4.9.2018

Sisällmakorjauksia lisätty, mutta kuntotietoja pimitetään yhä

Viime sisäilma-asioiden neuvottelukunnassa kävimme läpi korjausohjelmaa. Paljon kritiikkiä saaneet tiivistyskorjaukset ovat yhä yleisessä käytössä, ja väistötilojen puute on korjausten hidasteena. Paljon on saatu aikaiseksi viime budjettiin neuvotellulla 5 miljoonan sisäilmakorjausrahalla.

Nauvottelukunta ei käynyt läpi korjausprosessia tai korjausmenetelmiä. Näistä suositusten antaminen jäi siis sisäilma-asioiden neuvottelukunnan työlistalle. Tämä oli ensimmäinen kerta kun yksittäisiin kouluihin tai päiväkoteihin oli sallittua puuttua, mutta sitten prosessikeskustelu rajattiin pois.

Tiivityskorjausten käyttäminen on yhä voimassa oleva poliittinen linjaus, ja sitä on kritisoitu useaan otteeseen ja perusteellisesti neuvottelukunnassa. Mm. Majvik2-julkilausumassa 40 tutkijaa yksimielisesti toteaa tiivityskorjausten ja kapselointien toimimattomuuden sisäilmakorjauksissa. (suomennos: kaikki märät rakenteet tulee poistaa tai jos ei mahdollista, kuivata).

Korjausten onnistumista ei vieläkään ole testattu yhdessäkään kohteessa oirekyselyllä (strateginen tavoite). Asia kuitataan Putuksen kyselyllä, vaikka tulokset onnistumiselle tulevat ensivuoden maaliskuussa. Mutta tästä on todella hyvä jatkaa korjausten onnistumisen mittaamista.

Virkamiehet haluaisivat oirekyselyn sijaan kehittää muita menetelmiä, kuten oireilmoitusmenettelyä.

Sisäilma-asioiden neuvottelukunta suositti viime vuonna budjettiin menoeriä, joiden ansiosta mm. sisäilma-asioihin keskittyvä tiedottaja sekä sisäilma-asiantuntija aloittivat juuri. Muidenkin lisäresurssien ansiosta mm. tutkimusraporttisumaa on saatu purettua. Mikä on huippuhienoa.

Viime vuoden budjettisuositusten ansiosta myös 5me sisäilmakorjausraha oli tuottanut reippaasti korjauksia, joista osa oli kyllä teippailuja jotka eivät tule toimimaan. Myös palveluverkkosuunnitelman yhteydessä sanottua "kannattaako korjata" harkintaa pitäisi selvästi käyttää, sillä osa korjauskohteista oli jo käyttöikänsä päässä.

Vantaa teettää viimevuonna saaduilla määrärahoilla myös päiväkotien kuntoarviot, mikä on todella hienoa. Teknisen kunnon lisäksi saadaan tietää terveysvaikutukset oireikyselyssä, joten tästä tulee ensimmäistä kertaa kunnollinen kuva päiväkotien kunnosta. Kaupunki hankkii myös sisäilmamittareita (voc yms) joita asennetaan rakennuksiin tai voidaan kuljettaa mukana. 

Käytännössä ilmeni, että väistötilat ovat korjausten pullonkaula. Niihin ei siis ole budjetoitu riittävästi.

BUDJETTISUOSITUKSET

Näistä viidestä pointista neuvottelukunta keskusteli:

  • Ilmanvaihdon parantaminen.
  • Puhtaat tilat altistuneille.
  • Korjausten jatkaminen.
  • Hirsirunko johonkin julkiseen kohteeseen.
  • Palveluverkkosuunnitelman päivittäminen oirekyselyn jälkeen.

Muuta, ei rahallinen:

  • Satakuntahanketta hyödynnetään (myös oirekyselyn jälkeen).

Kaupunginhallituksessa ollut sopimus Satakuntahankkeesta päättyy muuten puolen vuoden päästä, vaikka hanke kestäisi 10 vuotta ja tuottaisi paljon ilmaista tietoa ym. (Harmi että sopparia ei laitettu pyynnöstäni huolimatta neuvottelukunnan mailiistalle ennen kaupunginhallituksen hyväksyntää.)

Selvitän vielä virkamiehiltä mm.

  • Miten paljon maksaa ilmanvaihto päällä 24/7 (Tuusulan malli)
  • Miten paljon maksaa se että päiväkotien ja koulujen ilmanvaihto ei ole koskaan pelkällä poistolla ilman riittävää tuloilmaa (mikä on siis riski rakennukselle eli omaisuudelle).
  • Miten paljon maksaa päiväkotien ja koulujen nykynormien mukaisen henkilömäärämitoituksen noudattaminen ilmanvaihdon suhteen?

Onko jotain muuta mitä kannattaa selvittää virkamiehiltä nyt?

Käytännössä budjetissa kannattaa varautua yllättäviin korjausmenoihin oska ensimmäistä kertaa varmistetaan koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten terveellisyys oirekyselyllä. Tutkimus saattaa tuoda esille uusia korjauskohteita.

AVOIMUUS TAKAPAKKIA

Virkamiehet ovat nyt tulkinneet "kuntoraportit kaupungin sivuille" niin että vain ne koulujen kuntotutkimukset laitetaan kaupungin sivuille, joissa toimii koulukohtainen sisäilmaryhmä. Niitä on kymmenkunta, mikä on marginaalinen siivu reilu paristasadasta koulusta ja päiväkodista, saati koko kaupungin rakennuskannasta. Verorahoilla tuotetun kuntotiedon pimittäminen tulisi kyllä lopettaa, ehkäpä uuden tiedottajan avulla. :)

Avoimuutta olisi jos pöytäkirjat ja esityslistat olisivat myös kaupungin sivuilla, mutta tämä saattaa vähän vaatia vielä kypsymistä. Mielestäni em. sivuilla pitäisi olla myös vikailmoituslinkki ja oireilmoituslinkki.

OIREKYSELY

Oirekyselyn saamisesta voisi kirjoittaa kirjan, mutta asia päätettiin kolmasti neuvottelukunnassa ja kolmastin kaupunginhallituksessa, ja vielä senkin jälkeen ilmeni, että virkamiehet olivat haudanneet asian pöydälleen. Tästä nousi ihmettelyä kaupungihallituksessa ja valtuustossa, jonka jälkeen homman piti olla selvä. Kokouksen aikana sattui tutkija parahiksi mailitse kysymään missä mennään, sillä häntä ei oltu informoitu. 

Oirekysely on näin siirtynyt puolella vuodella, yli palveluverkkosuunnitelman hyväksymisen. Joka kerta asiasta päätettäessä nimenomaan velvoitettiin virkamiehiä informoimaan jos asia ei etene, ja missä vaiheessa päätös kulkee. Tästä huolimatta kyselyihin ei vastattu, ja joka kokouksessa oli yllätyksenä se, että asiaa ei oltu valmisteltu eteenpäin.

Päätös oirekyselyn teettämisestä Putuksen Satakuntahenkkeen yhteydessä oli luottamushenkilöiden kesken yksimielinen. Muissa kunnissa THL:n oirekysely ei ole antanut aina kunnollisia tuloksia, ja tulokset ovat viipyneet kohtuuttaman kauan mm. Tuusulassa jossa joudutaan THL:n kyselyn lisäksi nyt teettämään kunnollinen kysely Satakuntahenkkeen kautta. Lisäksi THL:n kysely ei ole validoitu, ja siitä uupuu mm. lasten infektiosairaudet, jotka ovat lasten altistumisessa tärkeä indikaattori.

Pikkuhiljaa asoihin saadaan parannusta, vaikka savotta on suuri. Kaikki alkaa tosiasioiden tunnustamisella, ja oirekyselyn jälkeen voidaan priorisoida terveysasiat edellä.

Mielestäni oirekyselyä tulee laajentaa myös vanhus- ja vammaislaitoksiin sekä koskemaan muita rakennuksia joissa ihmiset asuvat tai ovat sairaana. Tämän jälkeen kannattaa tutkia vielä muut henkilökunnan tilat. Esimerkiksi lastensuojelussa (jonne on muutoinkin vaikea saada osaavaa väkeä) työntekijät kärsivät sisäilmaoireista, mikä lisää sairaspoissaoloja ja vaihtuvuutta.

