5.3.2018

Ratikka - vähennetäänkö autoilua vai kevyttä liikennettä?

Yleiskaavan valmistelu tulee sisältämään pikaratikan. Se, millaisena se toteututaan, muovaa paljon hiilidioksidipäästöjä ja kaupungin houkuttelevuutta. Suuret vaikutukiset sillä saattaa olla ruuhkien vähentämiseen.

Vaihtoehto ruuhkille

Matkan on oltava riittävän mutkaton ja aidosti nopea - nopeus voi nousta välillä 70-80 kilometriin tunnissa - jotta pikaratikasta muodostuu kilpailukykyinen vaihtoehto autoilulle.

Pikaratikka voi tehdä sen mitä bussit evitä voi - eli tarjota aidon vaihtoehdon kehätien liikennemäärille. Kapasiteetti 250-500/vaunu, ja vaunuja voi ketjuttaa useita peräkkäin.

Runkoverkon tärkeät risteysasemat suunniteltava sujuvan vaihdon näkökulmasta, ei räntäsateessa tallaamista. Vaihtojen on oltava sujuvia Tikkurilassa ja Myyrmäessä, sillä näissä vaihtaa ratikan ja junan välillä useita tuhansia juka päivä.

Käytännössä raideliikenne on ainoa tehokas keino Kehä III:n ruuhkautumisen vähentämiseksi. Kehä III:n onnettumuustiheys on maan kolmen kärjessä, ja se on myös yksi nopeiten ruuhkautuva tie. Kalliiden lisäkaistoihin jatkuva rakentaminen ei riitä hillitsemään ruuhkautumiskehitystä.

Vantaan kilpailukyky

Pikaratikka muodostaa joukkoliikenteen poikittaisen runkoverkon ja on osa kokonaisuutta Espoon ja Helsingin raideverkossa. Raitiotie luo elävää kaupunkia sillä se on hiljainen, ei tuota pakokaasuja ja tuottaa huomattavast i vähemmän terveydelle vaarllisia pienhiukkasia. Pikaratikan on todettu ylläpitävän kivijalkakauppoja ja luovan viihtyisää kävely- ja asiointiympäristöä.

Käytännössä pikaratikka luo haluttuja asuin- ja työpaikka-alueita lisäten Vantaan kilpailukykyä. Se on hyvä reitti hiilineutraaliuteen, jos se tehdään kilpailukykyiseksi autoilulle.

Iso imagoero

Pikaratikka voi olla salkkukansan sujuva työmatkaliikenne tai sitten köröttelevä mummoratikka. Hieman väljemmällä Vantaalla ja Espoossa olisi mahdollisuus toteuttaa sujuva ja haluttu nopea raide.

Imagoero on valtava. Samoin hyödyt.

Vähennetäänkö autoilua vai kevyttä liikennettä?

Nyt Vantaan päättäjien tulee valita halutaanko ratikasta paikallinen keräilylinja, vai kilpailukykyinen vaihtoehto autoilulle. Parhaillaan kaavassa näkyvä hahmotelma on enemmänkin mutkainen ja tehoton versio Helsingin museoratikasta, eikä pikaratikka kuten Zürichissä.

Hidas museoratikka on vaihtoehto kävelyllä ja pyöräilylle, nopea pikaratikka autoilulle. Kumpaa tarvitsemme?

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
5.3.2018

Ratikka - vähennetäänkö autoilua vai kevyttä liikennettä?

Yleiskaavan valmistelu tulee sisältämään pikaratikan. Se, millaisena se toteututaan, muovaa paljon hiilidioksidipäästöjä ja kaupungin houkuttelevuutta. Suuret vaikutukiset sillä saattaa olla ruuhkien vähentämiseen.

Vaihtoehto ruuhkille

Matkan on oltava riittävän mutkaton ja aidosti nopea - nopeus voi nousta välillä 70-80 kilometriin tunnissa - jotta pikaratikasta muodostuu kilpailukykyinen vaihtoehto autoilulle.

Pikaratikka voi tehdä sen mitä bussit evitä voi - eli tarjota aidon vaihtoehdon kehätien liikennemäärille. Kapasiteetti 250-500/vaunu, ja vaunuja voi ketjuttaa useita peräkkäin.

Runkoverkon tärkeät risteysasemat suunniteltava sujuvan vaihdon näkökulmasta, ei räntäsateessa tallaamista. Vaihtojen on oltava sujuvia Tikkurilassa ja Myyrmäessä, sillä näissä vaihtaa ratikan ja junan välillä useita tuhansia juka päivä.

Käytännössä raideliikenne on ainoa tehokas keino Kehä III:n ruuhkautumisen vähentämiseksi. Kehä III:n onnettumuustiheys on maan kolmen kärjessä, ja se on myös yksi nopeiten ruuhkautuva tie. Kalliiden lisäkaistoihin jatkuva rakentaminen ei riitä hillitsemään ruuhkautumiskehitystä.

Vantaan kilpailukyky

Pikaratikka muodostaa joukkoliikenteen poikittaisen runkoverkon ja on osa kokonaisuutta Espoon ja Helsingin raideverkossa. Raitiotie luo elävää kaupunkia sillä se on hiljainen, ei tuota pakokaasuja ja tuottaa huomattavast i vähemmän terveydelle vaarllisia pienhiukkasia. Pikaratikan on todettu ylläpitävän kivijalkakauppoja ja luovan viihtyisää kävely- ja asiointiympäristöä.

Käytännössä pikaratikka luo haluttuja asuin- ja työpaikka-alueita lisäten Vantaan kilpailukykyä. Se on hyvä reitti hiilineutraaliuteen, jos se tehdään kilpailukykyiseksi autoilulle.

Iso imagoero

Pikaratikka voi olla salkkukansan sujuva työmatkaliikenne tai sitten köröttelevä mummoratikka. Hieman väljemmällä Vantaalla ja Espoossa olisi mahdollisuus toteuttaa sujuva ja haluttu nopea raide.

Imagoero on valtava. Samoin hyödyt.

Vähennetäänkö autoilua vai kevyttä liikennettä?

Nyt Vantaan päättäjien tulee valita halutaanko ratikasta paikallinen keräilylinja, vai kilpailukykyinen vaihtoehto autoilulle. Parhaillaan kaavassa näkyvä hahmotelma on enemmänkin mutkainen ja tehoton versio Helsingin museoratikasta, eikä pikaratikka kuten Zürichissä.

Hidas museoratikka on vaihtoehto kävelyllä ja pyöräilylle, nopea pikaratikka autoilulle. Kumpaa tarvitsemme?

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.