Malmön asuntomessuille rakennettiin puukerrostalo. Rungon valmistuksen, työmaan ja purkuvaiheen päästöjä vertailtiin puu- ja betonirungon välillä. Puurunko tuotti 92,5% vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin betoni.

(Esimerkiksi lontoolaisen kerrostalon (Murray Grove) vertailun mukaan massiivipuiseen CLT-runkoon varastoituu noin 188 tn hiiltä ilmakehästä. Vastaava betonirunko aiheuttaisi noin 124 tn fossiiliset hiilipäästöt.) 

Joukkoliikennettä lisää

Kasvihuonekaasupäästöistä viidennes tulee liikenteestä ja tieliikenteen osuus näistä on 95 %. Päästöt ovat kasvaneet. Ilman merkittävää panosta joukkoliikenteeseen hiilineutraaliustavoitetta ei saavuteta. Samaan aikaan ruuhkat laskevat tuottavuutta: Tällä suunnitelmalla matka-aika kasvaa lähes kaikkialla ihan ruuhkautumisen vuoksi. Suomeksi: palvelutaso ei pysy ruuhkautumiskehityken tahdissa.

Ratikan tulee toteuttaa niin että se vähentää autoilua ja ruuhkia. Nyt se on siihen liian hidas. Eikä hitauden vuoksi ole laajennettavissa ympäryskuntiin. Raiteet tulisi suunnitella kokonaisuutena. Nyt joka kunta maksimoi rakennusalan ja ajaa omia sirpalehankkeitaan. Tästä ei tule niin hyvää kokonaisuutta kuin tällä rahalla saisi.

Budjetin ilmastovaikutukset arvoimatta

Lämmin kiitos yksimielisyydestä ilmastoasiantuntijan palkkaamiseen. Voi kuitenkin olla tehotonta päättää budjetista ja strategiasta ilman että tarkastellaan mitä vaikutuksia sillä on tähän kovaan tavoitteeseen, jotka itse olemme asettaneet. Siksi budjetin ilmastovaikutukset tulisi tarkastella.

Ilmastotavoitteille haastaallista tässä budjetissa on

1. Rakentaminen ilman resurssiviisautta eli käytännössä betonirakentamisen suuri osuus Vantaan kasvoilla. Rakentamisessa voisi myös suosia kestäviä materiaaleja ja perustustapoja ja vähentää betonin lisäksi muovin käyttöä.
2. Ruuhkautumisen ja autoistumisen kasvu verrattuna joukkoliikenteen ja pyöräilyn kulkutapaosuuteen. 
3. Tapa tehdä rahansäästöä sulkemalla ilmanvaihto pelkälle poistolle lyhentää rakennusten elinikää. Pelkkiä energiakustannuksia ei kannata katsoa, ja ammattimaisessa energiansäästössä tasataan lämpökäyrät, korjataan vuotavat vesikalusteet ja pidetään ilmastointi hyvänä.
4. Autoilun lisääminen palveluiden keskittämisen vuoksi. Sillä miten paljon ihmiset istuvat päivittäin autonpenkillä on myös kansantaloudellista merkitystä.

Meillä on ilmastoon liittyvä huikean hyviä pilotteja, pienhankkeita ja kokeiluja mutta toimivat ratkaisut tulisi saada valtavirraksi.

Ilman tavoitteita mm. joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisesta ja puurakentamisen osuudesta kaavoissa nälitä merkittäviä päästövähennyksiä on mahdoton saavuttaa.

* * *

Puhe budjetista 2018. Muut puheeni olivat mm. Sisäilmasta, varhaiskasvatusesta ja ikäihmisestä.

Avainsanat: talousarvio, budjetti, ilmasto, hiilineutraalius, ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöt