Sote- ja maakuntauudistus myllää hallinnon samaan aikaan kun kaupunginjohtajia eläköityys, jonka vuoksi nimetään toimikunta miettimään hallinnon uudistusta. Vantaa on lausunut aiemminkin maakunta- ja soteasioista, mutta tällä kertaa kantaa otetaan ihan pääkaupunkieudun yhteistyön voimi. Samassa kokouksessa päätetään myös Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisestä valtuustojen kokouksessta.

Hallinnon uudistus

Montako kaupunginjohtajaa ja toimialaa Vantaalle tulee? Entä pormestari? Ovatko kaupunginjohtajat määräaikaisia? Uusi Vantaa toimikunta nimetään kaupunginhallituksen tai valtuuston sekä valtuustoryhmien puheenjohtajistosta. Liian pienellä piirillä asioita ei kuitenkaan kannata suunnitella. 

Sote- ja maakuntauudistuksen kanssa samoihin aikoiin vantaalaisista kaupunginkojtajista on kolme eläköitymässä. Tässä on huomattu mahdollisuus muuttaa hallintoa. Hyviä tavoitteita tähän olisi

• Kaupunginjohtajien määrän vähentäminen ja määraikaistaminen.
• Mahdollienn pormestari kuntalaisten valitsemana.
• Avoimuuden lisääminen virkamiesten valmisteluun. Heti ensimmäiestä luonnoksesta saakka kaikki asikirjat (soveltuvin osin) ovat julkisia.
• Kuntalaisten vuorovaikutuksen parantaminen ja kuntalaisten tahtotilan parempi huomioiminen.
• Kaupungin omistamien yhtiöiden hallinnon avaaminen: esityslistat ja päytäkirjat nettiin soveltuvin osin. Yhtiöiden päätöksentekojöiden nimet kaupungin sivuille.
• Lautakuntien ja kaupunginhallituksen kokousten avoimuus valtuuston tapaan.
• Päätöksenteon faktapohjaisuuden parantaminen muun muassa parantamalla valmisteluaineistoa erilaisilla vaihtoehdoilla ja näiden tiiviilla vaikutusten arvioinnilla ja sekä parantamalla päättäjien tiedonsaantioikeuksia.
• Päätösten vaikutusten arviointi toisille toimialoille (säästöt yhdellä toimialalla saattaa lisätät toisentoimialan kustannuksia tai siirtää riskejä ja kustannuksia tulevaisuuteen. 

Ilmassa leijuu myös mahdollisuus pormestarimalliiin. Mallista on sekä hyviä että huonoja kokemuksia, eikä se saisi olla vain poliitikkojen parista valittu yksi poliittinen kaupunginjohtaja lisää. Ormestari on valittava vaaleilla, ei poliitikkojen pieniessä piirissä.

Pitkällä juoksulla kannattaisi sopia myös poliittisen hallinnon keventämisestä toimimattomimmilta osin. Viime vaaleissa paikallisille aukkaille ei tullut suoria vaikutuskanavia, vaan puolueiden nimeämät jäsenet istuvat yhä alueiden kehittämistoimikunnissa. Syynä oli se, että vanhat puolueet haluavat palkita näin vaaleissa auttaneita ja pitkään mukana olleita henkilöitä, joten lautakuntapaikkoja ei voi vähentää kovin paljoa. Mielestäni tällaisia palkintopaikkoja ei verorahoin pitäisi ylläpitää.

Silti ne lautakunnat, joita säilytetään, kannattaa pitää sen verran laajoina että muutkin kuin pari suurinta puoluetta istuva sopimassa asiat. Se on tärkeää päätöksenteon laadun, erilaisten näkökulmien ja kuntalaisdemokratian kannalta.

Lautakuntien jäsenillä tulisi olla myös oikeus kysyä ja nosta esille ajankohtaisia asioita jotta päätöksenteon laatu ja joustavuus parantuisi.

