Resurssiviisauden tiekartta on tulossa nuijittavaksi Vantaalle. Asia jäänee kaupunginhallituksessa tänään pöydälle. Muutama pointti jäi kaivelemaan muuten aivan erinomaisesta ohjelmasta: Rakentaminen ja liikenne.

Rakentamisessa materiaalitehokkuutta puurakentamisella

Rakentaminen tuottaa 40% khk päästöistä, joten selkeä tavoite materiaalitehokkuuden tavoite on tärkeä: uudisrakentamisesta low carbon / puurakentamiselle esim. 50% 2025. Meillä on paljon puurakentamiskokeiluja, mutta niin kauan kuin betoni jyllää tavanomaisimpana rakennusmateriaalina, rakentamisen khk-päästöt ovat hurjat.

Kaupunmgin omasa rakentamisessa tulisi suosia mm. hirsikouluja, jolloin saataisin myös asukkaita houkuttelevia wow-asioita Vantaalle. Tärkein materiaalitehokkuuteen ja elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttava tekijä on kuitenkin rakennuksen ikä. Rakennusvalvonta on saatava kuntoon ja kuivajetku 10 jalkautettava puhumattakaan huollosta ja asianmukaisesta ilmastoinnista. Kallein rakennus on hetihomeinen rakennus. 

Palveluverkkouudistus vaikeuttaa hiilineutraaliustavoitetta

Kaikessa päätöksenteossa tulisi huomioida ilmastovaikutukset. Palveluverkkouudistuksessa lähdetään siitä että palvelut keskitetään suuriin yksiköihin, joihin ei enää päästä kävellen tai jouhevasti joukkoliikenteellä. Esimerkiksi 5 terveysasemaa ja 19 hammashoitolaa lakkautetaan, ja päiväkodit ja koulut kasvavat. 

Se lisää autoiua. Palveluiden järjestämisen kannalta järkevä ratkaisu kasvattaa näin ilmastovaikutuksia. Tämä pitäisi ottaa huomioon palvleuverkkouuditusta harkittaessa. Eri ohjelmat lyövät nyt toisiaan korville. Vantaan tulisi sen sijaan rakentaa resurssiviisas palveluverkko, jossa lähipalvelut saavutetaan kävellen, ja isot yksiköt ovat joukkoliikenteen saavutettavissa.

Joukkoliikenteen vähennettävä yksityisautoilua

Joukkoliikenne on suunniteltava ihmisiä liikuttamaan niin että se vähentää autoilua. Sähköbussien tuloa HSL:ssä joudutettava, eikä saa jäädä jumiin siitä että tietyt, pitkiä telabusseja vaativat linjat ovat ensin sähköistettävä, jos telabusseja ei ole markkinoilla.

Ratikkalinjat suunniteltava kokonaisuutena. Poikittainen runkolinja Hakunilasta Tikkurilan ja Myyrmäen kautta Leppävaaraan tulisi olla ydinhanke yksityisautoilun vähentämisessä. Nykysuunnitelma on liian hidas ja mutkainen eikä vähennä autoilua.

Selkeitä tavoitteita kulkutapaosuuden kasvulle tai yksityisautoilun vähentämiselle ei ole. Esimerkiksi MAL-sopparissa vähennetään yhtä paljon liikenteen päästöjä Pelkosenniemellä kuin HSL-alueella, mikä on ihan järjetöntä. Tässä pitäisi olla HSL:n alueella tavoite, jossa on tavoiteltavaa, koska täällä on keinot vähentää yksityisautoilua. Budjetinkin strateginen tavoite joukkoliikenteen kasvulle on niin kunnianhimoton, että toteutunee ilman eri toimia.

Jos hiilineutraaliutta todella tavoitellaan, tulisi joukkoliikenteeseen tulee satsata enemmän, sillä sieltä on löydettävissä kohtuuhintaisesti päästövähennyksiä, ja samalla palvelu paranee. Kulkutapaosuudelle on saatava ilmastotavoitteiden kannalta realistinen tavoite.

Kuva: autottomien asuntokunnat. Autottomuuden mahdollistaa junaradan kaltaiset nopean joukkoliikenteen vyöhykkeet myös alueilla,joissa matkat ovat keskustaa suuremmat. Linjojen nopeuden on skaalauduttava välimatkojen pidentyessä. Sujuva poikittainen joukkoliikenne uupuu, mikä lisää mm. kehä III:n ruuhkia.

• Täältä voit ladata resurssiviisauden tiekartan uusimman version: http://www.vantaa.fi/resurssiviisasvantaa

Otan mielelläni vastaan ajatuksia ohjelman kehittämisestä.