* * * 

Asiasanat: 

Sisäilma, kuntoraportti, homekoulu, koulu, päiväkoti, talousarvio, oirekysely, oireilmoitus

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
4.9.2018

Sisällmakorjauksia lisätty, mutta kuntotietoja pimitetään yhä

Viime sisäilma-asioiden neuvottelukunnassa kävimme läpi korjausohjelmaa. Paljon kritiikkiä saaneet tiivistyskorjaukset ovat yhä yleisessä käytössä, ja väistötilojen puute on korjausten hidasteena. Paljon on saatu aikaiseksi viime budjettiin neuvotellulla 5 miljoonan sisäilmakorjausrahalla.

Nauvottelukunta ei käynyt läpi korjausprosessia tai korjausmenetelmiä. Näistä suositusten antaminen jäi siis sisäilma-asioiden neuvottelukunnan työlistalle. Tämä oli ensimmäinen kerta kun yksittäisiin kouluihin tai päiväkoteihin oli sallittua puuttua, mutta sitten prosessikeskustelu rajattiin pois.

Tiivityskorjausten käyttäminen on yhä voimassa oleva poliittinen linjaus, ja sitä on kritisoitu useaan otteeseen ja perusteellisesti neuvottelukunnassa. Mm. Majvik2-julkilausumassa 40 tutkijaa yksimielisesti toteaa tiivityskorjausten ja kapselointien toimimattomuuden sisäilmakorjauksissa. (suomennos: kaikki märät rakenteet tulee poistaa tai jos ei mahdollista, kuivata).

Korjausten onnistumista ei vieläkään ole testattu yhdessäkään kohteessa oirekyselyllä (strateginen tavoite). Asia kuitataan Putuksen kyselyllä, vaikka tulokset onnistumiselle tulevat ensivuoden maaliskuussa. Mutta tästä on todella hyvä jatkaa korjausten onnistumisen mittaamista.

Virkamiehet haluaisivat oirekyselyn sijaan kehittää muita menetelmiä, kuten oireilmoitusmenettelyä.

Sisäilma-asioiden neuvottelukunta suositti viime vuonna budjettiin menoeriä, joiden ansiosta mm. sisäilma-asioihin keskittyvä tiedottaja sekä sisäilma-asiantuntija aloittivat juuri. Muidenkin lisäresurssien ansiosta mm. tutkimusraporttisumaa on saatu purettua. Mikä on huippuhienoa.

Viime vuoden budjettisuositusten ansiosta myös 5me sisäilmakorjausraha oli tuottanut reippaasti korjauksia, joista osa oli kyllä teippailuja jotka eivät tule toimimaan. Myös palveluverkkosuunnitelman yhteydessä sanottua "kannattaako korjata" harkintaa pitäisi selvästi käyttää, sillä osa korjauskohteista oli jo käyttöikänsä päässä.

Vantaa teettää viimevuonna saaduilla määrärahoilla myös päiväkotien kuntoarviot, mikä on todella hienoa. Teknisen kunnon lisäksi saadaan tietää terveysvaikutukset oireikyselyssä, joten tästä tulee ensimmäistä kertaa kunnollinen kuva päiväkotien kunnosta. Kaupunki hankkii myös sisäilmamittareita (voc yms) joita asennetaan rakennuksiin tai voidaan kuljettaa mukana. 

Käytännössä ilmeni, että väistötilat ovat korjausten pullonkaula. Niihin ei siis ole budjetoitu riittävästi.

BUDJETTISUOSITUKSET

Näistä viidestä pointista neuvottelukunta keskusteli:

  • Ilmanvaihdon parantaminen.
  • Puhtaat tilat altistuneille.
  • Korjausten jatkaminen.
  • Hirsirunko johonkin julkiseen kohteeseen.
  • Palveluverkkosuunnitelman päivittäminen oirekyselyn jälkeen.

Muuta, ei rahallinen:

  • Satakuntahanketta hyödynnetään (myös oirekyselyn jälkeen).

Kaupunginhallituksessa ollut sopimus Satakuntahankkeesta päättyy muuten puolen vuoden päästä, vaikka hanke kestäisi 10 vuotta ja tuottaisi paljon ilmaista tietoa ym. (Harmi että sopparia ei laitettu pyynnöstäni huolimatta neuvottelukunnan mailiistalle ennen kaupunginhallituksen hyväksyntää.)

Selvitän vielä virkamiehiltä mm.