Kaikkea tätä ei varmasti saavuteta tässä poliittisessa kulttuurissa, mutta askeleita avoimuuteen, keveyteen ja joustavuuteen on hyvä mahdollsiuus ottaa.

Maakunta- ja sotelausunto

Tuima lausunto naulaa kritiikkiä uudistuksille. Omasta mielestäni huolestuttavinta on sote-uudistus, silllä siinä ollaan suoraan rukkaamassa kuntalaislle elintärkeitä palveluita. Riskit ovat suuret:

• Terveyserot ja ihmisten eriarvoisuus kasvaa
• Kustannukset nousevat
• Kustannusten noustessa palveluita karsitaan.
• Päätöksenteko siirtyy kauemmas kuntalaisesta yhtiöiden suljettujen ovien taa
• Hoitoketjut pirstaloituvat, ja on mahdollista että yhä helpommin syntyy väliinputoajia, joista kukaan ei huolehdi
• Verotulot katoavat veroparatiiseihin

Valinnanvapaus kuulostaa hienolta mutta siitä on tullut myyntitermi. Tätä kaikkea kritiikki ei tuo esiin, mutta esitys kaupunkien yhteiseksi lausunnoksi on joka tapauksessa selkeän kriittinen.

Sote-uudistuksessa on lähdetty yksityistämään ennen kuin on mietitty mlten ihmisten terveyttä, hoitoa ja hoivaa voi parantaa - ja millainen malli lähtisi siitä. 

Tämän lisäksi kokemuksista kannattaa ottaa oppia. Kunnat ovat jo yksityistäneet monia sote-palveluita esimerkiksi ikäihmisten hoivasta. Kannattaisi katsoa mikä on onnistunutta, mikä ei, ja näistä lähtökodista rakentaa malli jossa hoivan laatua pystytään parantamaan. 

Tarvitaan myös selkeät pelisäännöt laadulle, asiakkaiden oikeuksille ja niiden valvonnalle sekä päätöksenteon avoimuudelle. Kuntalaisia kohdistuvaan vallankäyttöön tarvitaan valvontaa ja vastuuta. 

Hoidon laadun parantamisen pohjalta rakennettu malli olisi erilainen kuin veroparatiisiyritysten ehdoilla rakennettu.

Tavoitteet eivät toteudu

Sote-ehdotus ei täytä tavoitteita vaan 

• lisää terveys- ja hyvinvointierojA 
• kasvattaa kustannuksia pirstailoi hoivaketjut 
• Lisää ihmisten pompottelua eri luukkujen välillä.

Miten varmistetaan että kaikilla ihmisillä on kykyä ja osaamista valita palvelutarjoaja, ja että ihmisiä ei putoa monien organisaatioiden välimaastoon?

Sote-luonnosta on parannettu aiemman kritiikin pohjalta siinä että yhtiöittämisvelvollisuutta on lievennetty ja valinnanvapauslakia toteutetaan vaiheittain. 

Tämä ei riitä, sillä sote-luonnos keskittyy hallinnon laatikkoleikkeihin ja markkinoiden parantamiseen, ei ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen.

Yliopistosairaaloiden tehtävää lääkäreiden kouluttajana ei huomioida. Tämän lisäksi käytännössä tehtävien keskittäminen voi myös vähentää osaavien lääkäreiden saantia syrjäseuduilla. Mallin riskinä on myös hyvinvoivien ylihoitamien ja huonosti voivien alihoitaminen.

Varoitus korruptiosta

Hallitus on avaamassa noin 5,8 miljardin euron markkinan terveyspalveluyrityksille. 

Korruptionvastainen toimielin Greco huomautti omassa tarkastuksessaan sote-esitystä korruptioherkkyydestä. Yksityinen ja julkinen toiminta ovat eturistiriidassa.

Erityisesti kokoomuksesta on siirtynyt väkeä nauttimaan Mehiläisen ja Terveystalon johtotason palkoista: Entisen sosiaali- ja terveysministeri ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok), Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja (vt.) ja kaupunginhallituksen jäsen Lasse Männistö (kok) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) erityisavustaja Joonas Turunen (kok).

