Budjetin sitovissa tavoitteissa kotona-asuvien yli 75-vuotiaiden määrä ei mittaa ikäihmisten hyvinvointia, jos laitospaikoissa pihistellään. Tilakeskus pitää Mikkolaa hyväkuntoisena samaan aikaan kun opettajat vaihtuvat tiuhaan sisäilmaongelmien vuoksi. Resurssiviisaus ja budjetti ovat kunnianhimottomia joukkoliikenteen kasvun suhteen: kasvu toteutuu lähestulkoon väestönkasvulla. Myöskään rakentamisen resurssiviisaudelle ei ole konkreettista tavoitetta.

Resurssiviisaus

Resurssiviisauden tiekartta on upea rutistus virkamiehiltä ilman lisäresursseja. Hiilineutraaliuden toteus ei kyllä onnistu ilman että asiaan myös satsataan suunnittelussa. Vantaa on sitoutunut leikkaamaan pästjä 80% vuoteen 2030 mennessä. 

Resurssiiisauden tiekartasta uupuu välitavoiteiden konkretia. Sitä on myös päivitettävä säännöllisesti. Osa helpostakin toimista on siirretty vuosien päähän.

Tässä muutama huomio:

• Rakentamisen osuus kasvihuokeaasupäästöistä on 40 prosentin luokkaa. Puurakentamiselle on annettava selkeä osuus-tavoite jotta rakentamisen päästöt saadaan suitsittua. Uudisrakentamisessa "Low Carbon" -alueille tulee olla tavoite esim. 50% vuonna 2025. Niin kaua n kuin betonirakentaminen on yleisintä rakentamista ja puu lähinnä kokeiluja, päästöt ovat korkeat.
• Vaikka liikenteen hilneutraaliustavoite on kova (0% 2030) se ei toteudu jos ei tavoitella joukkoliikenteen osuuden kasvua. Joukkoliieknteeseen satsaaminen on kustannustehokasta ilmastotyötä, joka parantaa samalla palvelua. Budjetin tavoite siihen on löysä (2,7% nousuja lisää), samoin MAL-sopimuksesa tavoitellaan samaa liikenteen päästövähennystä kuin Pelkosenniemellä (50%) vaikka nimenomaan täällä joukkoliikenne yms. ratkaisut ovat mahdollisia.
• Vanhat lähiöt tulee saada energiansäästön piiriin. Pelkästään lämpökäyrien tasaamisella, vuotavien vesilaitteiden korjaamisella ja vedentulon säätämiselle sopivaksi sekä lämmöntalteenotolla saadaan leikattua helposti 70% energiakustannuksista. Tämä toimita tulee saada yhdessä järjestöjen, Vantaan energian, vesilaitoksen (HSY) jne kanssa laajamittaiseksi. Perusparannuksissa olisi myös mahdollista parantaa energiatehokkuutta mm. vaihtamalla maalämpöön.
•  Välitavoitteet tarvitaan, samoin seuranta ja raportointi valtuustolle.

Maankäytön ja rakentamisen linjaukset

Melko hyvät. Pienten asuntojen rakentamisrajoitteesta väännetään kättä kokoomuksen kanssa. Vaarana on segrekaation kasvu, jos pienet asunnot keskittyvät jolloin alueista tulee rauhattomia läpikulkupaikkoja. Erittäin pieniä ja halpoja asuntoja tarvitaan, mutta ne eivät saa olla kaikki samassa kasassa. Ne ovat käteviä sijoittajille, mutta perheet tarvitsevat myös hieman väljempiä asuntoja. 

Muutama pointti:

Budjetin kehys ja sitovat tavoitteet

Budjetin kehyksen ongelma on investointitarve erityisesti koulu- ja päiväkotipuolella sekä valtuustosopimuksessa kiinni lyöty katto. Vaiklka verotulot ovat kasvaneet ja talous on plussalla, investointikatto on jäykkä eikä vastaa väestönkasvua.

Ongelmallisia sitovia tavoitteita: 

• Lapsiperheiden hyvinvointia mitataan huostaanottojen määrällä. Mittari on ohut mittaamaan lapsiperheiden hyvinvointia. Hieman paremmin hyvinvointia kuvaisi lastensuojelun asiakkuuksien määrä sekä se miten paljon lasten ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarve vähenee.
• Kiusaamisen ehkäisyyn olisi syytä ottaa mittariksi kouluterveyskyselyn kiusaamisen määrän lasku prosenteissa, esim. 26:sta 20 prosenttiin, ja työhyvinvointikyselyssä samoin konkreettinen kiusaamisen vähenemistavoite.
• Ikäihmisten hyvinvointia ei tule mitata vain sillä miten harva yli 75-vuotias on saanut laitospaikan, sillä tavoite voi olla huonosti toteutettuna epäinhimillinen. Sen sijaan kotihoidon resursseihin tulisi kiinnittää huomiota. Olisiko parempi mittari vanhusten parissa kotihoidossa vietetty aika, sillä sitä seurataan jo puhelinapsilla. 
• Sisäilmakorjausten onnistumista pitäisi mitata terveyshaitan vähenemisen (oireiden vähentyminen oirekyselyssä 90%) eikä esimerkiksi rehtorin mielipiteellä siisteistä pinnoista ja nopeasta remontista. Sisäilmakorjausten tarkoitus on poistaa terveyshaitta. 

• Joukkoliikenteen kasvu nousujen määrässä tulisi olla esimerkiksi 4%, ei 2,7, mikä onnistuu lähestulkoon väestönkasvulla.

Mittareista käydään tarkempaa keskustelua vielä ennen budjettia. Mittareissa on muitakin viilaustarpeita.

Mikkolan koulu

Mikkolan koulun remontit eivät ole poistaneet terveyshaittaa, mutta opettajien vaihtuvuutta ne ovat lisänneet. Kun uudet opettajat eivät vielä ole sairastuneet samalla kuin sisäilma-asioista painostetaan olemaan hiljaa, tilanne on jumissa. Osalla oireet ovat vain pahentumeet. Sweco ei ole onnistunut löytämään ongelmanvaiheuttajia, ja homekoira on merkannut noin parikymmentä kohtaa sekä Lyyrassa että Vegassa. 

Vasta kun tilastollisesti pätevä oirekysely on tehty, tiedetään tilanne. Oirekysely on tilattu kaikkiin Vantaan kouluihin ja päiväkoteihin. Se ei ole ongelmallinen THL:n kysely, vaan kyselyssä tarkastetaan myös infektiosairaudet, jotka ovat tyypillisiä lasten sisäilmaongelmien indikaattoreita. Missään tapauksessa en ole valmis pitämään Mikkolan koulua kunnossa. Mikkolan koulu on pyörinyt 2 vuotta aloitteen johdosta kaupunginhallituksessa. Virkamiesten mukaan koulu on aina kunnossa.

Tässä koko maanantain lista, kuulen mielelläni kommentteja:

Avainsanat: hyvinvointi, lapsiperheet, maan myynti, homekoulut, koulukorjaukset, sisäilma, huostaanotot, lastensuojelu, laitsopaikat, kotihoito