1.2.2020

Tarvitaan väistötiloja ja korjausasiantuntijoita ja korjausten onnistuminen on varmistettava oirekyselyllä

Kuntoraportit ja sisäilma-asioiden neuvottelukunnan pöytäkirjat eivät yhäkään ole kaupungin sivuilla. Korjauspuolen asiantuntijoita taarvitaan lisää, sillä kojaukseen voi kestää jopa neljä vuotta ongelman havaitsemisesta. Sisäilma-asioiden neuvottelukunta antoi lausunnon 2021 budjetin valmistelun pohjaksi, ja kiinnitti erityistä huomiota avoimuden puutteisiin.

Lähetelausunto budjettiin

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan budjettilausunnossa kiinnitettiin mm. seuraaviin asioihin huomiota:

  • Korjaamisen onnistumisen mittaamiseen oirekyselyllä on tarpeen, sillä suurin osa sisäilmakorjauksista valuu hukkaan epäonnistuneina.
  • Tarvitaan lisää väistötiloja oppilaiden sairastumisen välttämiseksi mutta myös korjausten mahdollistamiseksi.
  • Ilmanvaihtoa ja siivousta on parannettava, ja siivouksen laaduntarkkailuun panostettava.
  • Sisäilmaesteettömyyttä lisättävä.
  • Korjausasiantuntemusta tulee palkata lisää, ja muutakin henkilökuntaa aina energiansäästön osaamisesta lähtien. (Viasta korjaukseen voi kestää 4 vuotta, ja ensimmäiseen tiedotteeseenkin 2 vuotta).
  • Avoimuutta on lisättävä monella tasolla. Mm. Vanhempien edustus koulukohtaisissa sisäilmaryhmissä on tärkeä.

Menettelytapaohjeet sisäilma-asioissa

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnassa oli myös tiedoksi viranhaltijoiden laatimat menettelytapaohjeet sisäilmaongelmissa. Menettelytapaohjeista ei annettu lausuntoa, vaan käytännössä ympättiin budjettilausuntoon myös sitä koskevia kantoja. Kuten avoimempi viestintä. Nyt siis viranhaltjoiden valmistelemat ja tiedoksi merkityt menettelytapaohjeet ja luottamushenkilöiden antama budjettilausunto ovat täysin ristiriitaiset.

Menettelytapaohjeissa suurinta kritiikkiä sai avoimuuden ja tiedonkulun puute, mutta myös pitkät käsittelyajat sekä se että prosessia ei ole tarkasteltu altistuneiden oppilaiden kannalta. Tulevissa kokouksissa palataan vielä mm. puhdasilmapaviljongin sisäänpääsykriteereihin.

Vanhempien edustus tarvitaan sisäilmaongelmia käsitteleviin koulukohtaisiin ryhmiin. Orgnaisaatiouudistuksessa vanhempien edustus poistui asioiden ohjausryhnmästä. Haasteena on myös tiedon kulku terveyshaitasta: oireilmoituskäytöntö ei toimi - esimerkiksi ei kerrota mitä sisäilmaoireet ovat. Parannusta on kuitenkin saatu sisäilma-asioihin erikoistuneella terveydenhoitajalla, joka pystyisi kokoamaan vaikkapa kouluista tulleet oireilmoitukset yhteen, mutta hänen yhteystietonsa täytyy vielä saada kaupungin sivuille.

Kunnat pitävät normaalisti kuntotutkimuksia internet-sivuillaan. Vantaan viranhaltijat tulkitsevat tietosuojalainsäädäntöä niin että kuntalaisten rahoilla teetettyjä kuntoraportteja ei laiteta kaupungin sivuille. Ainoana "ongelmana" on että raporteissa näkyy tutkijan allekirjoitus. Viranhaltijat eivät kuitenkaan olleet kysyneet yrityksiltä olemassa olevista raporteista allekirjoittamattomattomia versiota Vantaalle. Yrityksiä joita Vantaa käyttää, on vain muutama.

Vantaan sivuilta ei vieläkään löydy yhteenvetotaulukoita oirekyselyn tuloksista konkreettisesti eri koulujen oireista ja olosuhdehaitoista. Syyksi viranhaltijat kertoivat sen, että niissä ei näy onko henkilökunta mukana vai ei. Tutkija olisi ollut valmis lisäämään tiedon otsikkoon. Vielä jännempää on ollut se, että "tiedotuksen parantamisen" myötä myöskään luottamushenkilöt eivät ole saaneet kuntoraportteja, vaan vain melko ympäripyöreitä tiedotteita. Sinänsä hyviä verbaalisesti mutta luottamus saavutettaisiin avoimesti faktoilla. Paljon on vielä tehtävänä avoimuuden saavuttamiseksi, mutta eteenpäin yritetään.

Keskustelun jälkeen kuntoraportit luvattiin laittaa sivuille, joten pitänee seurata valtuuston kautta että asiassa ei synny turhaa viivettä.  