Kustannusten kasvu leikkaa palveluita

Hallituksen luonnoksessa ei arvioida uudistuksen nettovaikutukia julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin. Lakiluonnoksessa valtion maakunnille osoittamaa rahoitusta leikataan 3 miljardia euroa vuositasolla vuoteen 2029 mennessä. Uudellamaalla säästötavoite tarkoittaisi useiden satojen lääkärien tai hoitajien irtisanomista. Samalla markkinamalli nostaa kustannuksia reippaasti.

Tämä tulee näkymään palvleuissa. Palveluita on pakko leikata ja asiakasmaksuja nostaa.

Asiakasseteleitä ja henkilökohtaista budjetointia kannattaisi myös kokeilla ennen siihen siirtymistä. Kustannuksen kasvu on iso riski.

Hallituksen esityksessä ei myöskään huomoida väestönkasvua, joka nostaa kustannuksia suurissa kaupungeissa. 

Vihreä vaihtoehto

Vihreiden mallissa maakunta järjestää palvelut kuntien tapaan joko itse tai hyödyntäen yksityistä ja kolmatta sektoria. Terveyskeskuksista pääsee saumattomasti sosiaalipalveluiden ja erikoispalveluiden piiriin.

Vihreiden malli on selkeä: maakunnat rahoittavat palvleuita verotusoikeudella ja asiakasmaksuilla sekä päättävät rahojen kohdentamisesta.

Samalla työterveyshuollon painopistettä palautetaan työympäristön terveellisyyteen, työhön liittyvien riskien ehkäisyyn ja hoitoon, osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen sekä selkeiden työperäisten sairauksien hoitoon.

Ympäristöhallinto suojelee ihmisiä ja ympäristöä

Ehdotus maakuntauudistukseksi tekee ympäristöhallinnon hampaattomaksi. Tällöin yritysten intressit kävelevät asukkaiden ja ympäristön terveyden yli entistä helpommin. 

Kaupunkien ongelmat

Suurten kaupunkiseutujen kehittämistarpeita ei huomioida esityksessä. Väestönkasvua ei huomioida rahoituksessa vaan esitetty malli johtaa leikkauksiin, palveluiden heikennyksiin ja terveyserojen kasvuun.

Nykyjärjestelmän hyvää kehitettävä

Ruotsin terveydenhoitoa markkinaehtoistettiin jonka vuoksi kustannukset kasvoivat ja hoitoon pääsy vaikeutui.

Suomen terveyskeskusjonot ja odotus erikoissairaanhoitoon ovat nykyjärjestlemän ongelmia, joihin tulee puuttua. Myös eriarvoisuutta ja terveyseroja tulee vähentää, ei kasvattaa.

Nykyinen malli on puutteista huolimatta toiminut paremmin kuin USA:n markkinaehtoinen malli:

EU:n vartailussa sosiaalisilta hyvinvointi-indikaattoreilla Uusimaa on Euroopan 257 alueesta seitsemänneksi paras.

WHO:n arvioissa Suomen nykyinen terveydenhuolto on maailman maiden joukossa huippuluokkaa sekä laadultaan että palvelujen saatavuudeltaan.

Maailmanpankki on laskenut terveysmenojen osuuden kansantuotteesta eri maissa. Suomen terveydenhuolto on kustannustehokkuudeltaan länsimaiden kärjessä.

Markkanamallilla toimivassa USA:ssa käytetään terveydenhuoltoon 17,1 % BKT:sta, Suomessa 9,7 %. Järjestelmä on melkein kaksinkertainen hinnaltaan, vaikka lääkäreitä ja sairaanhoitajia asukasta kohden on selvästi vähemmän. Kustannukset valuvat paljolti muualle kuin varsinaiseen hoitotyöhän tai ennaltaehkäisevään toimintaan.

Linnaisten kaava.

Linnaisten kaava käsitellään uudelleen muotovirheen vuoksi.

Perässä koko lista.