5.6.2018

Vyöhykemalli ei huomioi kehärataa

Vyöhykeuudistus on askel oikeaan suuntaan mutta hieman epälooginen ja epätasa-arvoinen. Mutta kun jossain on joskus 2013 päätetty vuosien 2011 ja 2012 selvitysten perusteella, ja kun Vantaan kaupunki ei halua enempää maksaa (eli enempää käyttäjiä), asia sementoitiin ikivanhoihin selvityksiin ja kantoihin.

Ainoa mihin pystyin vaikuttamaan oli ehdotetut hinnat ja kohtuullistamaan niitä. Edes selvityksiä ei ensin haluttu tehdä laajemmasta, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Keravan kokonaan sisältävästä vyöhykkeestä.

Laaja yksinertainen ja selkeä tasatariffi olisi kuulemma lisännyt joukkoliikenteen käyttöä niin paljon että vuoroja ja linjoja olisi tarvittu enemmän.
Se, että 2013 jotkut olivat päättäneet vyöhykerajat, on ehkä pikkaisen jäykkää, koska silloin ei esim. Kehärataa ollut. Nyt huokeasti matkustajia kuljettava kehärata kiertää ABC.vyöhykkeen ja itäpuolen käytön ennustetaan paikoin laskevan. Kallista investointia ei täysimääräisesti hyödynnetä.

Suunta on uudistuksessa oikea koska erilaisten lipputyyppien määrä putoaa hieman yli kahdestasadasta alaspäin. Vyöhykkeitä yksinkertaisempi tasatariffi antaisi kuitenkin merkittävästi selkeämmän käyttöliittymän, mutta olisi vaatinut kunnilta panostusta joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen käyttö nousisi reippaasti, eikä palvelutaso riittäisi. 

Tilanne on muuttunut paljon vuodesta vuosista 2011 ja 2012. Kehäradan rakentamisen lisäksi kunnat ovat sitoutuneet hiilineutraaloistavoitteisiin, joita ei saavuta jos joukkoliikenteen osuus matkoista ei lisäänny. Uusia tavoitteita ei kuitenkaan huomioida, sillä vyöhykemallia selvitettiin vuosia sitten, ja valmistelu perustuu siihen. Ja tuolloin olleisiin poliittisiin tavoitteisiin. Toivottavasti tähän saadaan muutos tulevaisuudessa. 

Yksi vyöhykemallin herkkä kohta on Itä-Helsingin ja Itä-Vantaan segrekaatiota lisäävä vaikutus. Asuntojen haluttavuus kalliimmalla vyöhykkeellä tulee vaikuttamaan negatiivisesti alueiden kehitykseen. Rajat ovat pitkälti poliittisesti päätetty. Espoo sen sijaan hyötyy suuresti uudistuksesta. Tämä lisää edelleen eroja asuinalueiden haluttavuudessa.

HS artikkeli aiheesta: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005707462.html

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
5.6.2018

Vyöhykemalli ei huomioi kehärataa

Vyöhykeuudistus on askel oikeaan suuntaan mutta hieman epälooginen ja epätasa-arvoinen. Mutta kun jossain on joskus 2013 päätetty vuosien 2011 ja 2012 selvitysten perusteella, ja kun Vantaan kaupunki ei halua enempää maksaa (eli enempää käyttäjiä), asia sementoitiin ikivanhoihin selvityksiin ja kantoihin.

Ainoa mihin pystyin vaikuttamaan oli ehdotetut hinnat ja kohtuullistamaan niitä. Edes selvityksiä ei ensin haluttu tehdä laajemmasta, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Keravan kokonaan sisältävästä vyöhykkeestä.

Laaja yksinertainen ja selkeä tasatariffi olisi kuulemma lisännyt joukkoliikenteen käyttöä niin paljon että vuoroja ja linjoja olisi tarvittu enemmän.
Se, että 2013 jotkut olivat päättäneet vyöhykerajat, on ehkä pikkaisen jäykkää, koska silloin ei esim. Kehärataa ollut. Nyt huokeasti matkustajia kuljettava kehärata kiertää ABC.vyöhykkeen ja itäpuolen käytön ennustetaan paikoin laskevan. Kallista investointia ei täysimääräisesti hyödynnetä.

Suunta on uudistuksessa oikea koska erilaisten lipputyyppien määrä putoaa hieman yli kahdestasadasta alaspäin. Vyöhykkeitä yksinkertaisempi tasatariffi antaisi kuitenkin merkittävästi selkeämmän käyttöliittymän, mutta olisi vaatinut kunnilta panostusta joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen käyttö nousisi reippaasti, eikä palvelutaso riittäisi. 

Tilanne on muuttunut paljon vuodesta vuosista 2011 ja 2012. Kehäradan rakentamisen lisäksi kunnat ovat sitoutuneet hiilineutraaloistavoitteisiin, joita ei saavuta jos joukkoliikenteen osuus matkoista ei lisäänny. Uusia tavoitteita ei kuitenkaan huomioida, sillä vyöhykemallia selvitettiin vuosia sitten, ja valmistelu perustuu siihen. Ja tuolloin olleisiin poliittisiin tavoitteisiin. Toivottavasti tähän saadaan muutos tulevaisuudessa. 

Yksi vyöhykemallin herkkä kohta on Itä-Helsingin ja Itä-Vantaan segrekaatiota lisäävä vaikutus. Asuntojen haluttavuus kalliimmalla vyöhykkeellä tulee vaikuttamaan negatiivisesti alueiden kehitykseen. Rajat ovat pitkälti poliittisesti päätetty. Espoo sen sijaan hyötyy suuresti uudistuksesta. Tämä lisää edelleen eroja asuinalueiden haluttavuudessa.

HS artikkeli aiheesta: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005707462.html

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.