntotutkimuksesta viemärivuodosta. Vantaalla on kouluja, joissa kuntotutkimuksissa on toistuvasti eri vuosina todettu samat ongelmat ilman että niitä on korjattu. Sisäilma-asiat ovat koottu sivustolle jota ei ole linkitetty koulujen sivuille. Sivustolta uupuvat mm. terveysviranomaisten lausunnot ja useat sisäilmatutkimukset. Tiedotteita laaditaan runsaasti, mutta näissa ei ole linkkejä sisäilmatutkimuksiin kuten muissa kunnissa on tapana. Kuntotutkimuksista on sensuroitu terveysriskiä aiheuttavat tulokset, kuten mikrobit.

Myöskään oireilmoitusista ei kulje tieto terveysinsinööreille, saati valtuutetuille (esim vuosittainen koonti määristä). Ne kuitenkin ovat hälytyskelloja sisäilmaongelmiin - mikäli vanhemmat ja oppilaat tietävät miten tehdä niitä, ja tunnistavat oppilaiden sisäilmaoireet. Yleensä niitä ei osata tehdä ilman että kysytään erikseen, ja on luottamus siitä että niillä on merkitystä.

Joskus viranhaltijat ovat sekoittaneet oireilmoitukset (yksittäisen ihmisen huomio, vaatii aktiivisuutta) oirekyselyyn (tutkimus, terveyshaitan määrä otoksessa). Hyvästä oirekyselystä voidaan päätellä myös mahdollisia sisäilmaongelman syitä.

Linkkejä 

 

***

Avainsanat: #sisilmaongelma #homeokoulu #avoimuus #korjausrakentaminen #budjetti #oirekysely #terveystaloudellisuus #koulu #varhaiskasvatus #päiväkoti

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
29.11.2021

Sisäilmatilanne Vantaalla

Puolueiden yhteinen neuvottelukunta paneutui viimeiset vuodet sisäilmaongelmien ratkaisemiseen yhdessä eri toimialojen ja Vantin kanssa.

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan suositukset jäivät ehkä valtuustokauden vaihtumisen jalkoihin, eikä tieto ongelmakohdista ole siirtynyt uudelle kaupunkitilalautakunnalle. Tässä viimevuoden suositukset, jotka pääosin vielä odottavat toteutumista.

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan lausunto tekniselle lautakunnalle

Asia: Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan lausunto, joka koskee Vantaan kaupungin talousarviokehystä vuodelle 2021.

Sisäilma-asioiden neuvottelukunta lausuu budjettikehyksestä vuodelle 2021 seuraavaa:

Sisäilma-asioiden neuvottelukunta on toiminut elokuusta 2017 lähtien tehtävänään seurata sisäilma-asioita Vantaalla. Neuvottelukunnan kokouksiin osallistuu luottamushenkilöiden lisäksi eri toimialojen viranhaltijoita sekä sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunta on toiminnallaan edistänyt Vantaan kaupungin toimintaa sisäilma-asioissa ja jatkossakin kokouksissa käytävällä vuoropuhelulla on suuri merkitys toimintatapojen ja prosessien kehittämisessä. Neuvottelukunnalla ei kuitenkaan ole päätösvaltaa talousarvioon. Tässä lausunnossa neuvottelukunta nostaa esiin seikkoja, jotka tulisi huomioida talousarviokehyksen laadinnassa.

Yleistä

Sisäilma-asioiden hoitaminen Vantaalla on edistynyt kuluneen valtuustokauden aikana toivottuun suuntaan. Luottamushenkilöiden, kaupungin työntekijöiden ja kuntalaisten tiedonsaantia on siitäkin huolimatta syytä edelleen parantaa ja kaupungin kollektiivista osaamista sisäilma-asioissa on jatkuvasti kehitettävä. Tavoitteena on oltava sisäilmasta sairastuneiden esteettömyys kaupungin palveluissa sekä yleisen luottamuksen lisääminen avoimuuden avulla.

Sisäilmatilanteen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ja suunnitelmat kannattaa selvyyden vuoksi koota omaksi kappaleeksi talousarvioon.

Väistötilat

Terveiden väistötilojen puute hidastaa Vantaalla sisäilmakorjausten toteutusta. Mikäli altistuminen oireilua aiheuttavalle tekijälle pitkittyy, sisäilmasta sairastuneen toipuminen pitkittyy tai sairaus voi muuttua krooniseksi. Toiminta on siirrettävä väistötiloihin mahdollisimman pian ongelmien havaitsemisen jälkeen, mikä edellyttää kaupungilta nykyistä parempaa varautumista. Väistötiloja on hankittava riittävästi eri puolilta kaupunkia, jotta päivittäinen koulu-, työ tai asiointimatka ei muodostu kohtuuttoman pitkäksi. Myös osakorjausten yhteydessä on suositeltavaa hyödyntää väistötiloja työnaikaisten terveyshaittojen vähentämiseksi.

