Vantaan haaste on se, että tänne muuttaa paljon ihmisiä, mutta 40-vuoden kieppeillä kaupungista muutetaan pois perheen kanssa. kuntalaisen veroäyrit ovat korkeimmillana 40-vuodesat eteenpäin. Tässä muutama ajatus millä takalataan tätä ongelmaa:

1. Avataan kaavoituksessa alueita pientaloille, ja nopeutetaan byrokratiaa omakotirakentmisessa. Voidaanko maanmyyntituloja myös saada näin lisää. Tämä ei tarkoita pelkästään yhdyskuntarakenteen hajauttamista, vaan ihmisille on tarjottava myös perheasuntoja esimerkiksi tiiviissä ja matalassa ekologisessa kaavassa, joka mahdollistaa myös joukkoliikenteen kulun. 

2. Kerrostalopuolella kartanonkosken näköistä, niin saadaan hyviä veronmaksajia pysymään tässä kaupungissa. Kartanonkoski on alue, jolla viihdytään ihan hyvän arkkitehtuurinsa vuoksi.

3. Yksiöiden ja kaksioiden sijaan kaavassa suurempiakin asuntoja, muuten perheen ja tulojen kasvaessa ei löydy enää tästä kaupungista paikkaa?

4. Ennen koulujen valintaa muutetaan herkästi, mutta koulun valinnan jälkeen - kun verotuotto lisääntyy - pysytään kaupungissa jo ihan lasten kavereiden vuoksi.

Koulujen ja päiväkotien on oltava sisäilmaltaan kunnossa ja luottamus siihen että terveyshaitta poistetaan. Ensisijaista on terveyshaitan poistaminen sietämättömän ja merkittävän riskin kohteista, sekä korjauksen onnistumisen varmistaminen. Avoimuus sisäilmaviestinnässä toisi kaikki kuntoraportit ja korjauskertomusen verkkoon, ja sitä kautta luottamuksen.

5. Koulut tarjoavat

• hyvää opetusta ja riittävästi henkilökuntaa,
• koulunjälkeistä harrastetoimintaa (ns. Islannin malli), 
• suuntautumislinjoja (musiikki, luonnontieteet, kuvataide, kielet jne),
• toimivan varhaisen kolmiportaisen tuen sekä
• sen että kiusaamiseen puututaan.  

Varhaiskasvatuksen on oltava ammattitaitoista ja laadukasta, ja kielikylvyt ovat myös pidettyjä.

6. Tärkeää on myös että joukkoliilenteen C-vyöhykkeen alueet eli Itä-Vantaa ei slummioidu. Hyvä joukkoliikenne voisi oll kilpailutekijä, kun se kerran on rakennettu. Vaikuttaako tämä alueiden houkuttelevuuteen enemmän kuin yksikään uimahalli tai kulttipytinki. B-vyöhyke kannattaa laajentaa kattamaan koko kunta. HSL:n analyysin mukaan joukkoliikenteen käyttö lisääntyy niin että lipputulot kattavat leijonan osan kustannuksista. Joukkoliikennesuunnittelussa on kuultava asukkaita, ja esimerkiksi hyvän palvelun reittejä voidaan rakentaa yhdistämällä eril suoria linjoja kulkemaan osan matkaa samaa reittiä sen sijaan tärkeiksi oetut suorat linjat lakkautettaisiin.  

7. Tulee miettiä  myös halpoja vetovoimahotspotteja kuten vaikkapa Tuomelan koulu on ollut melkoinen asukkaiden houkutin ja monimuotoisia, pieniäkin lähluontokohteita on arvostetaan.

8. On tuettava kullekin alueelle muodostuvaa identiteettiä yhdessä asukkaiden kanssa, ja vanhoista keskustoista on pidettävä huoltai jotta alueet eivät slummiudu. Kivistön palvelut on rakennettava.

9. Palveluiden on oltava asukkaita lähellä. Palveluverkon kattavuus ei ole ainoa asia, vaan vaikkapa se miten helposti ikäihmiset löytävät harrastukset ja toisensa. 

10. Kaupungin maineeseen vaikuttaa se, miten asukkaita kuunnellaan. Tämä tarkoittaa joskus suunnan muutosta poliittisissa päätöksissä, kuten vaikkapa koululakkautuksisssa. Luottamus kaupungin hallintoon voidaan tuhota helposti päätöksillä, joiden perustelut eivät vaikuta järjellisiltä.

Vantaa on joustava, rohkea ja rento... ja luova. Esimerkiksi koronan aikana järjestyivät muita hallinto-organisaatioita nopeammin testaus lentokentälle, ruumiiden säilytyskapasiteetti hiihtoputkeen, etäkoulu ja toistasataa ihmistä siirtyi joustavasti koronaan liittyviin tehtäviin.

Vantaa on myös köyhä, mikä on kasvattanut ketteryyttä, mutta iso syy köyhyyteen on juurikin verotulophjan rakenne: ihmiset muuttavat vaurastuttuaan pois kaupungista. Vantaalta lähestulkoon uupuu myös ylin tulokymmenes, sillä näille sopivia asuntoja ole kovin paljoa. Vain 22 prosenttia asukkaista on 3-4 hengen perheitä.

***

Avainsanat:#verotus #kunnallisvero #kaupunki #maine #vetovoima #pitovoima