28.5.2018

Investointibudjetin ja palveluverkkosuunnitelman korjausvelka, sisäilmakorjausten laatu ja ilmastointi

Investointibudjetin ja palveluverkkosuunnitelmaan on kolme pointtia: korjausvelka, sisäilmakorjausten laatu ja ilmastointi.

Korjausvelka on minimissä sisäilmaongelmaisissa kouluissa, sillä niihin on mätetty joka vuosi rahaa. Sen sijaan terveet koulut, jotka eivät ole vaatineet paniikkikorjauksia, näyttäytyvät tällaisessa laskelmassa purkukuntoisina. Esimerkiksi puretulla Hämeenkylän koululla oli erittäin pieni korjausvelka, ja se oli teknisesti kunnossa.


Sisäilma-asioiden neuvottelukunta kritisoi korjausvelan käyttöä  ja suositti että teknisen kunnon lisäksi oirekyseolyn tulosten hyödyntämistä palveluverkkosuunnitelmassa.

Kun oirekyselyn tulos tulee, palveluverkkotarkastelua ja investointisuunnitelmaa on päivitettävä.


Strategiassa sisäilmakorjausten mittari tulee saada mittaamaan sisäilmakorjausten onnistumista eli sisäilmaoireiden poistumista. Lähtötaso tulee tänä vuonna tehtävällä oirekyselyllä, ja korjauksen jälkeen on helppo mitata kuinka monella prosenttilla oireet ovat vähentyneet. Ei esimiehelle mielipidekyselyä siitä sitä että siistin väriset pinnat tuli. Sisäilmakorjauksen tehtävänä on poistaa sisäilman aiheuttama terveyshaitta. Mitataan sitä, kuten valtuutettu Lundell kertoi.


Käyttötalouden rahan säästö ilmastoinnilla liittyy sekä hiilineutraaliustavoitteisiin että budjettitavoitteisiin, mutta jotta kiinteistöomaisuutta ja lasten ja työntekijöiden ei tuhota niin tämä ei voi jatkua näin. Hesarissa kerrottiin alipaineisen ilmastoinin riskeistä: Vantaalla Pääilmanvaihtokoneet sammutetaan 90 prosentissa kouluista käyttöajan ulkopuolella, ja vessoihin jää poisto päälle.


Ei ole lapsiperheiden Vantaa, jos päiväkodeissa tervehtii viemärinhaju sitä itseään maanantai-aamuisin, tai korvausilma tulee rakenteiden läpi homehduttaen ne. Kannattaisiko tässä pohtia pientä panostusta käyttötalouteen ja näin säilyttää kiinteistöomaisuus.


Kannatan valtuutettu Kanervan ajatusta siitä, että kaikille lapsille, myös niille, joiden terveyden säästöt seinissä ovat tuhonneet, annetaan mahdollisuus koulunkäyntiin puhtailla tiloilla.

 

Seinistä liikaa säästetty - sienien kasvattaminen kouluissa ei kannata.

* * *

Puheeni valtuuston lähtetekeskustelussa 28.5.2018

 

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
28.5.2018

Investointibudjetin ja palveluverkkosuunnitelman korjausvelka, sisäilmakorjausten laatu ja ilmastointi

Investointibudjetin ja palveluverkkosuunnitelmaan on kolme pointtia: korjausvelka, sisäilmakorjausten laatu ja ilmastointi.

Korjausvelka on minimissä sisäilmaongelmaisissa kouluissa, sillä niihin on mätetty joka vuosi rahaa. Sen sijaan terveet koulut, jotka eivät ole vaatineet paniikkikorjauksia, näyttäytyvät tällaisessa laskelmassa purkukuntoisina. Esimerkiksi puretulla Hämeenkylän koululla oli erittäin pieni korjausvelka, ja se oli teknisesti kunnossa.


Sisäilma-asioiden neuvottelukunta kritisoi korjausvelan käyttöä  ja suositti että teknisen kunnon lisäksi oirekyseolyn tulosten hyödyntämistä palveluverkkosuunnitelmassa.

Kun oirekyselyn tulos tulee, palveluverkkotarkastelua ja investointisuunnitelmaa on päivitettävä.


Strategiassa sisäilmakorjausten mittari tulee saada mittaamaan sisäilmakorjausten onnistumista eli sisäilmaoireiden poistumista. Lähtötaso tulee tänä vuonna tehtävällä oirekyselyllä, ja korjauksen jälkeen on helppo mitata kuinka monella prosenttilla oireet ovat vähentyneet. Ei esimiehelle mielipidekyselyä siitä sitä että siistin väriset pinnat tuli. Sisäilmakorjauksen tehtävänä on poistaa sisäilman aiheuttama terveyshaitta. Mitataan sitä, kuten valtuutettu Lundell kertoi.


Käyttötalouden rahan säästö ilmastoinnilla liittyy sekä hiilineutraaliustavoitteisiin että budjettitavoitteisiin, mutta jotta kiinteistöomaisuutta ja lasten ja työntekijöiden ei tuhota niin tämä ei voi jatkua näin. Hesarissa kerrottiin alipaineisen ilmastoinin riskeistä: Vantaalla Pääilmanvaihtokoneet sammutetaan 90 prosentissa kouluista käyttöajan ulkopuolella, ja vessoihin jää poisto päälle.


Ei ole lapsiperheiden Vantaa, jos päiväkodeissa tervehtii viemärinhaju sitä itseään maanantai-aamuisin, tai korvausilma tulee rakenteiden läpi homehduttaen ne. Kannattaisiko tässä pohtia pientä panostusta käyttötalouteen ja näin säilyttää kiinteistöomaisuus.


Kannatan valtuutettu Kanervan ajatusta siitä, että kaikille lapsille, myös niille, joiden terveyden säästöt seinissä ovat tuhonneet, annetaan mahdollisuus koulunkäyntiin puhtailla tiloilla.

 

Seinistä liikaa säästetty - sienien kasvattaminen kouluissa ei kannata.

* * *

Puheeni valtuuston lähtetekeskustelussa 28.5.2018

 

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.