Maanantain kaupunginhallituksessa on Koillis-Vantaan uuden uimahallin sijainti. Paikaksi esitetään Elmoa. Myös organisaatiouudistus

Koillis-Vantaalla asuu 60 000 asukasta eikä siellä ole Korson koulun uima-altaan purkamisen jälkeen uimahallia. Korson koulun yhteydessä olevasta heikkokuntoisesta hallista luovutaan koulun sisälilmaongelmien vuoksi.

Sijainnista on tehty viime aikoina tehty kohdeanalyysi ja selvitys, joissa tuodaan esille eri vaihtoehtojen vahvuuksia ja heikkouksia.

Elmon aluetta esitetään. Sitä puoltaa erityisesti voimassa oleva asemakaava, joka mahdollistaa jatkossa muiden urheilu- ja hyvinvointipalveluiden rakentamisen uimahallin yhteyteen. Alueella ei myöskään ole uimahallin rakentamista hidastavia sitoumuksia. Muita varteenotettavia ehdokkaita selvityksessä olivat Hagsberginhaka, Minkkitie 8 ja Urpiaisentie 5-7. Näiden vaihtoehtojen ominaisuuksista voi lukea esityksen liitteistä. Jos hallitus hyväksyy esityksen, uimahallihankkeen seuraavia vaiheita ovat muun muassa hankesuunnittelun loppuunsaattaminen, suunnittelutyö ja kilpailuttaminen.

Valmisteluohjeet uuden Vantaan toimielinrakenteeseen (asia 9). Tämän parissa on kokoontunut "Uusi Vantaa"-toimikunta, jolle kaupunginjohtajan esitykset ovat esitelty. Olen hyvin tyytymätön kahteen asiaan:

Organisaaatiouudistuskesta on uutisoitu mm. Helsingin sanomissa ja Vantaan sanomissa ja Vantaan omassa tiedottamisessa.

Tilojen järjestäminen sisäilmasta sairastuneille (asia 16). Vaula Norrena ja allekirjoittanut tekivät muutama vuosi sitten aloitteet sen voksi että on lapsia, jolle ei ole tarjolla tervettä koulurakennusta. LApset ova tsairastuneet sisäilmaongelmien vuoksi, enimmäkseen solumyrkyille joita kosteusvauriomikrobit tuottavat.

Suurin osa oppialista, jotka ovat joutuneet peruskoulun ulkopuolelle, ovat altistuneet kauemmin eli ovat 7-9 luokkalaisia. Ohjaaja auttaa kaikessa arkisessa työssä: opastaa oppilaita heidän tehtävissään, kuljettaa oppilaille ruoat puhtaaseen parakkiin ja tukee oppilaita heidän opiskelussaan.

Puhdastila tulisi sijoittaa mahdollisimman hyvien liikenneyhteyksien varrella olevaan vuosiluokkien 1–9 koulun yhteyteen, jotta tilaa voisivat käyttää vuosiluokkien 1–9 oppilaat ja puhdastilarakennukseen olisi mahdollisimman helppo päästä eri puolilta Vantaata. Puhdastilan tulee sijoittua olemassa olevan koulurakennuksen kanssa samalle tontille, jotta esim. ateriapalvelut on helppo toteuttaa. Sivistystoimen ja tilakeskuksen mukaan tila voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Martinlaakson, Aurinkokiven tai Simonkylän koulun yhteyteen. Tilojen oppilaspaikkamäärä on noin 50 oppilasta.

Olen huolissani puhdastilan materiaaleista: mikäli kyseessä on melko tavanomaien parakki M1-luokitelluilla materiaaleilla, osa pahasti sairastuneista ovat herkistyneet kemikaaleille ja voivat saada oireita näistä. Monet sisäilmaongelmille pahasti altistuneet saavat oireita mm. muovieristeiden ja liimapitoisten levyjen päästöistä. M1-luokituksen saa melkoi helposti, ja näissäkin on mm. voc-päästöjä. Tämän vuoksi suurin osa pahasti altistuneista rakentaa kotinsa hirrestä ja välttää kalustelevyjä, laminaatteja ja muovimattoja sekä pintakäsittelyaineita joissa on "myrkkyjä". Palonestoaineet ja homeenestoaineet ovat pahimpia. Odotan mielenkiinnolla onko kaupungilla osaamista järjestää riittävän vähäpäästöiset tilat. Hyvä kysymys onkin, olisiko pienempien yksinekrtaisten hirsimökkien järjestäminen useamman koulun pihalle varmempi vaihtoehto.

Toinen huoli on aikataulu: päättäjät tilasivat sen 2018 syksyksi 2020, mutta se on venynyt jo ainakin kevääseen. Onko kaikkia sisäilma-asioita vastaan viranhaltijoilla hitausmomenttia?

Jokaisella lapsella tulisi mahdollisuus koulunkäyntiin.