  • Miten paljon maksaa ilmanvaihto päällä 24/7 (Tuusulan malli)
  • Miten paljon maksaa se että päiväkotien ja koulujen ilmanvaihto ei ole koskaan pelkällä poistolla ilman riittävää tuloilmaa (mikä on siis riski rakennukselle eli omaisuudelle).
  • Miten paljon maksaa päiväkotien ja koulujen nykynormien mukaisen henkilömäärämitoituksen noudattaminen ilmanvaihdon suhteen?

Onko jotain muuta mitä kannattaa selvittää virkamiehiltä nyt?

Käytännössä budjetissa kannattaa varautua yllättäviin korjausmenoihin oska ensimmäistä kertaa varmistetaan koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten terveellisyys oirekyselyllä. Tutkimus saattaa tuoda esille uusia korjauskohteita.

AVOIMUUS TAKAPAKKIA

Virkamiehet ovat nyt tulkinneet "kuntoraportit kaupungin sivuille" niin että vain ne koulujen kuntotutkimukset laitetaan kaupungin sivuille, joissa toimii koulukohtainen sisäilmaryhmä. Niitä on kymmenkunta, mikä on marginaalinen siivu reilu paristasadasta koulusta ja päiväkodista, saati koko kaupungin rakennuskannasta. Verorahoilla tuotetun kuntotiedon pimittäminen tulisi kyllä lopettaa, ehkäpä uuden tiedottajan avulla. :)

Avoimuutta olisi jos pöytäkirjat ja esityslistat olisivat myös kaupungin sivuilla, mutta tämä saattaa vähän vaatia vielä kypsymistä. Mielestäni em. sivuilla pitäisi olla myös vikailmoituslinkki ja oireilmoituslinkki.

OIREKYSELY

Oirekyselyn saamisesta voisi kirjoittaa kirjan, mutta asia päätettiin kolmasti neuvottelukunnassa ja kolmastin kaupunginhallituksessa, ja vielä senkin jälkeen ilmeni, että virkamiehet olivat haudanneet asian pöydälleen. Tästä nousi ihmettelyä kaupungihallituksessa ja valtuustossa, jonka jälkeen homman piti olla selvä. Kokouksen aikana sattui tutkija parahiksi mailitse kysymään missä mennään, sillä häntä ei oltu informoitu. 

Oirekysely on näin siirtynyt puolella vuodella, yli palveluverkkosuunnitelman hyväksymisen. Joka kerta asiasta päätettäessä nimenomaan velvoitettiin virkamiehiä informoimaan jos asia ei etene, ja missä vaiheessa päätös kulkee. Tästä huolimatta kyselyihin ei vastattu, ja joka kokouksessa oli yllätyksenä se, että asiaa ei oltu valmisteltu eteenpäin.

Päätös oirekyselyn teettämisestä Putuksen Satakuntahenkkeen yhteydessä oli luottamushenkilöiden kesken yksimielinen. Muissa kunnissa THL:n oirekysely ei ole antanut aina kunnollisia tuloksia, ja tulokset ovat viipyneet kohtuuttaman kauan mm. Tuusulassa jossa joudutaan THL:n kyselyn lisäksi nyt teettämään kunnollinen kysely Satakuntahenkkeen kautta. Lisäksi THL:n kysely ei ole validoitu, ja siitä uupuu mm. lasten infektiosairaudet, jotka ovat lasten altistumisessa tärkeä indikaattori.

Pikkuhiljaa asoihin saadaan parannusta, vaikka savotta on suuri. Kaikki alkaa tosiasioiden tunnustamisella, ja oirekyselyn jälkeen voidaan priorisoida terveysasiat edellä.

Mielestäni oirekyselyä tulee laajentaa myös vanhus- ja vammaislaitoksiin sekä koskemaan muita rakennuksia joissa ihmiset asuvat tai ovat sairaana. Tämän jälkeen kannattaa tutkia vielä muut henkilökunnan tilat. Esimerkiksi lastensuojelussa (jonne on muutoinkin vaikea saada osaavaa väkeä) työntekijät kärsivät sisäilmaoireista, mikä lisää sairaspoissaoloja ja vaihtuvuutta.

* * * 

Asiasanat: 

Sisäilma, kuntoraportti, homekoulu, koulu, päiväkoti, talousarvio, oirekysely, oireilmoitus

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.