Pasila-Kerava yhdellä lisäraiteella saadaan toteutettua nopeasti tunnin junavuoro Tampereen ja Helsingin välille, kun juna saa ajaa pysähtymättä ja muita junia odottamatta Tikkurilaan. 

Tällaisen nopean junan kapasiteetti on yli 1500 matkustajaa, eikä saman tunnin sisällä tule moneen vuoteen lisätarvetta toiselle junalle. Junaliikenteen vuosittainen kasvu on 2 prosentin luokkaa. 

Selvityksestä ekologinen ja ekonominen rajattu pois

Kuntien omistama Suomi-rata hankeyhtiö perustetaan suunnittelemaan ja rakentamaan uusia ratoja. Se rajaa suunnitelmansa Tampereen suuntaan vain lentotunneliin huolimatta LVM:n suosituksesta selvittää pääradan vaihtoehtoa. Huomattavasti useampi matkustaja hyötyisi kuitenkin pääradan parantamisesta. Suoraan lentokentälle matkustajien osuus on varsin pieni Helsingistä, ja Tampereeltakin lentokentälle vain 4 prosenttia.

Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on erittäin huono (0,3) suoralle radalla Tampereen radalle. Jo radan kulku Keravan jälkeen päärataa pitkin parantaisi kannattavuutta. Suurin kustannus on kuitenkin lähes 30 kilometrin tunnelin rakentaminen sisältäen mm. parin kilometrin välein ajoväylän tunneliin. Se myös rajaa käytettävää junakalustoa paloturvan vuoksi.

Lentotunneli merkittävä ilmastopäästö

Junatunnelin rakentaminen lentokentälle ja sieltä Keravalle on valtava ilmastopäästö, joka tekee hankkeesta ilmaston kannalta negatiivisen.

Hankkeessa tulisi selvittää

a) pintarata-vaihtoehto Helsingistä Lentokentälle, sekä

b) tunnin junan toteuttaminen Tampereelle yhdellä lisäraiteella vähintään Pasila-Kerava välille.

Nyt tulisi vähentää ilmastopäästöjä, ei lisätä.

Tulppana nopeille junille

Lentotunnelista tulee tulppa nopeille junille. Pääradan parantaminen olisi toteutettavissa nopeastikin, sillä suunnittelu on valmis, ja jopa EU-ten-verkon mukainen rahoitus kopausta vaille myönnetty. Pääradalla on erittäin runsaasti nopeusrajioituksia huonokuntoisuuden vuoksi, jotka tulisi saada pois koko pohjoisen junaliikenteen nopeuttamiseksi. Nyt perustettava hankeyhtiö kuitenkin kiilaa projektin kilpailevalla hankkeella, joka vaatii vähintään 11 vuoden suunnittelun.

Mahdollinen suora linjaus lentotunnelilsta Tampereelle on vasta kalvoihin piirretty viiva joka ei ole edes kaavoissa, ja itse lentotunnelissakin on erittäin paljon selvittämättä. 

Taloudellisesti kannattaisi rakentaa pintaan

Lisäraide Riihimäelle saakka maksaisi vain 270 miljoonaa, kun taas lentotunneli Tampereen suoran radan kanssa 5 700 miljoonaa eli 5,7 miljardia.

Yksi lentoputki + Tampereen uusi rata maksaa saman verran kuin 3 uutta ratahanketta (esimerkiksi Tampereen rata päärataa pitkin kokonaan, Turun tunnin rata ja Itärata). 

Tämän lisäksi lentotunneli ja uusi rata Tampereelle hidastaa nopeiden junien saamista pitkälle tulevaisuuteen, sillä hankkeen suunnittelu on ihan alkuvaiheessa, mikä luo yhteiskuntataloudellisesti kannattamattoman ja kalliin hankkeen toteuttamiseen myös epävarmuutta.