Kaupunginhallituksessa on tiukka aikataulu sen perässä olevan budjettivaltuuston vuoksi. Silti sinne on tungettu asioita, jotka vaatisivat asiallisen käsittelyn - yleiskaava näistä raskaimpana. Mukana myös mm. sisäilma-asioiden tiedonkulkua käsittelevä aloite. Siinä missä Kouvolan ja muiden pikkukaupunkien hallituket kokoontuvat viikoittain, Vantaalla pamahtaa joka toinen viikko niin suuri esityslista, että usein osa asioista tulee juostua liian nopeasti, ja osa siirtyy seuraavaan kokoukseen ihan ajanpuutteen vuoksi sutjakasta puheenjohtajasta huolimatta.

Yleiskaava kehittää Tikkurilaa, Aviapolista ja Myyrmäkeä

Kaupunkiin laaditaan noin neljä kaupunkitasoista yleiskaavaa vuosisadassa. Uusi kaupungin yleiskaava 2020 ohjaa maankäyttöä vuoteen 2050. 

Kaavoituksessa on pohdittu kaupungistumista, vahvaa kasvua, kestävyyttä, ilmastonmuutosta ja sogregaatiota. Kasvu painottuu erityisesti keskuksiin, eli Tikkurila, Aviapolis ja Myyrmäki vahvistuvat. Vahvin kasvukäytävä on Vantaan ratikan ympäristö. Ratkaisu mahdollistaa kulttuuriympäristön, luontoarvojen ja viherrakenteen turvaamisen. 

Ratikka yhdistää Tikkurilan ja Lentokenttään. Ratikka kytkee eriytymiskehityksen uhkaamia asuinalueita tiiviimmin kiinni kaupunkirakenteeseen parantaen mm. työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuutta. 

Uusin asemanseutuina mukana ovat Kivistön keskustan laajennus Lapinkylän asemalle, Vallinojan asemanseutu pääradan varressa sekä Länsisalmen metroasema Östersundomissa. 

Joukkoliikennekaupungin kehittymistä tukee myös yleiskaavan jatkosuunnittelua ohjaavat linjaukset liikkujan laadukkaasta lähiympäristöstä. Yleiskaavassa on määritelty seudullisesti kattava ulkoilureittien verkosto sekä pyöräilyn baanat. Peilinä tiivistyvälle joukkoliikennekaupungille, on yleiskaavan ekologinen verkosto sekä merkittävä määrä täydennyksiä nykyiseen luonnonsuojeluverkostoon.

Yleiskaava on oma postauksen asia. Muun muassa maantiessä 152 on tutkittava toinen vaihtoehto. Kaupunginhallituksen teksteissä ei kerrota yleiskaavatoimikunnan päätöksistä kuin muutama asia. Esimerkiksi Porttipuiston kaupun rajaus on keskusteluttanut matkan varrella. 

Aion kysyä siitä, että mikäli tunnelirata ei synny (se ei saanut rahoitusta, ja Vapaavuori asiaa ajanut ei jatka) suojaako tai torppaako yleiskaava mahdollisuuden raiteiden kehittämiseen Tikkurilan kautta.

Kaupunki skeptinen avoimeen dataan

Avoin data on tuonut satojen miljoonien säästöjä hallinnoille (esim. Britania) siellä missä sitä on otettu käyttöön. Jostain käsittämättömästä syystä Vantaan kaupunki on nyt sitä mieltä, että se maksaa liikaa. Kaupunki lausuu avoimesta datasta mielipiteensä.

Sisäilma-asioissa avoimuutta ei paranneta

Viranhaltijoiden mukaan kuntoraporttien sensuroiminen viranhaltijoiden mieleiseksi maksaa liikaa, joten vain pieni osa kuntoraporteista voidaan julkaista. On pöyristyttävää, että kuntoraporteista halutaan sensuroida niin paljon. Riittäisi se että pyydettäisiin kuntoraportteja tilatessa tallentamaan myös allekirjoittamaton versio, tai jätettäisiin sivu missä allekirjoitukset ovat, pois.

Sen sijaan kannattaiis ottaa mallia kunnista, joissa luottamus on saatu sisäilma-asioissa toimimaan.

Esimerkiksi: Tuusulan tiedotteissa on 

• kuntotutkimusten selkeät tulokset (toisin kuin meillä)

• eksaktisti mitä on korjattu (toisin kuin meillä)  

• linkki nettisivuille joissa itse raportti (toisin kuin meillä). 

Tämä on saanut erittäin paljon kiitosta ja saanut kuntalaisten luottamuksen.

Tiedottaminen herätti paljon parannusehdotuksia sisäilma-asioiden neuvottelukunnassa, mutta valitettavasti nämä linjat on ilmeisesti kaupunginhallituksen tai teknisen lautakunnan päättämiä, asia oli neuvottelukunnassa vain tiedoksi ja thats it. Myös tiedottamisen kaksisuunntaisuutta on syytä parantaa. Mennyttä aikaa edustaa tiedotteet, joissa ei ole yhjteystietoja mistä kysyä tai antaan palautetta.

Aloitteen tiedonsaannin parantamisesta tehtin yhteistyössä yli puoluerajojen (Sirpa Kauppinen, Kai-Ari Lunden, Jari Jääskeläinen ja Tiina Tuomela).

Vantaan ympäripyöreät tiedotteet sekä sensuroidut raportit eivät luo luottamusta. Mutta hienoa on, että tiedotteita tehdään paljon, ja nyt vain sisältöä sinne niin se ei aiheuta turhautumista. Esimerkisi opettajat kysyvät luottamushenkilöiltä, mitä koulussa on korjattu, sillä tietoa ei tiedotteista tipu ja luottamus on mennyt. Onkin ydinasia kertoa aika eksaktisti, onko esimerkiksi märät rakenteet poistettu, jotta ei tarvitse ihmetellä miksi korjaus ei ole poistanut oireita. Nyt luottamushenkiöidenkin on ollut vaikea saada eksaktia kuvaa korjausten laadusta - useista kollegani kyselyistä huolimatta.

Kun neuvottelukunta aloittí työnsä, korjausten dokumentointi oli vielä täysin retuperällä, mutta nyt sen nyt sen pitäisi käsittääkseni olla jo siinä kunnossa että tiedetään mitä on korjattu. Työtä on vielä tehtävänä. Tätä ei helpota Vantaan maine työnantajana, jossa ei voi ei tehdä työtään hyvin sisäilma-asioiden parantamiseksi.

Tässä koko 1600 sivuinen esityslista