20.2.2019

Laadukas peruskoulu kaikille

Peruskoulun opetukseen on panostettava. Vaikka PISA-tutkimuksissa pärjätään, koulujen säästöt uhkaavat opetuksen tasoa. Koulupudokkaiden osuus kasvaa koko ajan. 

Koulu- ja päiväkotiryhmien tulee olla riittävän pieniä. Jo kolme syrjäytynyttä nuorta maksavat enemmän kuin irtisanottavat 100 kouluavistajaa. 90-luvun säästöistä syntyi suuria kustannuksia: 1987 syntyneestä ikäluokasta 20% on mielenterveysongelmaisia ja 17% jätti opiskelun pelkkään peruskouluun (THL:n valtakunnallinen "Köyhyys periytyy" -tutkimus 2011).

Itsenäinen oppiminen ja erityinen tuki

Liian suuret ryhmät haittaavat oppimista. Itsenäinen oppiminen toimii hyvin osalle, osalle taas ei. Tämä ei saa pudottaa kyydistä. Ammatillisesta avustajista ja kouluavustajista ei saa säästää niin että osa oppilaista syrjäytyy: Kaikille on taattava oppimisen mahdollisuudet. OAJ:n selvityksen mukaan erityinen tuki on riittämätöntä.

Opettajat kokevat riittämättömyyden tunnetta. Työrauha heikkentynyt, on johtamisohgelmia ja täydennyskoulutusta ei ole riittävästi. "Vaikuttaa siltä, että oppilaan tuki kyllä suunnitellaan ja kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin, mutta käytännössä sitä ei pystytä toteuttamaan. Opettajan aika ei riitä huomioimaan jokaista oppilasta haluamallaan tavalla." (https://www.oaj.fi/ajankohtaista/julkaisut/2017/oppimisen-tukipilarit--o...)

Joissain luokissa erityisoppilas voi viedä yleisopetukselta aikaa paljon, ja joissain erityisoppilaita ei ehditä huomata. Parissa vuosikymmenessä erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on yli kaksinkertaistanut. 2017 vajaa viidesosa peruskoulun oppilaista sai eriasteista oppimisen tukea. Lähikouluperiaate on hyvä, mutta se vaatisi kaikille riittävää tukea - tekeviä käsiä - ja niitä ei ole olllut tarpeen mukaan. Näin erityisluokkien lakkauttaminen on ollut pikemminkin säästötapa. Ja Kallis, sillä se tuottaa koulupudokkaita ja huonoa oppimista.

Digioppiminen 

Diginatiiveiksi syntyvän sukupolven on hyvä saada hyvät edellytykset digielämän välineiden ymmärtämiseen. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa, että ne, joille on oppimisen kannalta helpompi ymmärtää kirjoista asioita, eivät kirjoja saisi. Ohjelmoinnin kanssa on hyvä puljata, mutta tiedon saanti ei voi olla pelkästään digilaitteista kiinni.

Kielikylpyjä ja luonnollista oppimista

Pieni lapsi oppii luonnollisesti ja nopeasti uuden kielen. Silti peruskouluissa ensimmäisen vieraan kielen opetus alkaa vasta toisella luokalla. Oppiminen olisi kuitenkin helpointa jo päiväkodissa, ja sen jatkaminen ensimmäisellä luokalla sujuisi kuin leikki. Eikä kielen opetuksen tule olla oppikirjoista pänttäämistä, vaan kanssakäymistä ja leikkimistä niin että oppiminen on kivaa.

Kouluterveydenhuolto uudistettava

Koululaisten ongelmat lisääntyvät. Useat tutkimukset ja kyselyt vahvistavat tämän.  Samanaikaisesti kouluterveydenhuollon voimavarat ovat kuitenkin  vähentyneet. Lisäksi voimavarat suunnataan osittain väärin. Sairaudet ovat muuttuneet liikalihavuudeksi ja mielenterveysongelmiksi, kuten masennukseksi.  Kouluissa  voimavarat tulisi suunnata nykyistä enemmän mielenterveyden tukemiseen. Kouluterveydenhoitajien ja opettajien tulisi saada koulutusta erityisesti mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja henkiseen tukeen. Myöskään sisäilmaoireita ei tunnisteta.