Korjaaminen ja onnistumisen mittaaminen

Vantaan kaupunki on kehittänyt uudis- ja korjausrakentamista oikeaan suuntaan. Sisäilmaongelmista kärsivien rakennusten laaja korjaaminen osakorjausten sijaan on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Kaikessa rakentamisessa kannattaa panostaa suositusten mukaiseen sisäilmaterveelliseen rakentamistapaan sekä sisustuksen sisäilmaesteettömyyteen, vaikka se aiheuttaa lisäkustannuksia.

Korjausrakentamisessa rakenteiden ja vaurioiden huolelliset tutkimukset ennen toimenpiteitä ovat avainasemassa korjausten onnistumisen kannalta. Jotta korjaukset voidaan varmentaa onnistuneiksi, oireilun väheneminen ja käyttäjien terveydentilan koheneminen on todennettava uskottavilla mittauksilla.

Ilmanvaihdon riittävyys

Tasapainoinen ja määrältään riittävä ilmanvaihto on hyvän sisäilman perusedellytys. Ilmanvaihtojärjestelmien kuntoon, huoltoon sekä huoltotoimenpiteiden dokumentointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ilmanvaihdon riittävyys tulee varmistaa myös silloin, kun tilojen käyttäjämäärää lisätään tai niihin tuodaan päästöjä aiheuttavia materiaaleja.

Kohteissa, joissa on havaittu ilmanvaihdon ongelmia tai esimerkiksi viemärin hajua, on ryhdyttävä toimenpiteisiin mahdollisimman pian. On syytä varmistaa, että nopeaan reagointiin on riittävät resurssit.

Siivouksen ja kiinteistöhuollon laatu

Siivouksen ja kiinteistönhuollon laadun seuranta edellyttää nykyistä huolellisempaa keskittymistä laatukriteereihin, seurantaan ja reklamointikäytäntöihin. On myös tarkasteltava, onko tilatun siivouksen määrä riittävä kohteen käyttöön nähden. Käyttäjien havaitsemat puutteet kiinteistönhoidossa täytyy pystyä korjaamaan nykyistä paremmin ja nopeammin.

Mahdollisimman aikainen kontakti terveydenhuoltoon

On pyrittävä siihen, että sisäilmasta aiheutuva oireilu saadaan mahdollisimman pian ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tietoon. Kouluterveydenhuollon sekä työterveydenhuollon resursseja on arvioitava kokonaisuutena huomioiden myös sairauspoissaolojen tai työkyvyttömyyden pitkäaikaiset vaikutukset.

Sisäilmaan liittyvän oireilun käsittelyä tulee keskittää sisäilmaterveydenhoitajalle ja muille aiheeseen perehtyneille asiantuntijoille. Asiantuntijoiden osaamista on jatkuvasti kehitettävä ja myös muulle henkilökunnalle on järjestettävä koulutusta sisäilmaan liittyvistä asioista.

Sisäilmaterveydenhoitajan osaamista kannattaa hyödyntää oireilevien koululaisten terveydentilan ylläpitämisessä ja opetuksen järjestämisessä. Myös huoltajia tulee tiedottaa kattavasti tarjolla olevasta avusta.

Pitkän tähtäimen suunnitelma

Akuuttien ongelmien ratkaisujen lisäksi on suositeltavaa laatia pitkän tähtäimen suunnitelma sisäilmatilanteen parantamiseksi. Toimintamallien ja prosessien parantamisen lisäksi on arvioitava myös investointi- tai käyttömenoja kasvattavien toimenpiteiden kokonaistaloudellisuutta pitkällä aikavälillä.

Pitkän tähtäimen suunnitelmassa voidaan esimerkiksi aikaistaa ilmanvaihdoltaan riittämättömien rakennusten korvaamista tai peruskorjausta, mikäli se arvioidaan kasvavan kapasiteetin sekä terveyshyötyjen perusteella kannattavaksi. On myös syytä arvioida kriittisesti, kannattaako huonokuntoisten rakennusten elinkaarta pitkittää.

Uusia rakenteita ja menetelmiä kannattaa kokeilla suunnitelmallisesti sekä monipuolisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

***

Lausunnon taustalla huonokuntoisia päiväkoteja ja kouluja

Vantaalle tulee joka vuosi noin 500 lasta lisää. Tämän lisäksi moni päiväkoti ja koulu aiheuttaa terveyshaittaa. Monen korjauksia on siirretty vuosia.

Aina kyse ei kuitenkaan ole suurista korjauksista: esimerkiksi viemärinhaju joka johtuu riittämättömästä ilmanvaihdosta tai korvausilmasta on helposti korjattavissa.

