Verotuksen oikeudenmukaisuus ja veronkierto
Kiinteistöeron nosteolle ei ole tarvetta. Lisää verotuloja olisi saatavilla eniten suitsimalla veronkiertoa. Perussuomalaiset ja keskusta ovat äänestäneet veronkiertoa vähentäviä toimia vastaan EU:ssa, mutta Suomessakin voidaan tehdä paljon. Taloushistoriallisesti elvytys kannattaa kohdentaa väätuloisimmille, sillä heillä se menee pitkälti ruuan kullutuksesen, varakkaimmilla sukanvarten. Suomessa maakaakin nyt 6 miljardia varoja pankkitileillä. Vantaa on vähiten velkaa Helsingin jälkeen suurista kunnista.
Kunnallisverojen noston sijaan velkajousto kannattaa
Vantaa on yksi vähiten velkaisimmista kunnista, kun tarkastellaan kymmentä suurinta. Tämä kertoo toki siitä, että uusien rakennusta rakentamien ja sisäilmaongelmien korjaaminen on ollut vähäisempää.
Viimevuoden tilinpäätös oli plussalla 55 miljoonaa euroa. Verotuloja tuli odottettua enemmän ja valtion koronatukea käytettiin velan maksuun - ja leikkauksia tehtiin 41 miljoonaa euroa.
Kun kyse on lyhytaikaisesta kriisistä, velkaa voidaan ottaa hieman sen yli pääästäkseen. jotta palveluista leikkaaminen ei kasvata kuluja kohttuuttomasti. Kuluja kasvattavat mm. hoitovelka, huostaanotot, kroonistuneet sairaudet, päihteiden lisääntynyt käyttö ja koulupudokkaat.
Pitkällä aikavälillä runsaalla velalla on isompi riski. Hyvin pieni veronkorotus voisi olla kestävämpi tapa tasapainottaa taloutta kuin pelkät leikkaukset, mutta sille tuskin on tarvetta, kun vertulot ensimmäisessä kvartaalissa 17 miljoonaa suuremmat kuin oletettiin.
Vantaa nosti jo kiinteistöveron
Vantaa nosti kiiteistöveroja viime budjetissa, eikä lisänostolle ole tarvetta.
Veronkierto lisääntynyt
Ennen koronaa valtiontalouden säästötarve on yhtä suuri kuin veronkierrolla kadonnut verokertymä. Edellisten hallitusten esitykset ovat vain lisänneet verosuunnittelun mahdollisuuksia ja määrää. Edes EU-tasolla perussuomalaiset, kokoomuslaiset ja keskustalaiset mepit eivät ole valmiit hilltisemään verokeinottelua.
Valtion tuleja ja veropohjaa tulee laajentaa suitsimalla verosuunnittelua. Se että monikanalliset yrityset maksavat veroja, helpottaa suomalaisten pienyritysten kilpailuasemaa. Nyt monikansalliset maksavat murto-osa veroista joita pienyritykset maksavat. On myös oikeudenmukaista, että myös rikkaat pääomat maksavat veroja.
On hyvä miettiä tulojakin.
Verot kannattavat
Säästötoimilla saatetaan heikentää taloutta: tulonsiirrot pienituloisille kasvattavat kotimaista kysyntää ja niistä leikkaaminen loisi taantumaa. Säästöt aiheuttavat myös terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka aiheuttavat merkittäviä kustannuksia tulevaisuudessa.
Taloushistoriallisesti korkea veroaste korreloi selkeästi talouskasvun kanssa. Pienituloisten tulonsiirrot kasvattavat kotimaista kysyntää, sillä ne menevät juurikin ruokaan. Suurituloisten suuremmat tulot eivät kotimaista kysyntää lisää, joten suurituloisten verojen pienennys ei lisää talouskasvua.
Veronkierto tuo säästöt kouluihin ja hoivaan
Koulut ja terveydenhuolto aiheuttavat suuren osan valtion menoista. Koulutukseen on panostettava, jotta tulevaisuuden kilpailukyky ei kärsi - tästä muistuttaa myös Elinkeinoelämän Keskusliitto. Kahdessa hallituskaudessa koulutuksesta on leikattu 1,5 miljardia. Myös kouluttautumismahdollisuuksia on leikattu: 43% vain peruskoulutodistuksen saaneista nuorista on joutunut rajoittamaan opintojaan taloudellisista syistä. Tämä on huono juttu tulevaisuuden työmarkkinoille.
Ihan rikkaimmat maksavat väihten veroja
Varakkain promille maksaa tuloistaan vähiten veroja. Tämä johtuu siitä, että tuloista iso osa alkaa olla pääomatuloja, ja siitä että varakkain promille myös voi kiertää veroja helpoiten.
Miten elvytys toimii?
Kun tarkastellaan taloushistoriaa ja taloustieteen näkökulmasta miten elvytyksen toimintaa, elvytys tulee kohdentaa vähävaraisimmille. Heille se menee käytännössä ruokaan. Ruuan kotimaisuusaste on myös hyvä, mikä kertaa vaikutusta edelleen. Paremmin toimeentuleville suunnatut veronalennukset taas menevät sukan varteen. Suomalaisten sukanvarressa onkin nyt ennätyksellinen määrä varallisuutta. Käytännössä vain köyhille suunnattu veronalennus elvyttää merkittävästi taloutta.
Uudet työpaikat
Talous on ennen kaikkea riippuvainen työllisyydestä. Uusia työpaikkoja syntyy lähinnä pieniin ja keskisuuriin yritykseen. Tapahtuma-ala on ottanut ison kolauksnen koronan myötä, vaikka luovien alojen tulisi olla tulevaisuutta, ja ne työllistävät metsäteollisuutta enenmän. Yritysten perustamiseen ja koronarkiisin yli pääsemiseen tulee olla tukea. Tukea, joka auttaa kriisin yli tai uuden alkuun.
Työllisyydestä olen kirjoittanut toisaalla. Nuorisotyöllisyyttä tulee tukea koronakriisin yli antamalla enemän kesätyöseteleitä, jotka auttavat löytämään ensimmäisen työpaikan. Maahanmuuttajien työllisyytät tuetaan mm kieli- ja yrittäjäkurssein, ja Vantaan uusista yrityksistä onkin 40 prosenttia maahanmuuttajien perustamia - ravintolat vain pienenä vähemistönä.
Kulttuuri Vantaalla
Ehdotin että taitelijoita ja luovien aloja työllistettäsiin kaupungin toimesta luomaa valoa, väriä ja elämää katukuvaan ja palvelutalojen pihoille, sillä isot ja kalliit tapahtumat jäivät toteutumatta. Tämä vähentäisi kulttuurin nälkää, masennusta ja ikäihmisten virikkeetöntä koronavuotta, ja ennen kaikkea työllistäisi tekijöitä.
***
#verotus #verotulot #verot #talous
Kirjoita uusi kommentti