Oppilailla  tulee olla mahdollisuus päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Vastaanottotyö on määräaikaistarkastusten ohella ajallisesti merkittävin sisältöalue kouluterveydenhuollossa. Vastaanottokäynnit ovat useimmiten parhaita sairauksien ennaltaehkäisyä. 
 
Kouluterveydenhuollon  tehtäväksi onkin asetettava koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja  terveyden edistäminen, ei pelkästään sairauksien ja ongelmien hoito.  Myös opettajien ja oppilaiden työolojen ja työn terveellisyyttä ja  turvallisuutta on valvottava ja edistettävä.

Kouluruoka

Lapsen pääateria on valmistettu raaka-aineista, joihin saa käyttää vain jopa 60-70 senttiä päivässä henkilöä kohti. Näillä määrärahoilla ravintoarvoiltaan terveellisen ruuan valmistaminen on haasteellista, oli se sitten luomu-, liha- tai kasvispohjaista. Ruoka on kasvavalle lapselle tärkeä. Jotta pikkuoppilaan keskittymiskyky säilyy, siihen on panostettava.
Ruuan on oltava myös maukasta ja tasapainoista. Halukkaalle henkilökunnalle tulisi tarjota koulutusta haasteisiin sekä etsiä maukkaimpia kasvisreseptejä.
Päiväkoti Huvikummussa Ylivieskassa on vuosikausia tarjottu lapsille luomuruokaa. Päiväkodin tiedotteen mukaan "luomutuotteet ovat tulleet maksamaan odotettua vähemmän." Ekologiseen, täysarvoiseen ravintoon pohjaava lähialueella tuotettu luomuruoka pärjää hintavertailussa tavanomaiselle ruoalle. Tavanomaisessa ruuassa käytetään mm. eineksiä ja kaukaa tuotettuja ja kuljetettuja elintarvikkeita, kun taas luomuruoka sisältää usein monipuolisemmin terveellisiä kasviksia ja tuoreita kausituotteita.
  

Nollatoleranssi koulukiusaamiselle

Kiusaamisongelmiin on suhtauduttava vakavasti - henkinen väkivalta voi olla fyysistä  pahempaa. Koulujen liikunta- ja taidekerhoja tulee saada jokaiselle  ala-asteelle, ettei lasten tarvitse viettää iltapäiviään oman onnensa  nojassa. Monikulttuurisuus on arkipäivää ja se on otettava huomioon myös  kouluterveydenhuollossa. 

Sisäilmaongelmat korjattava

Sisäilmaongelmissa on oltava nollatoleranssi. Viat on korjattava heti, ja oreikyselyillä on hyvä seurata terveyshaittojen kehittymistä. Oireilmoitukset eivät riitä seuraamaan sisäilmatilannetta, sillä harva tietää mitä kaikkea sisäilmanoireet voivat olla. Koko Suomen kattava koulujen sisäilmakysely ei maksaisi paljoakaan. 

Lapsille, joiden epäillään saavan oireita sisäilmasta, on tarjottava tiloja jotka eivät aiheuta terveyshaittaa. Tulee kuitenkin muistaa, että myös ne, jotka vasta altistuat ja joille ei ole vielä puhjennut sisäilman aiheuttamaa sairautta, altistuvat. (Useissa muissa blogeissa kerron sisäilmaongelmien taittamisesta). 

Liikunta

Koululiikunnasta  taas tulee saada yhä monipuolisemmin eri lajeja kokeilevaa, jolloin  useampi nuori löytää oman tapansa liikkua. Liikunnan ja terveyden yhteyttä on korostettava.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
20.2.2019

Laadukas peruskoulu kaikille

Peruskoulun opetukseen on panostettava. Vaikka PISA-tutkimuksissa pärjätään, koulujen säästöt uhkaavat opetuksen tasoa. Koulupudokkaiden osuus kasvaa koko ajan. 

Koulu- ja päiväkotiryhmien tulee olla riittävän pieniä. Jo kolme syrjäytynyttä nuorta maksavat enemmän kuin irtisanottavat 100 kouluavistajaa. 90-luvun säästöistä syntyi suuria kustannuksia: 1987 syntyneestä ikäluokasta 20% on mielenterveysongelmaisia ja 17% jätti opiskelun pelkkään peruskouluun (THL:n valtakunnallinen "Köyhyys periytyy" -tutkimus 2011).

Itsenäinen oppiminen ja erityinen tuki

Liian suuret ryhmät haittaavat oppimista. Itsenäinen oppiminen toimii hyvin osalle, osalle taas ei. Tämä ei saa pudottaa kyydistä. Ammatillisesta avustajista ja kouluavustajista ei saa säästää niin että osa oppilaista syrjäytyy: Kaikille on taattava oppimisen mahdollisuudet. OAJ:n selvityksen mukaan erityinen tuki on riittämätöntä.

Opettajat kokevat riittämättömyyden tunnetta. Työrauha heikkentynyt, on johtamisohgelmia ja täydennyskoulutusta ei ole riittävästi. "Vaikuttaa siltä, että oppilaan tuki kyllä suunnitellaan ja kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin, mutta käytännössä sitä ei pystytä toteuttamaan. Opettajan aika ei riitä huomioimaan jokaista oppilasta haluamallaan tavalla." (https://www.oaj.fi/ajankohtaista/julkaisut/2017/oppimisen-tukipilarit--o...)

Joissain luokissa erityisoppilas voi viedä yleisopetukselta aikaa paljon, ja joissain erityisoppilaita ei ehditä huomata. Parissa vuosikymmenessä erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on yli kaksinkertaistanut. 2017 vajaa viidesosa peruskoulun oppilaista sai eriasteista oppimisen tukea. Lähikouluperiaate on hyvä, mutta se vaatisi kaikille riittävää tukea - tekeviä käsiä - ja niitä ei ole olllut tarpeen mukaan. Näin erityisluokkien lakkauttaminen on ollut pikemminkin säästötapa. Ja Kallis, sillä se tuottaa koulupudokkaita ja huonoa oppimista.

Digioppiminen 

Diginatiiveiksi syntyvän sukupolven on hyvä saada hyvät edellytykset digielämän välineiden ymmärtämiseen. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa, että ne, joille on oppimisen kannalta helpompi ymmärtää kirjoista asioita, eivät kirjoja saisi. Ohjelmoinnin kanssa on hyvä puljata, mutta tiedon saanti ei voi olla pelkästään digilaitteista kiinni.

Kielikylpyjä ja luonnollista oppimista

Pieni lapsi oppii luonnollisesti ja nopeasti uuden kielen. Silti peruskouluissa ensimmäisen vieraan kielen opetus alkaa vasta toisella luokalla. Oppiminen olisi kuitenkin helpointa jo päiväkodissa, ja sen jatkaminen ensimmäisellä luokalla sujuisi kuin leikki. Eikä kielen opetuksen tule olla oppikirjoista pänttäämistä, vaan kanssakäymistä ja leikkimistä niin että oppiminen on kivaa.

Kouluterveydenhuolto uudistettava

Koululaisten ongelmat lisääntyvät. Useat tutkimukset ja kyselyt vahvistavat tämän.  Samanaikaisesti kouluterveydenhuollon voimavarat ovat kuitenkin  vähentyneet. Lisäksi voimavarat suunnataan osittain väärin. Sairaudet ovat muuttuneet liikalihavuudeksi ja mielenterveysongelmiksi, kuten masennukseksi.  Kouluissa  voimavarat tulisi suunnata nykyistä enemmän mielenterveyden tukemiseen. Kouluterveydenhoitajien ja opettajien tulisi saada koulutusta erityisesti mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja henkiseen tukeen. Myöskään sisäilmaoireita ei tunnisteta.

Oppilailla  tulee olla mahdollisuus päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Vastaanottotyö on määräaikaistarkastusten ohella ajallisesti merkittävin sisältöalue kouluterveydenhuollossa. Vastaanottokäynnit ovat useimmiten parhaita sairauksien ennaltaehkäisyä. 
 
Kouluterveydenhuollon  tehtäväksi onkin asetettava koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja  terveyden edistäminen, ei pelkästään sairauksien ja ongelmien hoito.  Myös opettajien ja oppilaiden työolojen ja työn terveellisyyttä ja  turvallisuutta on valvottava ja edistettävä.

Kouluruoka

Lapsen pääateria on valmistettu raaka-aineista, joihin saa käyttää vain jopa 60-70 senttiä päivässä henkilöä kohti. Näillä määrärahoilla ravintoarvoiltaan terveellisen ruuan valmistaminen on haasteellista, oli se sitten luomu-, liha- tai kasvispohjaista. Ruoka on kasvavalle lapselle tärkeä. Jotta pikkuoppilaan keskittymiskyky säilyy, siihen on panostettava.
Ruuan on oltava myös maukasta ja tasapainoista. Halukkaalle henkilökunnalle tulisi tarjota koulutusta haasteisiin sekä etsiä maukkaimpia kasvisreseptejä.
Päiväkoti Huvikummussa Ylivieskassa on vuosikausia tarjottu lapsille luomuruokaa. Päiväkodin tiedotteen mukaan "luomutuotteet ovat tulleet maksamaan odotettua vähemmän." Ekologiseen, täysarvoiseen ravintoon pohjaava lähialueella tuotettu luomuruoka pärjää hintavertailussa tavanomaiselle ruoalle. Tavanomaisessa ruuassa käytetään mm. eineksiä ja kaukaa tuotettuja ja kuljetettuja elintarvikkeita, kun taas luomuruoka sisältää usein monipuolisemmin terveellisiä kasviksia ja tuoreita kausituotteita.
  

Nollatoleranssi koulukiusaamiselle

Kiusaamisongelmiin on suhtauduttava vakavasti - henkinen väkivalta voi olla fyysistä  pahempaa. Koulujen liikunta- ja taidekerhoja tulee saada jokaiselle  ala-asteelle, ettei lasten tarvitse viettää iltapäiviään oman onnensa  nojassa. Monikulttuurisuus on arkipäivää ja se on otettava huomioon myös  kouluterveydenhuollossa. 

Sisäilmaongelmat korjattava

Sisäilmaongelmissa on oltava nollatoleranssi. Viat on korjattava heti, ja oreikyselyillä on hyvä seurata terveyshaittojen kehittymistä. Oireilmoitukset eivät riitä seuraamaan sisäilmatilannetta, sillä harva tietää mitä kaikkea sisäilmanoireet voivat olla. Koko Suomen kattava koulujen sisäilmakysely ei maksaisi paljoakaan. 

Lapsille, joiden epäillään saavan oireita sisäilmasta, on tarjottava tiloja jotka eivät aiheuta terveyshaittaa. Tulee kuitenkin muistaa, että myös ne, jotka vasta altistuat ja joille ei ole vielä puhjennut sisäilman aiheuttamaa sairautta, altistuvat. (Useissa muissa blogeissa kerron sisäilmaongelmien taittamisesta). 

Liikunta

Koululiikunnasta  taas tulee saada yhä monipuolisemmin eri lajeja kokeilevaa, jolloin  useampi nuori löytää oman tapansa liikkua. Liikunnan ja terveyden yhteyttä on korostettava.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.