20.5.2019

200 %:n korjausaste käy kalliiksi

Kiitos osaaville viranhaltijoille ja lautakunnalle huolellisesta arviointikertomuksesta. Hyvä huomiot riittämättömistä kotipalveluista, nuorten psykiatrian palveluista, nuorten yksilöllisestä palvelusuunnitelmasta jne. Mielenkiintoista olisi arvioida, millaisia kustannusriskejä näistä puutteista tulee.

En voi olla korjaamatta ja kommentoimatta valtuutettu Norrenan tiivistystä koulurakentamisesta ja korjaamisesta. Ei se ihan niin ruusuista ole. Vaan paljon pahempaa.

  • Norrenan Suden osuutta siis liioiteltiin: ei ne tiivistyskorjaukset ole onnistuneet kuin harvassa kohteessa.
  • Metropolian opinnäytetyössä tutkittiin tiivistyskorjausten onnistumista, ja 27:stä onnistui vain yksi. Pärjäisikö autokorjaamo, joka osaisi korjata vain yhden 27:stä autosta?
  • Kosteus- ja hometalkoiden vetäjä Juhani Pirinen ei pidä realistisena sitä että tiivistyskorjaus voisi kestää maksimissaan viisi vuotta. Realistista on olettaa että silloin harvoin kun se onnistuu, se kestää 1-2 vuotta. Nehän ei ole tehty kestämään.
  • MAJVIK 2 suosituksessa 40 sisäilmatutkijaa yksimielisesti painottavat että sisäilmakorjauksissa tiivistykset, kapseloinnit ja koteloinnit eivät toimi. Kannisto on yksi esimerkki: 2014 epoksointiin kosteus betoniin eikä kuivattu, ja se on sairastuttanyt jo satoja lapsia.
  • Myös oirekyselyssä tutkimustiimi havaitsi tiivistyskorjausten epäonnistuneen, ja havaitsi että vain perusteelliset sisäilmakorjaukset onnistuvat. Tämä on selkeä tutkimushavainto.
  • Tehdyt korjaukset eivät ole viranomaisohjeiden mukaisia.

Meillä on rakennuksia joiden korjausaste on 200%. Aiheuttaako investointikatto sen että kaikki rakennukset maksetaan vaikka kolmeen kertaan?

Perusteelliset korjaukset vaativat väistötiloja. Väistötilat ovat pullonkaula korjauksille. Täytyy sanoa, että ihmettelen miksi terveitä tiloja ei käytetä täysimääräisesti. Esimerkiksi Tuomelasta on vuokrattu ulos luokkatilaa. Priorisoisin terveiden tilojen täysimääräisen käytön verrattuna tiloihin joissa todettu terveysriski.

Väistötilojen hankinta ja kunnolla korjaaminen on halvempaa kuin 15 vuoden tutkinuis-korjaamis kierre.

Itseasiassa usein uusi koulu olisi halvempi kun kyseessä on 70-luvun betonibunkkeri joka on tehty kestämään 30 vuotta. Erityisesti 60-70 luvun rakenteet joita Vantaalla on valitettavan paljon, ovat hankalia saada ihmisen terveydelle sopivaan kuntoon kun ovat käyttöikänsä päässä. Vantaalla on tapana antaa tekohengitystä pitkään ja Kalliilla mutta kokonaistaloudellisuus on aika kyseenalaista.

Meidän on tehtävä valinta, teemme useampia rakennuksia jotka ovat terveitä, vai harvoja jotka ovat wau-arkkitehtuuria ja kalliimpia.

Ranua rakensi kokonaisen 350 oppilaan puukoulun yhdessä kesässä sisäilmaongelmaisen tilalle. Siis päätös, suunnittelu, kilpailutus ja rakentaminen.

"Maanrakennus aloitettiin kesäkuussa. Puiset elementit kuljetettiin kahdeksalla rekalla Ranualle juhannuksen jälkeen. Koulurakennus valmistui elokuun alussa ennen koulun alkamista.

Erityistä huomiota rakentamisessa kiinnitettiin siihen, etteivät elementit tai muukaan materiaali kastu missään vaiheessa. Elementit olivat taivasalla korkeintaan tunnin ajan, vain asennusvaiheessa." Pitäisikö Vantaankin kokeilla tällaista?

Kiitos tarkastuslautakunnalle, tässä on kehitettävää."

Kuva: Ote arviointikertomuksesta. Käytännössä korjausten onnistumista ei oltu mitattu kuten kaupunginvaltuusto edellytti, oirekyselyllä., vaan aika epämääräisesti. Mittari tulee ottaa käyttöön syksyllä, kun korjauksia on tehty laajan oirekyselyn määrittämän pohjatason jälkeen. 

Puhdasilmatila 

Sokerina pohjalla: Tänään kaupunginhallituksessa oli puhdastilan hankinta, josta valtuusto oli yksimielisesti päättänyt 2018 marraskuussa. Asia on uinut viranhaltijoiden pöydillä ilman että on edistynyt, ja esityksen mukaan se toteutettaisiin vasta ensi vuoden puolella. Valmistelu ei ole lähtenyt käyntiin kuten pitäisi. Tuntuu että moneti sisäilmaan liittyvät asiat jumiutuvat Vantaalla. Kaupunginhallitus edellytti ripeämpää valmistelua.

Kyse on 50 oppilaan parakista joka on rakennettu niin päästöttömäksi, että siellä voivat olla myös he jotka eivät kouluun enää voi tulla terveyshaitan vuoksi. Esiemrkiksi Nurmijärvellä on tällainen. Tein aloitteen aiheesta aiemmin: http://www.sirpakauppinen.fi/node/994

* * *

Avainsanat: korjauskierre, sisäilma, homekoulu, tiivistyskorjaus. 

