Sisäilmaongelmat ratkaistava - yhteiskirjoitus Vantaan Sanomissa

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnalla ei ole harmiksemme mahdollisuutta vaikuttaa ensi vuoden talousarvioon. Kuitenkin oirekyselyn esiintuomia terveyshaittoja tulisi vähentää. Vaarana on, että esimerkiksi ilmanvaihdon parantaminen siirtyy jälleen vuodella eteenpäin.

Talvella toteutettu sisäilmaoirekysely toi esiin sen, että korjaukset eivät ole useinkaan poistaneet terveyshaittaa. Valviran ohjeiden mukaisesti korjauksissa tulee aina poistaa tai kuivata kostuneet rakenteet. Budjetin sitovaksi tavoitteeksi tuleekin saada korjausten onnistumisen mittaaminen samoilla kysymyksillä korjausten jälkeen niin, että sisäilmaoireet vähenevät korjauksissa 70 prosenttia.

Sisäilmakorjauksiin tarvitaan lisää rahaa, sillä oirekysely löysi useita ongelmatiloja. Jotta rahaa ei valu virheellisiin korjauksiin, kannattaisi hyödyntää yliopistollisen Satakunta-hankkeen osaamista, ja osallistua terveystaloudelliseen tutkimukseen, jolloin Vantaa pääsisi sisäilmaosaamisen kärkeen.

Korjausten esteenä ei saa olla väistötilojen puute. Esimerkiksi Kanniston koulua joudutaan korjaamaan toistamiseen, koska väistötilojen puutteen vuoksi kosteutta jätettiin rakenteisiin.

Rakennusten voimakas alipaineisuus ja ilmanvaihdon riittämättömyys aiheuttavat terveyshaittaa osassa kouluista ja päiväkodeista. Muun muassa viemärin haju lisää riskiä neurologiseen oireiluun. Ilmanvaihtoa kannattaakin lisätä 1,5 miljoonalla eurolla kohdennettuna tiloihin, joissa ilmanvaihdon puutteiden aiheuttama terveyshaitta on suurin.

Tarvitaan myös siivouksen tehostamista esimerkiksi yläpölyjen pyyhintää kohdennettuna ongelmatiloihin.

Koulu- ja päiväkotirakentamisessa kannattaa kokeilla sisäilmaesteetöntä sisustusta ja kalustusta, jotta mahdollisimman monen lapsen koulunkäynti onnistuu.

Koulurakentamisen periaatteista tulee käydä keskustelua: Investoidaanko pelkistettyihin puukouluihin vai arkitehtonisesti hienoihin betonikouluihin. Puuelementtikoulut ovat noin 60 prosenttia halvempia kuin betoniset.

Asiantuntijoita tulee palkata lisää, sillä nyt ensimmäisen arviokäynnin odotus saattaa venyä jopa vuoteen, jonka jälkeen alkaa vasta korjausten suunnittelu.

Vantaan kaupungilla tulee olla selkeä tavoite terveistä tiloista 2025 mennessä. Suorien terveyskustannusten lisäksi kroonistuneet sisäilmaoireet syrjäyttävät lapsia ja nuoria myöhemmin opiskelusta ja työelämästä. Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel sen korjaamiseen, ja se on luottamuksen edellytys.

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan jäsenet

Tiina Tuomela (kd)
Sirpa Siru Kauppinen (vihr)
Kai-Ari Lundell (ps)
Jari Jääskeläinen (vas)
Teemu Purojärvi (kesk)
Ann-Christine Teir (rkp)
Birgitta Herranen (kok)

--------------
Kirjoitus on julkaistu Vantaan Sanomissa 26.10.2019. Kävimme sisäilma-asioihin perehtyneiden jäsenten kanssa yhdessä akuuteimmat terveyshaitat läpi ja näihin akuuteimmat ratkaisut. Jää nähtäväksi mikä painoarvo tarpeilla on, kun nevottelukunnalla ei ole mahdollista lausua virallisessa kokouksessa budjetissa, koska kokous siirrettiin budjetin jälkeen.

