Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa jää usein taloudelliset vaikutukset vähälle huomiolle. Tämän vuoksi kirjoitin vastineen Simon Elon (ps) ja Sari Savelan (kd) kirjoitukseen. Ilmastonmuutoksen hillintä on hyvin halpaa verrattuna sen päästämiseen hallitusemattomaksi.

-->

Sari Savela (kd) ja Simon Elo (ps) toppuuttelivat ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kokonaistaloutta ei saa kuitenkaan unohtaa: Hillitsemättömän ilmastonmuutoksen arvioidaan laskevan bruttokansantuotetta 5-20 prosenttia vuosittain sekä aiheuttavan syvän globaalin laman.

Viljely ja kalastus kärsivät, rannikkokaupungit ja rannikon voimalaitokset tulvivat ja Euroopassa leviää mm. malaria. Sateiden rankkuus sekä myrskytuhot lisääntyvät.

Teknologia ilmastonmuutoksen hillintään 1,5 asteeseen on jo olemassa, vain tahto toteuttaa se uupuu. Sitran raportin mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ei juuri maksa. Kustannukset kuitenkin nousevat, mitä kauemmin vetkutellaan.

Lakkauttamalla fossiilisten polttoaineiden tuet (3 miljardia) päästään jo pitkälle. Saastuttamista kannattaa verottaa, sillä siitä on haittaa. Näillä saisi jo koulutuksen ja vanhusten hoivan kuntoon.

On arvovalinta, säilyteäänkö maapallo soveliaana paikkana lapsille. Vai säilytetäänkö 4 miljardin yritystuet, joista vain 11 prosenttia on asiantuntijoiden mukaan hyödyllisiä, helpotetaanko veronkiertoa (miljardeissa) ja jatketaanko vanhustenhoivan ja koulutuksen leikkauksia.

Sirpa Siru Kauppinen, Ympäristöekniikan M.Sc., Vihreät 

Kuva: ilmastonmuutos kuivattaa mm. tärkeitä viljantuotantoalueita. Kymmenien miljoonien ihmisten elinkeino katoaa. Ennennäkemättömän nopealla sukupuuttoaallolla voi olla myös ennalta arvaamattomia vaikutuksia.