  • Vihreät vaativat viime budjettiin aikataulutettua suunnitelmaa ilmanvaihdon virheiden korjaamiseksi. Ongelmakohteiden listaaminen ja suunnitelman laatiminen ei  kuitenkaan käynyt sdp:lle ja kokoomukselle. Kyse ei ollut mistään suuritöististä korjauksista, vaan pitkälti säädöistä ja tuloilman varmistamisesta esimerkiksi lisäventtiilillä tai pienellä jatkuvalla ilmanvaihdolla.

Muutama vuosi sitten tehtiin laaja yliopiston tutkimus, missä koulujen ja päiväkotien rakenteet, tehdyt korjaukset ja kaikki tekniset sisäilmatutkimukset sekä lasten ja työntekijöiden oirekysely käytiin tutkimusryhmän kanssa läpi. Tutkimusryhmässä oli niin insinööriä kuin sisäilmsairauskiin erikoistunutta kansainvälisesti meritoutunutta alan lääkäriäkin.

Tulosten mukaan suurin osa sisäilmakorjauksista epäonnistuu, eikä korjausten onnistumista ei seurattu. Usein kosteus jätetään rakenteisiin, eikä sisäilmatutkimusten toimenpidesuosituksia noudateta. Terveyden kannalta merkittäväin löydösä oli kuitenkin merkittävän ja sietämättlömän riskin kohteet, joissa terveyshaitan taso on saatava välittömästi alas, tai ihmiset siirrettävä väistötiloihin. Terveydensuojelulain mukaan tällaisissa tiloissa ei saa työskennellä.

  • Sen sijaan että kaupunki olisi varmistanut rakentamisen ja korjaamisen laatua, tutkimusta vähäteltiin, ja Tilakeskuksen mukaan “se ei aiheuta mitään toimenpiteitä”.

Käytännössä kuitenkin moni pahasti sisäilmaongelmainen rakennus priorisoitiin korjauslistalle, ja yhä enemmän tehdään peruskorjaustasoisia sisäilmakorjauksia. Silti yhä kuntotutkimusten suosituksia jätetään tekemättä ja kosteus jätetään rakenteisiin (mm. Askiston koulu korjaus).

Kun poliitikot vaativat korjaamisen onnistumisen mittaamista, kaupunki kehitti työterveyshuollon kanssa oman kyselyn joka ei anna viranhaltijoidenkaan mukaan tietoa terveyshaitan tasosta tai sen laskusta.

Sisäilmaneuvottelukunnassa näennäiskysely sai rajua kritiikkiä, sillä validi kysely jolla terveyshaittaluokka voidaan tutkia, olisi ollut ilmaisesti Vantaan käytössä. Yliopisto tarjosi kyselypatteriston Vantaalle seurantaa varten. Kyselypatteriston kysymykset eivät edes nauti tekijäinoikeussuojaa, vaan ovat olleet pitkälti sisäilmatutkimuksessa jo 30 vuotta yleisesti käytettyjä - ja siksi valideja ja moneen kertaan vertaisarvioituja.

Viranhaltijat eivät suostuneet mittaamaan validisti korjausten onnistumista. Toimimattomat korjaukset nielevät miljoonia vuosittain. Viranhaltija torppasivat myös Olavi Homijoien terveystaloudellisen tutkimuksen (millaiset korjaukset laskevat kustannuksia). Tutkimus olisi ollut ilmainen. Eilen Yle utisoi tutkimustuloksista, joissa muut kunnat olivat mukana.

Iso moraalinen ja laillinen ongelma on yhä se, että kaupunki ei ole millään tavalla varmistanut riskikoulujen ja -päiväkotien terveyshaitan tason laskeneen säälliselle tasolle. Tämä vaatisi ilmaisen kysymyspatteriston käyttämistä parissa kymmenessä tilassa.

  • Vihreät esittävät ensi vuoden budjettiin tektilisäystä, jolla sietämättömän ja merkittävän riskin kouluissa ja päiväkodeissa terveyshaitan taso tarkistetaan tarkistetaan Vantaan käyttöön ilmaiseksi annetulla kyselyllä.

Kuva: Tutkimustulokset pähkinänkuoressa eli koulukohtaiset oire- tai olosuhdepylväiköt saa kysyttäessä osoitteesta sisailma -at- vantaa.fi ja kirjaamo -at- vantaa.fi. Julkisuuslain mukaan nämä tulee antaa (ja jos ei saa, kannattaa kysyä viranhaltijapäätöstä näiden epäämisestä). Merkittävän ja sietämättämän riskin kohteet vaatisivat välitöntä puuttumista.