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
20.5.2019

200 %:n korjausaste käy kalliiksi

Kiitos osaaville viranhaltijoille ja lautakunnalle huolellisesta arviointikertomuksesta. Hyvä huomiot riittämättömistä kotipalveluista, nuorten psykiatrian palveluista, nuorten yksilöllisestä palvelusuunnitelmasta jne. Mielenkiintoista olisi arvioida, millaisia kustannusriskejä näistä puutteista tulee.

En voi olla korjaamatta ja kommentoimatta valtuutettu Norrenan tiivistystä koulurakentamisesta ja korjaamisesta. Ei se ihan niin ruusuista ole. Vaan paljon pahempaa.

  • Norrenan Suden osuutta siis liioiteltiin: ei ne tiivistyskorjaukset ole onnistuneet kuin harvassa kohteessa.
  • Metropolian opinnäytetyössä tutkittiin tiivistyskorjausten onnistumista, ja 27:stä onnistui vain yksi. Pärjäisikö autokorjaamo, joka osaisi korjata vain yhden 27:stä autosta?
  • Kosteus- ja hometalkoiden vetäjä Juhani Pirinen ei pidä realistisena sitä että tiivistyskorjaus voisi kestää maksimissaan viisi vuotta. Realistista on olettaa että silloin harvoin kun se onnistuu, se kestää 1-2 vuotta. Nehän ei ole tehty kestämään.
  • MAJVIK 2 suosituksessa 40 sisäilmatutkijaa yksimielisesti painottavat että sisäilmakorjauksissa tiivistykset, kapseloinnit ja koteloinnit eivät toimi. Kannisto on yksi esimerkki: 2014 epoksointiin kosteus betoniin eikä kuivattu, ja se on sairastuttanyt jo satoja lapsia.
  • Myös oirekyselyssä tutkimustiimi havaitsi tiivistyskorjausten epäonnistuneen, ja havaitsi että vain perusteelliset sisäilmakorjaukset onnistuvat. Tämä on selkeä tutkimushavainto.
  • Tehdyt korjaukset eivät ole viranomaisohjeiden mukaisia.

Meillä on rakennuksia joiden korjausaste on 200%. Aiheuttaako investointikatto sen että kaikki rakennukset maksetaan vaikka kolmeen kertaan?

Perusteelliset korjaukset vaativat väistötiloja. Väistötilat ovat pullonkaula korjauksille. Täytyy sanoa, että ihmettelen miksi terveitä tiloja ei käytetä täysimääräisesti. Esimerkiksi Tuomelasta on vuokrattu ulos luokkatilaa. Priorisoisin terveiden tilojen täysimääräisen käytön verrattuna tiloihin joissa todettu terveysriski.

Väistötilojen hankinta ja kunnolla korjaaminen on halvempaa kuin 15 vuoden tutkinuis-korjaamis kierre.

Itseasiassa usein uusi koulu olisi halvempi kun kyseessä on 70-luvun betonibunkkeri joka on tehty kestämään 30 vuotta. Erityisesti 60-70 luvun rakenteet joita Vantaalla on valitettavan paljon, ovat hankalia saada ihmisen terveydelle sopivaan kuntoon kun ovat käyttöikänsä päässä. Vantaalla on tapana antaa tekohengitystä pitkään ja Kalliilla mutta kokonaistaloudellisuus on aika kyseenalaista.

Meidän on tehtävä valinta, teemme useampia rakennuksia jotka ovat terveitä, vai harvoja jotka ovat wau-arkkitehtuuria ja kalliimpia.

Ranua rakensi kokonaisen 350 oppilaan puukoulun yhdessä kesässä sisäilmaongelmaisen tilalle. Siis päätös, suunnittelu, kilpailutus ja rakentaminen.

"Maanrakennus aloitettiin kesäkuussa. Puiset elementit kuljetettiin kahdeksalla rekalla Ranualle juhannuksen jälkeen. Koulurakennus valmistui elokuun alussa ennen koulun alkamista.

Erityistä huomiota rakentamisessa kiinnitettiin siihen, etteivät elementit tai muukaan materiaali kastu missään vaiheessa. Elementit olivat taivasalla korkeintaan tunnin ajan, vain asennusvaiheessa." Pitäisikö Vantaankin kokeilla tällaista?

Kiitos tarkastuslautakunnalle, tässä on kehitettävää."

Kuva: Ote arviointikertomuksesta. Käytännössä korjausten onnistumista ei oltu mitattu kuten kaupunginvaltuusto edellytti, oirekyselyllä., vaan aika epämääräisesti. Mittari tulee ottaa käyttöön syksyllä, kun korjauksia on tehty laajan oirekyselyn määrittämän pohjatason jälkeen. 

Puhdasilmatila 

Sokerina pohjalla: Tänään kaupunginhallituksessa oli puhdastilan hankinta, josta valtuusto oli yksimielisesti päättänyt 2018 marraskuussa. Asia on uinut viranhaltijoiden pöydillä ilman että on edistynyt, ja esityksen mukaan se toteutettaisiin vasta ensi vuoden puolella. Valmistelu ei ole lähtenyt käyntiin kuten pitäisi. Tuntuu että moneti sisäilmaan liittyvät asiat jumiutuvat Vantaalla. Kaupunginhallitus edellytti ripeämpää valmistelua.

Kyse on 50 oppilaan parakista joka on rakennettu niin päästöttömäksi, että siellä voivat olla myös he jotka eivät kouluun enää voi tulla terveyshaitan vuoksi. Esiemrkiksi Nurmijärvellä on tällainen. Tein aloitteen aiheesta aiemmin: http://www.sirpakauppinen.fi/node/994

* * *

Avainsanat: korjauskierre, sisäilma, homekoulu, tiivistyskorjaus. 

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.