Kuva: yhteenvetotaulukko ala-asteiden kroonisista oireita. Koska henkilökunnan ja oppilaiden oireet korreloivat vahvaasti, korjausten onnistuminen voidaan varmistaa kevyellä oirekyselyllä henkilökunnalla. Taulukot oireista on saatavilla ylä- ja alakouluista Tilakeskukselta osoitteesta kirjaamo@vantaa.fi. Viranhaltijat halusivat rauhassa informoida näistä Yliopiston oirekyselyn tuloksista henkilökunnan ja vanhemmat keväällä 2019. Tulokset ovat yhä julkisia. 

Tutkimukset seuraavaan kokoukseen

Koska korjaukset hyvin harvoin onnistuvat poistamaan terveyshaittaa, tulee kevyellä oirekyselyllä varmistaa vähentyykö todellla teveyshaitta. Pohjatiedot ovat laajassa yliopiston oirekyselyssä, joka on validi. Muuten verorahat valuvat hukkaan, eikä sisäilmatilanne parane.

Vantaalla kannattaa pohtia myös millä keinoin sisäilmaongelmia ratkotaan, ja missä kunnossa olevaa rakennuskantaa kannattaa korjata. Lausunnon viittaus erilaisten rakenteiden kokeilemiseen tarkoittaa hirsi- tai puurakentamista.

Vantaalla on tehty sisäilmatutkimusta, kuten ilmanpuhdistinkokoeilu, tutkimus siivouskemikaalien vaikutuksesta sisäilmaan sekä jo mainittu laaja yliopiston tekemä oirekysely jossa arvioitiin myös koulujen ja päiväkotien kuntoraportit, korjaukset ja rakenteet.  

* * *

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan lausunto

Lausunto 1 / 1 29.1.2020 Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan lausunto tekniselle lautakunnalle