Vantaa sensuroi kuntotutkimusten tuloksia

Vantaa sensuroi ainoana kuntana Suomessa koulujen ja päiväkotien kuntotutkimuksia, sekä vaatimaan näistä rahaa. Näin edes vanhempainydnistyksellä ei ole ollut varaa saada sensuroitujakaan kuntotutkimuksia kouralisesta kouluista. Ykisttäisen kuntotutkimuksen voi vanhempi saada ilmaiseksi. Vantaan tulkinta on ristiriidassa mm. tietosuojavaltuutetun toimiston ja hallinto-oikeuden prosfessaorin sekä yleisen käytännön kanssa: tietosuoja koskee ihmisiä, ei mikrobeja.

Kuva: Yllä sensuroimaton ja alla sensuroitu screenschot Simonkallion koulun kuntoraportista. Sisäilmaoireiden aiheuttajat on sensuroitu. Tälle ei ole tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan tarvetta, ja myös alan huippujuristit torppaavat sensuroinnin. Hallintojuristi pianotti sitä miten tärkeää on että tilan käyttäjillä on oikeus tietää tilojen aiheuttamista oireista.

Myöskään kuntotutkimuksia tekevät yritykset eivät pidä sensurointia tarpeellisena (osaavat kyllä lakinsa) ja osa yrityksistä sisällyttääkin klausuulin tutkimukseen, että se on julkaistava kokonaisena. Sen sijaan tietosuojalain mukaan tutkimusten tekijöiden yhteystietojen julkaisuun tulee olla lupa. Se on helppo varmistaa pyytämällä tutkimukseen vain luvalliset yhteystiedot, eikä sinne ole muuta tapana laittaakaan. Tämä on huomattavasti halvempaa kuin kaupungin tekemä tai teettämä erillinen sensurointi.

Ilman avoimuutta ei saavuteta luottamusta. Tosiasioiden tunnustaminen on ensimmäinen askel niiden korjaamiseen.

Vaikka Vantaalla avoimuus sisäilmaongelmista on ottanut takapakkia sensuroinnin myötä, moni asia on edennyt: tiedotteita julkaistaan, prosessit on laadittu ja ensitarkastuksen jonot ovat lyhentyneet. Kannattaisi vielä ottaa mallia kunnista joissa luottamus sisäilma-asioiden hoitoon on hyvä.

Vanhempien tiedonsaanti jäi kuolleeksi kirjaimeksi

Viime vuonna vihreät saivat kokoomuksen kanssa kaupunginhallituksessa vanhempien edustuksen mukaan koulukohtaisiin sisäilmatyöryhmiin. Käytännössä tämä toteutui vain Simonkallion koulussa, ja viranhaltijoiden mukaan kokeiluna. Vanhempainliitto kuitenkin suosittaa valtakunnallisesti käytäntöä, jossa vanhempien edustus huomioidaan ihan tiedonkulun parantamiseksi, ja siitä on hyvät kokemukset eri puolilla Suomea.

Kuva: Mikkolan koulun kuntotutkimuksesta viemärivuodosta. Vantaalla on kouluja, joissa kuntotutkimuksissa on toistuvasti eri vuosina todettu samat ongelmat ilman että niitä on korjattu. Sisäilma-asiat ovat koottu sivustolle jota ei ole linkitetty koulujen sivuille. Sivustolta uupuvat mm. terveysviranomaisten lausunnot ja useat sisäilmatutkimukset. Tiedotteita laaditaan runsaasti, mutta näissa ei ole linkkejä sisäilmatutkimuksiin kuten muissa kunnissa on tapana. Kuntotutkimuksista on sensuroitu terveysriskiä aiheuttavat tulokset, kuten mikrobit.

Myöskään oireilmoitusista ei kulje tieto terveysinsinööreille, saati valtuutetuille (esim vuosittainen koonti määristä). Ne kuitenkin ovat hälytyskelloja sisäilmaongelmiin - mikäli vanhemmat ja oppilaat tietävät miten tehdä niitä, ja tunnistavat oppilaiden sisäilmaoireet. Yleensä niitä ei osata tehdä ilman että kysytään erikseen, ja on luottamus siitä että niillä on merkitystä.

Joskus viranhaltijat ovat sekoittaneet oireilmoitukset (yksittäisen ihmisen huomio, vaatii aktiivisuutta) oirekyselyyn (tutkimus, terveyshaitan määrä otoksessa). Hyvästä oirekyselystä voidaan päätellä myös mahdollisia sisäilmaongelman syitä.

Linkkejä 

 

***

Avainsanat: #sisilmaongelma #homeokoulu #avoimuus #korjausrakentaminen #budjetti #oirekysely #terveystaloudellisuus #koulu #varhaiskasvatus #päiväkoti

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.