16.4.2019
HSL:n kokous: Ratikkaan tarvitaan nopeutta ja sähköbussit tulevat
HSL:n hallituksessa päätettiin lausunto Vantaan yleiskaavasta, Helsingin poikittaislinjaston kehittämissuunnitelma sekä bussiliikenteen kilpailtus. Keskustelua herätti myös bussiliikenteen sähköistys.
HSL:n lausunto yleiskaavasta
Sain läpi yleiskaavalauntoon maininnan raitiotielinjauksen suoruuden tärkeydestä. Ongelmana on myös se että 25km/h keskinopeus on varsin vaatimaton jos halutaan vähentää autoilua.
HSL lausui: "Tavoitteena on, että Helsingin kantakaupungin ulkopuolella raitioteiden keskinopeus on vähintään 25 km/h. Riittävän suuri keskinopeus mahdollistetaan raitiotien omilla, muusta liikenteestä erillisillä osuuksilla. Reitillä tulee olla mahdollisimman vähän sekaliikennejaksoja."
On suuri riski että käytännössä keskinopeus laskee tavoitenopeudesta. Mentäessä keskustasta kauemmas autojen nopeus nousee, samoin tulee nousta myös raiteiden. Erittäin käytetty Myyrmäen junaradan keskinopeus on lännen tiheällä pysäkkivälillä 43km/h ja Vantaankoskelta eteenpäin 67km/h. Jos ratikkaan halutaan työmatkaliikennettä sen keskinopeuden tulisi olla vähintään 30-40km/h.
Pelkkä keskinopeus ei riitä, sillä reitti vaikuttaa voimakkaasti nopeuteen vaikkapa kahden paikan välillä. Esittelijä otti lisäysehdotukseni lausuntoon: "Samoin linjausten tulee olla riittävän suoria."
"HSL haluaa muistuttaa, että asemilla ja muissa joukkoliikenteen solmupisteissä tulee varata riittävästi tilaa joukkoliikenteen vaihto- ja liityntäyhteyksille sekä terminaaleille."
Tämän on erityisen tärkeää mm. Myyrmäessä, jonne kannattaisi rakentaa sujuvan vaihdon terminaali, ratikka juna-aseman ali ja siitä suoraan länteen ruohoraiteena Luhtitien jatkeeksi, Vapaalan kerrostalojen ja Pähkinärinteen kautta Espooseen. Nyt kaavailtu linjaus kiemurtelee Variston omakotialueen halki pohjois-etelä suuntaisesti. Alustavissa kaavailuissa Myyrmäessä ratikka kiemurtelee ja kiertää aseman ja linjat suorastaan ruuduttavat mahdollisimman monta katua.
On suuri riski että käytännössä keskinopeus laskee tavoitenopeudesta. Mentäessä keskustasta kauemmas autojen nopeus nousee, samoin tulee nousta myös raiteiden. Erittäin käytetty Myyrmäen junaradan keskinopeus on lännen tiheällä pysäkkivälillä 43km/h ja Vantaankoskelta eteenpäin 67km/h. Jos ratikkaan halutaan työmatkaliikennettä sen keskinopeuden tulisi olla vähintään 30-40km/h.
Pelkkä keskinopeus ei riitä, sillä reitti vaikuttaa voimakkaasti nopeuteen vaikkapa kahden paikan välillä. Esittelijä otti lisäysehdotukseni lausuntoon: "Samoin linjausten tulee olla riittävän suoria."
"HSL haluaa muistuttaa, että asemilla ja muissa joukkoliikenteen solmupisteissä tulee varata riittävästi tilaa joukkoliikenteen vaihto- ja liityntäyhteyksille sekä terminaaleille."
Tämän on erityisen tärkeää mm. Myyrmäessä, jonne kannattaisi rakentaa sujuvan vaihdon terminaali, ratikka juna-aseman ali ja siitä suoraan länteen ruohoraiteena Luhtitien jatkeeksi, Vapaalan kerrostalojen ja Pähkinärinteen kautta Espooseen. Nyt kaavailtu linjaus kiemurtelee Variston omakotialueen halki pohjois-etelä suuntaisesti. Alustavissa kaavailuissa Myyrmäessä ratikka kiemurtelee ja kiertää aseman ja linjat suorastaan ruuduttavat mahdollisimman monta katua.
Myyrmäen kaavarunko on samaan aikaan pöydällä kaupunginhallituksessa, ja pelko on että se kaavoitetaan tukkoon huomioimatta mahdollisuutta
a) joukkoliikenteen lisääntymiselle eli bussilaitureiden lisäämiselle,
b) sujuvalle vaihdolla junasta ratikkaan ja
c) viihtyisälle terminaalille.
Hidas ratikkaverkko ei myöskään ole laajennettavissa muihin kuntiin, ja on hyötyihin nähden kallis.
Tässä koko kaavaluonnos: https://www.vantaa.fi/yleiskaava2020
Mikä on bussien päästövähenystrategia?
Bussiliikenteen kilpailutuksen vuoksi minulle heräsi kysymys siitä, mikä oikein on sähköbussien ja erilaisten ekobussien tulevaisuus ja koko päästöjen vähentämisen strategia HSL:ssä.