Asia: Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan lausunto, joka koskee Vantaan kaupungin talousarviokehystä vuodelle 2021.
Sisäilma-asioiden neuvottelukunta lausuu budjettikehyksestä vuodelle 2021 seuraavaa: Sisäilma-asioiden neuvottelukunta on toiminut elokuusta 2017 lähtien tehtävänään seurata sisäilma-asioita Vantaalla. Neuvottelukunnan kokouksiin osallistuu luottamushenkilöiden lisäksi eri toimialojen viranhaltijoita sekä sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunta on toiminnallaan edistänyt Vantaan kaupungin toimintaa sisäilma-asioissa ja jatkossakin kokouksissa käytävällä vuoropuhelulla on suuri merkitys toimintatapojen ja prosessien kehittämisessä. Neuvottelukunnalla ei kuitenkaan ole päätösvaltaa talousarvioon. Tässä lausunnossa neuvottelukunta nostaa esiin seikkoja, jotka tulisi huomioida talousarviokehyksen laadinnassa.
Yleistä
Sisäilma-asioiden hoitaminen Vantaalla on edistynyt kuluneen valtuustokauden aikana toivottuun suuntaan.
Luottamushenkilöiden, kaupungin työntekijöiden ja kuntalaisten tiedonsaantia on siitäkin huolimatta syytä edelleen parantaa ja kaupungin kollektiivista osaamista sisäilma-asioissa on jatkuvasti kehitettävä. Tavoitteena on oltava sisäilmasta sairastuneiden esteettömyys kaupungin palveluissa sekä yleisen luottamuksen lisääminen avoimuuden avulla. Sisäilmatilanteen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ja suunnitelmat kannattaa selvyyden vuoksi koota omaksi kappaleeksi talousarvioon.
Väistötilat
Terveiden väistötilojen puute hidastaa Vantaalla sisäilmakorjausten toteutusta. Mikäli altistuminen oireilua aiheuttavalle tekijälle pitkittyy, sisäilmasta sairastuneen toipuminen pitkittyy tai sairaus voi muuttua krooniseksi. Toiminta on siirrettävä väistötiloihin mahdollisimman pian ongelmien havaitsemisen jälkeen, mikä edellyttää kaupungilta nykyistä parempaa varautumista. Väistötiloja on hankittava riittävästi eri puolilta kaupunkia, jotta päivittäinen koulu-, työ tai asiointimatka ei muodostu kohtuuttoman pitkäksi. Myös osakorjausten yhteydessä on suositeltavaa hyödyntää väistötiloja työnaikaisten terveyshaittojen vähentämiseksi.
Korjaaminen ja onnistumisen mittaaminen
Vantaan kaupunki on kehittänyt uudis- ja korjausrakentamista oikeaan suuntaan. Sisäilmaongelmista kärsivien rakennusten laaja korjaaminen osakorjausten sijaan on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Kaikessa rakentamisessa kannattaa panostaa suositusten mukaiseen sisäilmaterveelliseen rakentamistapaan sekä sisustuksen sisäilmaesteettömyyteen, vaikka se aiheuttaa lisäkustannuksia. Rakentamisen aikaisiin virheisiin täytyy pystyä puuttumaan nopeammin. Korjauskohteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota pölynhallintaan.
Vantaan kaupungin kiinteistöihin on kertynyt merkittävä korjausvelka, mikä ilmenee ongelmakohteiden tutkimusten ja korjausten viivästymisenä. Talousarviokehystä laadittaessa on varmistettava, että tilakeskuksella on riittävät resurssit sisäilmatilanteen korjaamiseksi.
Korjausrakentamisessa rakenteiden ja vaurioiden huolelliset tutkimukset ennen toimenpiteitä ovat avainasemassa korjausten onnistumisen kannalta. Jotta korjaukset voidaan varmentaa onnistuneiksi, oireilun väheneminen ja käyttäjien terveydentilan koheneminen on todennettava uskottavilla mittauksilla.
Viestintä ja vuorovaikutus
Sisäilmaprosessien viivästyessä on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota viestintään sekä viestinnän vuorovaikutteisuuteen. Kaupungin verkkosivuilla on oltava helposti saavutettavissa tietoa siitä, miten sisäilmaoireet tunnistetaan, milloin kannattaa tehdä oireilmoitus sekä tarvittavat viranhaltijoiden yhteystiedot. Koulujen ja päiväkotien osalta huoltajat tulee ottaa mukaan kohdekohtaisiin sisäilmatyöryhmiin. Infotilaisuuksissa tulee olla riittävän laaja edustus vastaamassa huoltajien kysymyksiin. Näillä toimenpiteillä voidaan osaltaan lisätä avoimuutta ja vahvistaa luottamusta.
Ilmanvaihdon riittävyys
Tasapainoinen ja määrältään riittävä ilmanvaihto on hyvän sisäilman perusedellytys. Ilmanvaihtojärjestelmien kuntoon, huoltoon sekä huoltotoimenpiteiden dokumentointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ilmanvaihdon riittävyys tulee varmistaa myös silloin, kun tilojen käyttäjämäärää lisätään tai niihin tuodaan päästöjä aiheuttavia materiaaleja. Kohteissa, joissa on havaittu ilmanvaihdon ongelmia tai esimerkiksi viemärin hajua, on ryhdyttävä toimenpiteisiin mahdollisimman pian. On syytä varmistaa, että nopeaan reagointiin on riittävät resurssit.
Siivouksen ja kiinteistöhuollon laatu
Siivouksen ja kiinteistönhuollon laadun seuranta edellyttää nykyistä huolellisempaa keskittymistä laatukriteereihin, seurantaan ja reklamointikäytäntöihin. On myös tarkasteltava, onko tilatun siivouksen määrä riittävä kohteen käyttöön nähden. Käyttäjien havaitsemat puutteet kiinteistönhoidossa täytyy pystyä korjaamaan nykyistä paremmin ja nopeammin.
Mahdollisimman aikainen kontakti terveydenhuoltoon
On pyrittävä siihen, että sisäilmasta aiheutuva oireilu saadaan mahdollisimman pian ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tietoon. Kouluterveydenhuollon sekä työterveydenhuollon resursseja on arvioitava kokonaisuutena huomioiden myös sairauspoissaolojen tai työkyvyttömyyden pitkäaikaiset vaikutukset.
Sisäilmaan liittyvän oireilun käsittelyä tulee keskittää sisäilmaterveydenhoitajalle ja muille aiheeseen perehtyneille asiantuntijoille. Asiantuntijoiden osaamista on jatkuvasti kehitettävä ja myös muulle henkilökunnalle on järjestettävä koulutusta sisäilmaan liittyvistä asioista.
Sisäilmaterveydenhoitajan osaamista kannattaa hyödyntää oireilevien koululaisten terveydentilan ylläpitämisessä ja opetuksen järjestämisessä.
Pitkän tähtäimen suunnitelma
Akuuttien ongelmien ratkaisujen lisäksi on suositeltavaa laatia pitkän tähtäimen suunnitelma sisäilmatilanteen parantamiseksi. Toimintamallien ja prosessien parantamisen lisäksi on arvioitava myös investointi- tai käyttömenoja kasvattavien toimenpiteiden kokonaistaloudellisuutta pitkällä aikavälillä.
Pitkän tähtäimen suunnitelmassa voidaan esimerkiksi aikaistaa ilmanvaihdoltaan riittämättömien rakennusten korvaamista tai peruskorjausta, mikäli se arvioidaan kasvavan kapasiteetin sekä terveyshyötyjen perusteella kannattavaksi. On myös syytä arvioida kriittisesti, kannattaako huonokuntoisten rakennusten elinkaarta pitkittää.

Uusia rakenteita ja menetelmiä kannattaa kokeilla suunnitelmallisesti sekä monipuolisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

* * *

Avainsanat: sisäilma, sisäilmaoireet, sisäilmaongelmat

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi