Lapsiköyhyys lisääntyy - hyvinvointiyhteiskunta meni pois muodista
Raha ei riitä ruokaan, lääkkeisiin ja vuokraan työtätekevillä, lapsilla ja vanhuksilla ... nämä ovat myös Suomen ongelmia.
Perusturva on reikäinen, paikoin riittämätön eikä edes kannusta. Aktiivimalli pompottaa CV-kursseilla, joista hyötyvät eniten yksityiset kurssifirmat, mutta ei tue sitä, että kudot vaikka pipoja tai visioit jotain uutta lisätienestiksi - esimerkiksi yrittäjänä olet vaarassa pudota perusturvan ulkopuolelle.
Perusturvan tulee olla oikeudenmukainen. Oikeudenmukaisuus on yhdelle sitä, että hänen maksamiaan veroja ei valu köyhien penskoille, ja toiselle sitä, että myös erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on mahdollisuus koulutukseen.
Suomessa asuvista lapsista noin 160 000 lasta uhkaa köyhyys ja siihen liittyvät riskit syrjäytyä. Köyhyys muuttaa lapsen koko elämää: se rajoittaa harrastamista ja vapaa-aikaa, kaventaa tulevaisuuden koulutusmahdollisuuksia, vaikuttaa kaverisuhteisiin sekä käsitykseen itsestä osana yhteisöä. Lääkkeistä, ruuasta ja vaatteista voi olla pulaa.
Vaaleissa määritetään arvot joiden perusteella yhteiskuntaan luotsataan seuraavat 4 vuotta.
Viime vuosina olemme liukuneet kohti brittimäistä luokkayhteiskuntaa. Vaikka pohjoismaisen hyvinvointivaltion on rankattu monen taloustieteilijän listalla kaikkein tehokkaimmaksi myös taloudellisessa mielessä.
Millaista yhteiskuntaa rakennamme, ja mikä on sen tavoite? Veroparatiisiyhtiöiden hyvinvointi, vai ihmisten? Ahneus vai onnellisuus? On hyvä miettiä mihin saakka liu'umme. Ja onko yhä hyvää idealismia se, että kaikilla lapsillla olisi mahdollisuus kouluttautua, toteuttaa unelmiaan ja rakentaa tulevaisuus osana yhteisöä.
Yle uutisoi: "On kerrottu esimerkiksi, että Britanniassa on yli 130 000 lasta, joilla ei ole pysyvää kotia. Sekä uutisoitu kyselystä, jonka mukaan vammaisten lasten perheistä kolmannes on joutunut ottamaan lainaa ruokakulujen kattamiseksi.
1990-luvun lopulta aina talouskriisin ensimmäisiin vuosiin asti köyhyyttä saatiin suitsittua ja köyhyydessä elävien ihmisten määrä pieneni. Sitten tapahtui käänne.
Viime vuodet köyhyydessä elävien ihmisten määrä on Britanniassa kasvanut.
Perimmäinen syy ei kuitenkaan ole taantuma, vaikka silläkin on osansa vyyhdissä. Merkittävin vaikutus on ollut talouspoliittisilla valinnoilla." (Britanniata tuli kurjuuden kuningaskunta, jonka lapsista liki kolmannes elää köyhyydessä: https://yle.fi/uutiset/3-10606354)
Pieniä askelia olisivat:
- Palautetaan lapsilisät indeksiin
- Korotetaan opintorahan huoltajakorotusta ja toimeentulotuessa alaikäisten lasten perusosuuksia ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta
- Toimeentulotukeen joululisä
- Lapsilisä ei saa poistaa toimeentulotukea
- Ennen uupumista kotiin riittävästi apua (on laissa, vaan ei toteudu monissakaan kunnissa).
- Perustulo lisäisi hyvinvointia koska perusturva olisi olemassa. Nyt epävarmuus toimeentulosta syö hyvinvointia merkittävästi. Turvaverkko on rikki.
* * *
Avainsanat: köyhyys, eriarvoisuus, epätasa-arvo, talouspolitiikka, työttömyys, yrittäjyys, ikäihmiset, hyvinvointi
Kirjoita uusi kommentti