Näyttää siltä että näitä ratkaistaan kilpailutus kerrallaan. Edellinen kilpailutus toi jo markkinaehtoisesti enemmän sähköbusseja linjoille kuin kilpailutuksesa tavoiteltiin.
Kuinka monta päällekkäistä lautausjärjestelmää kannattaa ylläpitää? Miten paljon ollaan mukana suomalaisen tiheää latausta vaativan järjestelmän kehittämisessä, vai ostetaanko valmista käytössä olevaa teknologiaa joka kulkee koko päivän yhdellä latauksella? Näyttää siltä että bussien päästövähennystavoitteet olisi mahdollista toiteuttaa suunniteltua nopeamminkin.
HSL:n tavoite on että 2025 kolmannes busseista kulkisi sähköllä. Yhteensä busseja HSL:n liikenteessä on 400.
Fossiilisista polttoaineista on lopulta luovuttava, mikäli pallo halutaan pitää asuttuna.
Esitys hyväksyttiin pohjan mukaan.
Ville Ylikahri summasi lista-asian: "Eniten palautetta keräsi suunnitelman kaksi kohtaa: linjan 51 lakkauttaminen, jolloin osa matkoista Mäkelänkadun varteen ja Hakaniemeen muuttuu vaihdollisiksi sekä linjan 52 reitin siirtäminen pois Munkkivuoresta. Asukasvuorovaikutus tehtiin kahdesta linjastoluonnoksesta, ja . Suunnitelmaa muokattiin palautteen pohjalta. Merkittävin muutos oli linjan 53 perustaminen korvaamaan linjojen 38 ja 51 lakkauttamista. Linjan 55 reitin pidennystä Oulunkylään ei toteutettu. Linjan 36 reittimuutosta ja liikenteen lisäystä ei toteutettu eikä myöskään linjaa 46 perusteta. Linjan 59 reitti pidennettiin Malminkartanoon asti.
Esitys: http://hsl01.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2019584-3
Muutosten arvioidaan lisäävän joukkoliikennematkoja 700 matkalla vuorokaudessa."
Hidas ratikkaverkko ei myöskään ole laajennettavissa muihin kuntiin, ja on hyötyihin nähden kallis.
Tässä koko kaavaluonnos: https://www.vantaa.fi/yleiskaava2020
Mikä on bussien päästövähenystrategia?
Bussiliikenteen kilpailutuksen vuoksi minulle heräsi kysymys siitä, mikä oikein on sähköbussien ja erilaisten ekobussien tulevaisuus ja koko päästöjen vähentämisen strategia HSL:ssä.
Näyttää siltä että näitä ratkaistaan kilpailutus kerrallaan. Edellinen kilpailutus toi jo markkinaehtoisesti enemmän sähköbusseja linjoille kuin kilpailutuksesa tavoiteltiin.
Kuinka monta päällekkäistä lautausjärjestelmää kannattaa ylläpitää? Miten paljon ollaan mukana suomalaisen tiheää latausta vaativan järjestelmän kehittämisessä, vai ostetaanko valmista käytössä olevaa teknologiaa joka kulkee koko päivän yhdellä latauksella? Näyttää siltä että bussien päästövähennystavoitteet olisi mahdollista toiteuttaa suunniteltua nopeamminkin.
HSL:n tavoite on että 2025 kolmannes busseista kulkisi sähköllä. Yhteensä busseja HSL:n liikenteessä on 400.
Tämän vuoden loppuun mennessä liikenteessä pyörii ainakin 33 kiinalaisvalmisteista Yutong-sähköbussia ja 7 hollantilaista VDL-sähköbussia sekä 10 suomalaista Linkker-sähköbussia. Kiinassa on kaupunkeja, joissa sähköbussit pyörittävät koko bussiliikennettä. Tätä on syytä tarkastella myöhemmin iltakoulussa.
Fossiilisista polttoaineista on lopulta luovuttava, mikäli pallo halutaan pitää asuttuna.
Helsingin poikittaislinjaston kehittämissuunnitelma
Esitys hyväksyttiin pohjan mukaan.
Ville Ylikahri summasi lista-asian: "Eniten palautetta keräsi suunnitelman kaksi kohtaa: linjan 51 lakkauttaminen, jolloin osa matkoista Mäkelänkadun varteen ja Hakaniemeen muuttuu vaihdollisiksi sekä linjan 52 reitin siirtäminen pois Munkkivuoresta. Asukasvuorovaikutus tehtiin kahdesta linjastoluonnoksesta, ja . Suunnitelmaa muokattiin palautteen pohjalta. Merkittävin muutos oli linjan 53 perustaminen korvaamaan linjojen 38 ja 51 lakkauttamista. Linjan 55 reitin pidennystä Oulunkylään ei toteutettu. Linjan 36 reittimuutosta ja liikenteen lisäystä ei toteutettu eikä myöskään linjaa 46 perusteta. Linjan 59 reitti pidennettiin Malminkartanoon asti.
Esitys: http://hsl01.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2019584-3
Muutosten arvioidaan lisäävän joukkoliikennematkoja 700 matkalla vuorokaudessa."
* * *
#sähköbussi #joukkoliikemnne #HSL
Kirjoita uusi kommentti