Kirjoita uusi kommentti

Sisäilmaongelmat ratkaistava - yhteiskirjoitus Vantaan Sanomissa

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnalla ei ole harmiksemme mahdollisuutta vaikuttaa ensi vuoden talousarvioon. Kuitenkin oirekyselyn esiintuomia terveyshaittoja tulisi vähentää. Vaarana on, että esimerkiksi ilmanvaihdon parantaminen siirtyy jälleen vuodella eteenpäin.

Talvella toteutettu sisäilmaoirekysely toi esiin sen, että korjaukset eivät ole useinkaan poistaneet terveyshaittaa. Valviran ohjeiden mukaisesti korjauksissa tulee aina poistaa tai kuivata kostuneet rakenteet. Budjetin sitovaksi tavoitteeksi tuleekin saada korjausten onnistumisen mittaaminen samoilla kysymyksillä korjausten jälkeen niin, että sisäilmaoireet vähenevät korjauksissa 70 prosenttia.

Sisäilmakorjauksiin tarvitaan lisää rahaa, sillä oirekysely löysi useita ongelmatiloja. Jotta rahaa ei valu virheellisiin korjauksiin, kannattaisi hyödyntää yliopistollisen Satakunta-hankkeen osaamista, ja osallistua terveystaloudelliseen tutkimukseen, jolloin Vantaa pääsisi sisäilmaosaamisen kärkeen.

Korjausten esteenä ei saa olla väistötilojen puute. Esimerkiksi Kanniston koulua joudutaan korjaamaan toistamiseen, koska väistötilojen puutteen vuoksi kosteutta jätettiin rakenteisiin.

Rakennusten voimakas alipaineisuus ja ilmanvaihdon riittämättömyys aiheuttavat terveyshaittaa osassa kouluista ja päiväkodeista. Muun muassa viemärin haju lisää riskiä neurologiseen oireiluun. Ilmanvaihtoa kannattaakin lisätä 1,5 miljoonalla eurolla kohdennettuna tiloihin, joissa ilmanvaihdon puutteiden aiheuttama terveyshaitta on suurin.

Tarvitaan myös siivouksen tehostamista esimerkiksi yläpölyjen pyyhintää kohdennettuna ongelmatiloihin.

Koulu- ja päiväkotirakentamisessa kannattaa kokeilla sisäilmaesteetöntä sisustusta ja kalustusta, jotta mahdollisimman monen lapsen koulunkäynti onnistuu.

Koulurakentamisen periaatteista tulee käydä keskustelua: Investoidaanko pelkistettyihin puukouluihin vai arkitehtonisesti hienoihin betonikouluihin. Puuelementtikoulut ovat noin 60 prosenttia halvempia kuin betoniset.

Asiantuntijoita tulee palkata lisää, sillä nyt ensimmäisen arviokäynnin odotus saattaa venyä jopa vuoteen, jonka jälkeen alkaa vasta korjausten suunnittelu.

Vantaan kaupungilla tulee olla selkeä tavoite terveistä tiloista 2025 mennessä. Suorien terveyskustannusten lisäksi kroonistuneet sisäilmaoireet syrjäyttävät lapsia ja nuoria myöhemmin opiskelusta ja työelämästä. Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel sen korjaamiseen, ja se on luottamuksen edellytys.

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan jäsenet

Tiina Tuomela (kd)
Sirpa Siru Kauppinen (vihr)
Kai-Ari Lundell (ps)
Jari Jääskeläinen (vas)
Teemu Purojärvi (kesk)
Ann-Christine Teir (rkp)
Birgitta Herranen (kok)

--------------
Kirjoitus on julkaistu Vantaan Sanomissa 26.10.2019. Kävimme sisäilma-asioihin perehtyneiden jäsenten kanssa yhdessä akuuteimmat terveyshaitat läpi ja näihin akuuteimmat ratkaisut. Jää nähtäväksi mikä painoarvo tarpeilla on, kun nevottelukunnalla ei ole mahdollista lausua virallisessa kokouksessa budjetissa, koska kokous siirrettiin budjetin jälkeen.